SÄHKÖNJAKELUN KESKEYTYS. MYRSKY. ELINTARVIKKEET. VAHINKO.

Vaatimukset AJ vaatii 602 euron korvausta pakasteiden pilaantumisesta. Kyseessä oli kahden pakastimen sisältö. Pilalle meni mustikoita 10 litraa (5 euroa/litra), puolukoita 7 litraa (5 euroa/litra), vadelmia 15 litraa (8 euroa/litra), mansikoita 10 litraa (5 euroa/litra), raparperia 8 litraa (2 euroa/litra), sianlihaa 3 kiloa (20 euroa), hirvenlihaa 4 kiloa (20 euroa/kilo), peuran jauhelihaa 13 kiloa (8 euroa/kilo), leipiä 15 kappaletta (15 euroa), joululaatikoita 8 kappaletta (2,50/kappale), joulukinkku 7 kiloa (6 euroa/kilo) sekä joululeivonnaisia (50 euroa).

Pakasteet sulivat sähkökatkon aikana. Kotivakuutuksessa on niin suuri omavastuu, ettei siitä saa korvausta. Korvausvastuu kuuluu sähköyhtiön vastuulle. AJ katsoo, että sähköt olisi voitu kytkeä hänen käyttöpaikkaansa toista kautta eristämällä vain vikapaikka, joka näkyi tielle asti. Naapurissa kilometrin päässä oli sähköt koko ajan.

Vastaus C Oy kiistää, että verkkopalvelussa olisi ollut korvaukseen oikeuttava virhe.

Asiakkaan sähkönkäyttöpaikalla oli poikkeuksellisen voimakkaan Seija-myrskyn aiheuttama yhtämittainen sähkökatko, jonka pituus oli 28 tuntia 38 minuuttia. C on hyvittänyt asiakkaalle sähkömarkkinalain mukaisen vakiokorvauksen.

Yhtiö viittaa verkkopalveluehtojen (VPE 2010) kohtiin 10.1, 10.5 ja 10.1 ja 10.6. Keskeytyksen pituutta ja merkitystä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös se, että keskeytyksen kesto oli alle sen, millaisia häiriöitä sääolosuhteet saavat jatkossa sähköverkossa aiheuttaa (sähkömarkkinalain 51 §:n 1 momentin 3 kohta ja 119 §).

Suurhäiriötilanteessa, kuten Seija-myrskyn aikana, verkkoyhtiö joutuu priorisoimaan vikojen korjauksen järjestystä.

Asiakkaan sähkönkäyttöpaikka sijaitsee haja-asutusalueella, missä sähkönsyöttö tulee ilmajohtoverkkoa pitkin. Huomioiden keskeytyksen pituuden ja Seija-myrskyn aiheuttamat laajamittaiset tuhot kyseisellä jakeluverkkoalueella, yhtiö on korjannut ilmajohtoverkon viat ja palauttanut asiakkaalle sähköt niin nopeasti kuin niissä olosuhteissa on ollut mahdollista verkkoasentajien henkeä vaarantamatta.

Seija-myrskyn tuhot olivat pahimpia alueella, missä asiakkaan sähkönkäyttöpaikka sijaitsee. Etelä-Suomen, Lounais-Suomen ja Satakunnan verkkoalueille, joilla oli yhteensä yli 130 000 sähkötöntä asiakasta 13.12.2013 aamulla klo 6.30. Ulkona oli pimeää ja tiet olivat monin paikoin kulkukelvottomia, mikä vaikeutti vikojen korjaamista. Myrskytuhot olivat niin laajat, että yhtiö tiedotti vikojen korjaamisen voivan kestää päiviä. Vielä klo 13.30 aikaan tiet olivat edelleen monin paikoin poikki myrskyn kaatamien puiden vuoksi. Liikenneväylien ylläpito ja raivaus vikapaikalle pääsemiseksi eivät kuulu verkkoyhtiön vaan tien omistajan vastuulle.

Yhtiö oli varautunut ennakolta valmiussuunnitelmansa mukaisesti poikkeuksellisiin olosuhteisiin lisäämällä henkilökuntaa asiakaspalveluun, sähköverkon valvontatiimiin sekä viankorjaukseen. Se oli myös ilmoittanut ennakkoon lehdistötiedotteella ja tekstiviestein asiakkailleen todennäköisistä häiriöistä sähkönjakelussa. Yhtiö katsoo myrskyn laajuus-, kesto ja korjaus- ja raivaustöiden vaikeus ja laajamittaisuus huomioon ottaen ryhtyneensä kaikkiin kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin vahinkojen estämiseksi, vikojen korjaamiseksi ja sähköjen palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti.

Asiakkaan mainitsema naapuri on todennäköisesti toisessa muuntopiirissä, jolle on ollut mahdollista syöttää sähköä toista kautta. Riittävä sähkön laatu on taattava myös vikatilanteissa. Asiakkaan sähkönsyöttöön vaikuttavat koko sähköasemalta tulevan johtolähdön viat, ei ainoastaan paikallinen vika. Vikatilanteessa vikaantuneet verkon osat erotetaan terveistä, jotta sähköt saadaan palautettua joko normaalireittiä pitkin tai poikkeuksellista reittiä pitkin terveisiin verkon osiin. Tässä tilanteessa ei ollut mahdollisuutta syöttää sähköä asiakkaan muuntopiirin suuntaan aikaisemmin kuin sähköt oli viankorjauksen jälkeen palautettu.

Yhtiö kiistää asiakkaan esittämän vahingon määrän, koska asiakas ei ole esittänyt vahingosta mitään todennusta kuten kuitteja tai valokuvaa. Ohjeistuksessaan yhtiö on pyytänyt asiakasta todentamaan vahingot. Pakastimen olisi pitänyt säilyttää elintarvikkeet säilytys- ja käyttökelpoisina, jos pakastin on ollut kunnossa ja sitä ei ole avattu sähkökatkoksen aikana. Näin korvattavaa vahinkoa ei olisi tullut syntyä asiakkaan esittämää määrää. Jos näin on kuitenkin käynyt, se johtuu joko pakastimen vääränlaisesta käytöstä tai tavallista huonommasta lämmöneristävyydestä. Pakasteiden osittainen sulaminenkaan ei tarkoita sitä, että ne muuttuisivat täysin arvottomiksi siten, että niitä ei voida lainkaan käyttää.

Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton Työtehoseuralta tilaaman tutkimuksen mukaan kaappi- ja säiliöpakastimien lämmönnousuaika -18 asteesta -9 asteeseen vaihteli 18,5 tunnin ja 27 tunnin välillä. Pakastimet oli täytetty erilaisilla elintarvikkeilla. Tätä merkittävästi pidemmät lämmönnousuajat saavutetaan, jos pakastin on täynnä lihaa.

Sopimusehtojen mukaan asiakkaalla on velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan rajoittaa vahinkojen syntymistä. Yhtiö viittaa verkkopalveluehtojen kohtiin 4.9 , 11.8. ja 11.9.

Ratkaisun perustelut

Kuluttaja on vaatinut sähkönjakelussa olleen keskeytyksen perusteella korvausta pakastimissa olleiden elintarvikkeiden pilaantumisesta. Kuluttajan mukaan elintarvikkeita pilaantui yli 600 euron arvosta. Lautakunta toteaa, että vastuuta keskeytyksen aiheuttamasta vahingosta tulee arvioida sopimukseen sovellettavien verkkopalveluehtojen lisäksi sähkömarkkinalain sähkösopimuksia koskevien säännösten perusteella. Sähkömarkkinalain 51 §:ssä, johon C Oy on viitannut, on säädetty jakeluverkkotoiminnan laatuvaatimuksista. Kyseessä on verkonhaltijan toimintaa ohjaava säännös eikä verkonhaltijan vastuuta yksittäistä asiakasta kohtaan tule arvioida sen nojalla.

Verkkopalveluehtojen (VPE 2010) kohdan 10.1 mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä voidaan katsoa sovitun. Ehtokohdan 10.5 mukaan toimitustapaa arvioitaessa on otettava huomioon, että verkkopalvelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Jollei toisin ole sovittu, verkkopalvelussa on virhe, jos verkkopalvelu on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytymistä (sähkökatkosta) voida pitää keskeytyksen syyn ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Verkkopalvelun keskeytymisestä johtuvaa virheellisyyttä arvioidaan kokonaisuutena.

Sähkömarkkinalain (588/2013) 97 §:n mukaan sähkönjakelussa ja muussa verkkopalvelussa sekä sähköntoimituksessa on virhe, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun, tai kun kuluttajan laskutus on virheellinen tai viivästynyt. Sähköntoimituksessa ei kuitenkaan katsota olevan virhettä, vaikka vähittäismyyjän laskutus on virheellinen tai viivästynyt, jos vähittäismyyjä osoittaa, että virheellisyys tai viivästys on johtunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta tekijästä, jonka seurauksia hän ei kohtuudella olisi voinut välttää tai estää. Jollei toisin ole sovittu, sähkönjakelussa ja muussa verkkopalvelussa sekä sähköntoimituksessa on virhe, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja taikka jos sähkönjakelu tai sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Sähkömarkkinalain 99 §:n mukaan loppukäyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi. Jakeluverkonhaltija tai 100 §:ssä tarkoitettu vähittäismyyjä on tällöin velvollinen korvaamaan 96 §:n 3 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Sähkömarkkinalain virhesäännöksen (97 §) esitöiden (HE 20/2013 vp.) mukaan sähkönjakelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on aina alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Verkonhaltijat voivat vähentää keskeytysten lukumäärää ja lyhentää keskeytysten kestoaikaa nykyisestä sähköverkkoon tehtävillä investoinneilla ja esimerkiksi pitämällä yllä huomattavaa viankorjausvalmiutta. Verkkotoiminnan kustannukset rahoittavien verkon käyttäjien kannalta on kuitenkin järkevintä tavoitella keskeytysten torjunnan osalta sellaista tasoa, jolla verkkopalvelun hinta ja keskeytyksistä sähkönkäyttäjille aiheutuvat kustannukset yhteenlaskettuna ovat mahdollisimman edulliset. Tästä syystä sähkönjakelussa ei voida katsoa olevan sellaista virhettä, josta aiheutuisi seuraamuksia, jos sähkönjakelu keskeytyy lyhyeksi aikaa eikä tämä ole usein toistuvaa.

Esitöiden mukaan virhearvioinnissa on keskeytyksen pituuden lisäksi otettava huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Huomioon otettavina olosuhteina voivat tulla kyseeseen myös keskeytyksen vaikutukset loppukäyttäjälle.

Esitöissä todetaan, että kun kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, esimerkiksi voimakas myrsky, myös sähkönkäyttäjä on useimmiten tästä tietoinen. Virhearviointi tulee tällöinkin tehdä yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella eikä ehdotonta tuntirajaa ole tarkoituksenmukaista asettaa. Kohtuullisen lyhyttä keskeytystä ei ole näissä tapauksissa pidettävä virheenä. Jos keskeytys kestää pitkään, sähkönkäyttäjän kannalta ei kuitenkaan voida pitää kohtuullisena, ettei hän saa lainkaan hyvitystä. Tällaisessa tapauksessa sähköntoimituksessa on virhe.

Virhearvioinnissa tulee esitöiden mukaan ottaa huomioon monia keskeytyksen syyhyn ja vaikuttaviin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Taajaan asutuilla alueilla käytettävät maakaapelit eivät ole yhtä alttiita sääolosuhteille ja keskeytyksille kuin harvemmin asutuilla alueilla yleiset ilmajohdot. Toisaalta taas maakaapelissa oleva vika saattaa vaatia pidemmän korjausajan. Harvaan asutulla alueella taas useammankin tunnin keskeytys voi joissakin tapauksissa olla sellainen, että olosuhteet huomioon ottaen kysymys ei ole pykälässä tarkoitetusta virheestä.

Esitöissä todetaan, että harvaan asutuilla alueilla keskeytyksen syyn korjaaminen on usein hankalaa pitkien välimatkojen vuoksi. Jakeluverkonhaltijoiden valmiuksissa estää keskeytyksiä ja erityisesti valmiuksissa korjata niiden syitä on myös eroja. Verkonhaltijan riittämätön varautuminen keskeytysten torjuntaan ja korjausvalmiuteen ei riitä perusteeksi sille, että kyseiselle yhtiölle sallitaan pidemmät keskeytysajat kuin muille yhtiöille. Tässä yhteydessä on huomattava, että 19 ja 51 §:ssä on asetettu jakeluverkonhaltijalle verkon kehittämisvelvollisuus ja jakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset sekä 28 ja 29 §:ssä velvoite varautumissuunnitelman laatimiseen sekä yhteistoimintavelvollisuus häiriötilanteissa.

Virheen arvioinnissa on esitöiden mukaan merkitystä myös sillä, onko sähkönkäyttäjän käyttämä lämmitys riippuvainen sähköstä vai ei. Tähän liittyy kiinteästi ajankohta, jolloin keskeytys tapahtuu. Kesäaikana tapahtuva keskeytys ei ole lämmityksen kannalta niin merkityksellinen kuin talviaikaan tapahtuva keskeytys. Toisaalta taas kesäaikaan tapahtuva keskeytys vaikuttaa elintarvikkeiden säilyttämiseen enemmän kuin talviaikaan tapahtuva keskeytys. Myös sillä seikalla, onko kyseessä vapaa-ajan asunto vai vakituinen asunto, on merkitystä arvioitaessa keskeytyksen pituuden ja vallitsevien olosuhteiden nojalla, onko kysymys ehdotuksessa tarkoitetusta virheestä sähkönjakelussa. Vapaa-ajan asunnolla tapahtuva keskeytys voi olla huomattavankin pitkä ilman, että kysymyksessä on pykälässä tarkoitettu virhe.

Lautakunta toteaa, että virhearvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Sähkömarkkinalain esitöissä huomioon otettaviksi olosuhdetekijöiksi on mainittu keskeytyksen vaikutukset loppukäyttäjälle, verkon rakenne, sähkönkäyttäjän lämmityksen riippuvuus sähköstä, vuodenaika ja sähkönkäyttöpaikan käyttötarkoitus. Virhearvioinnissa huomioon otettavia olosuhteita on siis lain esitöiden perusteella tarkasteltava sekä sähköntoimittajan että verkonhaltijan näkökulmasta.

Tässä tapauksessa sähkön saanti keskeytyi myrskyn aiheuttamien vaurioiden vuoksi noin 28 tunnin eli yli vuorokauden ajaksi. Keskeytyksestä aiheutui kuluttajalle myös vahinkoa, kun pakastimissa olleita elintarvikkeita pilaantui. Kuluttajan mukaan vahingon määrä on yli 600 euroa. Jakeluverkonhaltijan kannalta huomioon otettava olosuhdetekijä on sähkönkäyttöpaikan sijainti ja tästä johtuva verkon rakenne. Tässä tapauksessa käyttöpaikka sijaitsee haja-asutusalueella, jossa sähköverkko ei ole maakaapeloitu. Ilmajohtoverkko on huomattavasti kaapeleita alttiimpi erilaisille häiriöille.

Keskeytys aiheutui voimakkaasta myrskystä. Kohtuullisen lyhyttä keskeytystä ei lain esitöiden perusteella yleensä pidetä näissä tapauksissa virheenä. Tässä tapauksessa sähkön saanti keskeytyi yli vuorokauden ajaksi ja tästä aiheutui kuluttajalle merkittävää vahinkoa. Keskeytys sattui talviaikaan ja kohdistui loppukäyttäjän vakituiseen asuntoon. Lautakunta ei pidä keskeytystä vähäisenä, kun otetaan huomioon keskeytyksen syy ja olosuhteista saatu selvitys. Tämän vuoksi sähkönjakelussa on virhe.

Loppukäyttäjällä on sähkömarkkinalain 99 §:n perusteella oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi. AJ on esittänyt yksityiskohtaisen erittelyn kahdessa pakastimessa olleista elintarvikkeista. Lautakunta pitää kuluttajan selvitystä elintarvikkeiden määrästä ja laadusta luotettavana. Keskeytyksen pituus oli yli 28 tuntia, missä ajassa pakastimessa tapahtuu lämmönnousua, vaikka se olisi kunnossa ja sitä ei avattaisi. Osittaisesta sulamisesta huolimatta elintarvikkeita voidaan kuitenkin käyttää jossain määrin hyödyksi, kuten C Oy on esittänyt. Toisaalta kyse on nimenomaan pakastetuista elintarvikkeista, joiden uudelleenhankintahinta on yleensä kalliimpi kuin tuoreiden tuotteiden. Tämän perusteella lautakunta pitää vahingon määränä AJn vaatimuksen mukaista määrää eli 602 euroa.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että C Oy maksaa AJ:lle 602 euron korvauksen sähkönjakelun keskeytyksen aiheuttamasta vahingosta.

Päätös oli yksimielinen.