Myyjän vastuu auton sähkötoiminnasta kylmässä

Asiaselostus

Kuluttaja osti 19.11.2019 myyjäliikkeeltä uuden Hyundai Kona Electric -sähköauton 46 869 eurolla. Auto ensirekisteröitiin 19.11.2019.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut myyjän vastuulle kuuluva virhe sen vuoksi, mitä tietoja talviolosuhteiden vaikutuksesta auton toimintamatkaan on annettu kauppaa tehtäessä. Kuluttaja on sittemmin myynyt kyseisen auton.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjäliike maksaa kuluttajalle hinnanalennuksena 2 000 euroa.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja on alun perin vaatinut kaupan purkamista. Kuluttaja on auton myytyään perunut kaupan purkuvaatimuksen ja ilmoittanut vaativansa, että kuluttajariitalautakunta arvioi tiedonantovirheen merkityksen ja suosittaa sen perusteella kohtuullista hinnanalennusta.

Kaupan kohteena on ollut sähköauto, jonka toimintamatka on jäänyt myyjän vahvistamaa toimintamatkaa lyhyemmäksi. Auto ei ole vastannut sitä, mistä on sovittu ja se on ollut soveltumaton myyjän lupaamaan käyttötarkoitukseen. Kuluttaja on erikseen ottanut kauppaa tehtäessä esille, että auton riittävä toimintamatka talviolosuhteissa on kaupan syntymisen edellytys. Myyjä on esittänyt arvion, että toimintamatka lyhenee talvella 10-15 %. Autoa käytettäessä todettiin, että toimintamatka on huomattavasti lyhyempi. Kuluttaja oli yhteydessä myyjään käytettyään autoa kolme viikkoa ja kertonut, että toimintamatka oli tavanomaisissa talviolosuhteissa lähes puolet lyhyempi kuin WLTP -normin mukainen toimintamatka. Myyjä oli todennut, ettei näin suuri toimintamatkan aleneminen ole normaalia.

Auto vietiin myyjäliikkeen ohjeiden mukaisesti merkkihuollon tarkastettavaksi. Auto todettiin merkkihuollossa teknisesti virheettömäksi. Korjaamon edustaja totesi, että 10-15 %:n alenema toimintamatkassa oli liian optimistinen arvio, koska todellisuus on lähempänä 50 % alenemaa. Myös auton maahantuojan edustaja päätyi samaan arvioon.

Asiassa on riidatonta, ettei 10-15 % lukemaa ole mainittu auton valmistajan tekemässä dokumentaatiossa tai markkinointimateriaalissa. On myös selvää, että erityisesti sähköautojen toteutuneeseen virrankulutukseen liittyy paljon eri muuttujia. Kulutuksen on kuitenkin oltava jollakin kohtuullisella marginaalilla luvatuissa lukemissa. Niistä jäädään tässä tapauksessa niin paljon, ettei auto enää ongelmitta sovellu siihen tarkoitukseen, josta on kauppaa tehtäessä puhuttu. Ostajalla on oikeus luottaa myyjän antamiin tietoihin. Kuluttaja huomauttaa, että toimintamatkasta keskusteltiin, koska hänen asuinpaikkansa lähellä on hyvin vähän pikalatausmahdollisuuksia. Pikalataukset ovat puolestaan tärkeitä, jotta sähköautoa voidaan käyttää pidemmillä matkoilla. Ilmoitetun toimintamatkan puolittuminen aiheutti Itä-Suomen harvan pikalatausverkoston vuoksi kohtuuttomia hankaluuksia auton käyttämisessä.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Auton kuluttajalle myynyt henkilö ei ole missään vaiheessa luvannut tai kertonut, että auton toimintamatka lyhenee talvella 10-15 %. Myyntitilanteessa ei näin ollen ole annettu virheellistä tietoa, eikä voida sanoa, ettei auto soveltuisi tiedonantovirheen vuoksi käyttötarkoitukseensa. Sähköauton toimintamatkaan vaikuttaa moni eri tekijä kuten ajotapa, sähkölaitteiden käyttö ja muut olosuhteet. Autossa ei myöskään ole todettu teknistä virhettä. Myyjäliike kiistää vaatimukset edellä esitetyn perusteella.

Ratkaisun perustelut

Virheellisyyden arviointi

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko kuluttajan myyjäliikkeeltä uutena ostamassa sähköautossa ollut myyjän vastuulle kuuluva virhe sen vuoksi, mitä tietoja talviolosuhteiden vaikutuksesta auton toimintamatkaan on annettu. Kuluttajan mukaan hänelle on kerrottu, että auton toimintamatka voi alentua 10-15 %. Myyjäliike on kiistänyt väitteen.

Auton toimintamatkasta ja talviolosuhteiden vaikutuksesta toimintamatkaan mahdollisesti käytyjen suullisten keskusteluiden sisältö olisi selvitettävissä vain todistajia kuulemalla. Kuluttajariitalautakunta ei voi kuulla asianosaisia todistelutarkoituksessa tai muuten vastaanottaa henkilötodistelua. Lautakunta arvioi näin ollen asiaa vain muun käytettävissä olevan selvityksen perusteella.

Tavaran tulee kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta eikä hän ole ennen kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu aiottuun käyttötarkoitukseen.

Jos tavaran poikkeaa kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1-3 momentissa säädetystä, siinä on saman säännöksen 4 momentin mukaisesti virhe.

Tavarassa on kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa. Lautakunta on myös katsonut ratkaisukäytännössään, että autossa on tiedonantovirhe, jos siitä ei ole annettu kaupan päättämisen kannalta olennaisia tietoja.

Lautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, että auton polttoaineenkulutus voi vaihdella eri ajo-olosuhteisiin ja ajotilanteisiin liittyvien seikkojen vuoksi. Kyseinen seikka on tai tämän ainakin pitäisi olla ostajan tiedossa. Lautakunnan käsityksen mukaan samat seikat vaikuttavat polttoaineenkulutuksen lisäksi myös siihen, kuinka pitkiä ajomatkoja sähköauto voi liikkua pelkän sähköenergian avulla.

Lautakunta pitää todennäköisenä, että auton energiankulutus on ilmoitettu WLTP -mittaustavan mukaisesti tehdyn mittauksen mukaisena. WLTP-mittaustapaa sovelletaan kaikilla eri käyttövoimilla toimiviin autoihin ja täyssähköautojen osalta mittaus koskee ainoastaan energiankulutusta. Testitilanteessa täyssähköauton energiankulutus mitataan lataushäviöt huomioon ottaen, jolloin testissä mitataan energia, joka kuluu akun uudelleen lataamiseen testin jälkeen. Energiankulutus mitataan kuitenkin laboratorio-olosuhteissa, joten auton energiankulutus voi tavanomaisessa käytössä poiketa mitatusta. Lautakunnan käsityksen mukaan ilmoitetun energiankulutuksen ja todellisen kulutuksen välinen ero ei kuitenkaan voi olla kohtuuttoman suuri, vaikka WLTP -mittaustapa ei sinänsä osoita varmuudella mitään absoluuttista enimmäis- tai vähimmäismatkaa, joka autolla voidaan latausten välillä ajaa.

Kuten edellä on todettu, täyssähköauton toimintamatkaan vaikuttavat useat eri tekijät. Esimerkiksi ympäristön lämpötilalla on sähköautossa polttomoottoriautoa suurempi merkitys energiankulutukseen. Asiassa on sinänsä riidatonta, että auto toimii tässä tapauksessa valmistajan tarkoittamalla tavalla, eikä siinä ole virheeksi katsottavaa teknistä vikaa.

Lautakunta toteaa kuitenkin, että täyssähköauton toimintamatka on kaupan päättämisen kannalta olennainen tieto. Lautakunnalle ei ole tässä tapauksessa esitetty auton esitemateriaalia tai muuta vastaavaa näyttöä siitä, millaiset tiedot auton toimintamatkasta ostajalle on annettu. Sinänsä myyjän on helppo antaa oikeita tietoja sähkökäytöstä talviolosuhteissa. Myyjä ei kuitenkaan ole nimenomaisesti kiistänyt sitä, että talviolosuhteet voivat merkittävästikin lyhentää auton toimintamatkaa. Ladattavat täyssähköautot ovat käyttövoimaltaan laajemmassa käytössä suhteellisen uusi ilmiö, eivätkä lämpötilan tai talviolosuhteiden vaikutus täyssähköauton toimintamatkaan välttämättä ole yksityisen kuluttajan tiedossa. Lautakunnan saamien tietojen perusteella arvioituna auton toimintamatka on ollut selvästi lämmintä kautta ja kuluttajan perusteltuja oletuksia lyhempi talviolosuhteissa.

Täyssähköauton toimintamatkalla on merkitystä kaupan päättämisen kannalta. Lautakunta on myös muun muassa tapauksessa dnro 1809/33/2019 antamassaan hybridiautoa koskevassa täysistuntoratkaisussaan katsonut, että lämpötilan vaikutuksesta sähkömoottorin toimintaan olisi pitänyt kertoa selkeällä tavalla. Lautakunta toteaa edellä esitettyjen seikkojen perusteella, että auto ei ole vastannut toimintamatkan osalta kuluttajan perusteltuja oletuksia ja että kyse on auton virheestä.

Virheen seuraamukset

Ostajalla on kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaisesti oikeus vaatia virheen merkitystä vastaavaa hinnanalennusta.

Hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu ilmenneen virheen laatuun ja merkitykseen ostopäätöksen ja auton tavanomaisen käytettävyyden kannalta. Kuten edellä on todettu, autossa ei ole todettu sen käyttämistä sinänsä estävää teknistä vikaa. Lautakunta pitää kuitenkin ilmeisenä, että jos talviolosuhteiden rajoittava vaikutus auton toimintamatkaan olisi ollut ostajan tiedossa, tällä seikalla olisi ollut merkitystä kaupan päättämisen kannalta. Lautakunta harkitsee edellä esitetyn perusteella hinnanalennuksen määräksi 2 000 euroa.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Eriävä mielipide

Asiassa esitetystä selvityksestä ei voida päätellä, mitä osapuolten välillä on kaupanteon yhteydessä autosta keskusteltu ja sovittu. Myyjän ei myöskään lähtökohtaisesti tarvitse olla selvillä ostajan kotiseudun latausmahdollisuuksista ja ostajan erityisistä käyttötarpeista. Asiassa esitetty selvitystä siitä, että seikkoja olisi nimenomaisesti myyjän ja ostajan välillä käsitelty. Ajoneuvon energiankulutus ja käyttösäde on ilmoitettu asianmukaisesti voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti WLTP-testin tuloksena.

Sähköauton talvikäyttöön liittyvät rajoitteet ovat kuitenkin sellainen seikka, josta myyjän olisi tullut tarkemmin informoida ostajaa ennen kaupantekoa tässä tapauksessa. Olen näin ollen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että autossa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 12 § ja 13 §:issä tarkoitettu tiedonantovirhe.

Ostajalla on kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaisesti oikeus vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta. Hinnanalennuksen määrää arvioitaessa huomioidaan virheen laatu ja merkitys ajoneuvon normaalille käytölle.

Tapauksessa ostaja on sittemmin myynyt auton. Riidatonta on, että ajoneuvossa ei ole mitään teknistä vikaa, vaan se toimii juuri kuten valmistaja on tarkoittanut. Tiedonantovirhe ei näin ollen ole vaikuttanut alentavasti ajoneuvon arvoon ja ostajan siitä saamaan myyntihintaan.

Auton lyhyt omistusaika, tiedonantovirheen merkityksettömyys auton arvoon, sekä se seikka, että auton käyttöön liittyvät rajoitukset esiintyvät vain pienen osan vuodesta talviaikaan, pienentävät tiedonantovirheen merkitystä ja hinnanalennuksen suuruutta.

Näillä perusteilla katson lautakunnan enemmistöstä poiketen, että kohtuullinen hyvitys tiedoksiantovirheestä on 1000 euroa.