LENNON VIIVÄSTYMINEN. HÄIRIKÖIVÄ MATKUSTAJA. LENTOLUPA VENÄJÄN ILMATILAN LÄPI. SEURANNAISVAIKUTUKSET. POIKKEUKSELLISET OLOSUH-TEET. YKSINKERTAINEN MENETTELY.

Vaatimukset Kuluttaja K ja kuluttaja T vaativat E:ltä 600 euron vakiokorvauksia.

Viivästys ei ollut seurausta poikkeuksellisista olosuhteista, sillä se olisi voitu välttää esimerkiksi henkilöstöjärjestelyillä ja korvaavan lennon järjestämisellä.

Vastaus E kiistää matkustajien vaatimukset.

Matkustajien lentoa edeltävän lennon oli palattava Helsinkiin, sillä lennolla oli muita matkustajia häiriköinyt matkustaja. Matkustaja otettiin kiinni ja pidätettiin, kun kone palasi Helsinkiin. Kun kone oli palannut Helsinkiin, lentolupa lentää Venäjän ilmatilan läpi ei ollut enää voimassa. Lentoyhtiön oli haettava uutta lupaa, jonka aikana lennon henkilökunnan työtunnit tulivat täyteen. Lennon oli odotettava yön yli, jotta henkilökunnan lepotunnit täyttyivät.

Lentoyhtiö ei olisi voinut estää tai ennakoida matkustajan häiritsevää käytöstä. Lisäksi Euroopan Komission julkaisemassa listassa mainitaan poikkeukselliseksi olosuhteiksi kyseisen tyypiset laittomat teot.

Ratkaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 4 ja 5 artiklan nojalla matkustajalla voi olla oikeus korvaukseen, kun hänen pääsynsä lennolle evätään tai kun lento peruutetaan. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdistetyissä asioissa C-402/07 ja C-432/07 (Sturgeon) koskee asetuksen tulkintaa. Ennakkoratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan asetuksen 5, 6 ja 7 artiklaa on tulkittava siten, että viivästyneiden lentojen matkustajat voidaan rinnastaa peruutettujen lentojen matkustajiin korvausta koskevan oikeuden soveltamisen kannalta ja että he voivat näin ollen vedota asetuksen 7 artiklan mukaiseen korvausta koskevaan oikeuteen, kun heille aiheutuu viivästyneen lennon johdosta vähintään kolmen tunnin pituinen ajan menetys eli kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia lentoliikenteen harjoittajan ilmoittaman aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Tällainen viivästyminen ei kuitenkaan perusta matkustajalle oikeutta korvaukseen, jos lentoliikenteen harjoittaja pystyy osoittamaan, että pitkäaikainen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, eli olosuhteista, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, tarkoitetaan olosuhteita, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa.

Lautakunta toteaa, että lentoyhtiö ei voi ilman erityistä syytä ennalta varautua siihen, että matkustaja alkaa häiriköidä lentokoneessa. Lautakunta katsoo, että lentoyhtiöllä on ollut pakottava syy palata lähtöasemalle, jotta häiriköivä matkustaja on saatu poistettua koneesta. Kyseisen lennon voidaan siis katsoa viivästyneen poikkeuksellista olosuhteiden vuoksi.

Tässä tapauksessa on kyse kyseisen lennon viivästymisen seurannaisvaikutuksista. Lautakunta toteaa, että ilmatilarajoitukset ja lentoluvat ovat seikkoja, joihin lentoyhtiö ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Lautakunta ei epäile lentoyhtiön selvitystä siitä, että yhtiön lupa lentää Venäjän ilmatilan läpi oli ehtinyt lennon palaamisen vuoksi umpeutua.

Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että lentoyhtiöiden ei voida kohtuudella olettaa pitävän jokaisella kentällä varakonetta ja -miehistöä. Tässä tapauksessa matkustajien koneen lähtö viivästyi Phuketista, joka ei myöskään ole lentoyhtiön kotikenttä.

Ottaen huomioon aiemman lennon viivästymisen syyn sekä sen, ettei lentoyhtiö ole voinut vaikuttaa Venäjän ilmatilan lentoluvan saamiseen, lautakunta katsoo, että kyse on ollut poikkeuksellisista olosuhteista, jotka ovat olleet lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.