Käytetyn henkilöauton kauppa. Autosta annetut tiedot.

VAATIMUKSET

K vaatii 6 000 euron hyvitystä.

K:n mukaan auto ostettiin vuoden 2009 mallisena, mutta sittemmin il­meni, että auto on maahantuotu toukokuussa 2006. Autoa pidetään siten sitä vaihdettaessa vuoden 2006 mallisena, vaikka siitä on maksettu vuo­den 2009 mallin hinta. Myyjä ei missään vaiheessa kertonut auton iästä. Vastaavien, vuoden 2006 mallisten autojen arvo huomioon ottaen K pitää vaatimustaan kohtuullisena.

VASTAUKSET

Elinkeinonharjoittajan (EH) mukaan ko. autoa on valmistettu samanlaisena useita vuosia, eikä vuosimalleissa 2006 ja 2009 ole eroja. Asiakkaalle ei siten ole syntynyt asiasta taloudellista haittaa. Kyseinen malli on haluttu auto käytettynä, joten autosta maksettu hinta on varmasti ollut oikea myynti­hetken hintatasoon nähden. Lisäksi tärkeimmät käytetyn auton hinnanmuodostukseen vaikuttavat seikat ovat auton kunto, ajomäärä sekä huol­tohistoria, eikä valmistusvuodella ole olennaista merkitystä.

Maahantuojan mukaan K on ostanut auton käytettynä, joten, he eivät ole auton maahantuojana osapuolena tässä kaupassa. Maahantuoja katsoo hoitaneensa maahantuojan velvoitteet asianmukaisesti. Maahantuoja kiistää vaatimukset edellä esitetyn perusteella.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oi­keus kohdistaa tavaran virheeseen perustuva, tämän luvun säännösten mukainen vaatimuksensa myös elinkeinonharjoittajaan, joka aikaisem­massa myyntiportaassa on luovuttanut tavaran jälleenmyyntiä varten.

Kuluttajariitalautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan K on ostanut auton käytettynä. Auton maahantuoja ei siten ole luovuttanut kyseistä autoa sen K:lle myyneelle EH:lle jälleenmyyntiä varten eikä asiassa ole näytetty, että maahantuoja olisi muutenkaan antanut K:lle auton valmistusvuodesta tietoja ennen kaupan päättämistä.

Maahantuoja ei siten vastaa autosta sen ostaneelle K:lle, vaan asiassa on arvioi­tava vain sitä, onko autossa ollut sen myyneen elinkeinonharjoittajan vastuulle kuuluva virhe.

Jos tavara on myy­ty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä on kuitenkin kuluttajansuojalain

5 luvun 14 §:n 1. kohdan mukaa virhe, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kau­pantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olet­taa vaikuttaneen kauppaan.

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan auto on ensirekisteröity tam­mikuussa 2009. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että auto on valmistettu maaliskuussa 2006 ja se on tuotu maahan toukokuussa 2006. Auton ensi­rekisteröintiajankohta ja valmistusajankohta ovat siten poikenneet toisis­taan lähes kolme vuotta.

Kuluttajan käsitys auton iästä määräytyy yleensä sekä auton vuosimallin että käyttöönottoajankohdan perusteella. Kun myyjä on antanut tiedon auton käyttöönottovuodesta ilman, että hän on samalla antanut tiedon sii­tä selvästi poikkeavasta vuosimallista tai tehnyt asiasta varauman, hän on antanut auton iästä tiedon, joka ei vastaa niitä ominaisuuksia, jotka kuluttajalle on autosta perustellusti syntynyt.

Lautakunta katsoo, että ottaen huomioon auton väitetty ikä kaupanteko­hetkellä, olisi oikealla tiedolla vuosimallista ollut vaikutusta puheena olevan kau­pan syntymiseen. Myyjäliike vetoaa siihen, ettei vuosimal­leissa 2006 ja 2009 ole eroja. Lautakunta pitää joka tapauksessa kiistattomana, että tämän suuruisella vuosimallierolla on vaikutusta auton jälleenmyyntihin­taan.

Edelleen lautakunta katsoo, että auto on EH:lla hinnoiteltu ja myyty K:lle oletuksella, että auto on uudempaa mallia kuin se todel­lisuudessa on ollut. Näin ollen väärä tieto asiasta on oletettavasti vaikut­tanut myös auton myyntihintaan.

Edellä kerrotun perusteella lautakunta katsoo, että K:lle myyty auto on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1. kohdan tarkoittamalla tavalla virheellinen ja K:lle on syntynyt saman lain 5 luvun 19 §:n mu­kainen oikeus hinnanalennukseen. Kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi lautakunta harkitsee

2 500 euroa.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle hinnanalennusta 2 500 euroa.

Päätös oli yksimielinen.