Kalvosinnappien hintavirhe myyjän verkkokaupassa

Asiaselostus

Kuluttaja tilasi 29.11.2022 käytetyt Kalevala Hannunvaakuna -kalvosinnapit elinkeinonharjoittajan verkkokaupasta. Kalvosinnapit oli valmistettu keltakullasta, ja niiden ilmoitettu hinta oli 100 euroa. Samana päivänä elinkeinonharjoittaja peruutti tilauksen vedoten virheelliseen hintaan ja ilmoitti, että tuotteen oikea hinta on 600 euroa. Elinkeinonharjoittaja palautti kuluttajalle tämän maksaman 100 euroa.

Asiassa on riitaa siitä, olisiko kuluttajan tullut ymmärtää hinnan olevan virheellinen.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että elinkeinonharjoittaja maksaa kuluttajalle 500 euroa.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii elinkeinonharjoittajaa ensisijaisesti toimittamaan kalvosinnapit sopimuksen mukaisesti. Mikäli kalvosinnappien toimittaminen ei ole mahdollista, kuluttaja vaatii hyvityksenä elinkeinonharjoittajan ilmoittaman tuotteen markkina-arvon ja tuotteesta maksetun hinnan välistä erotusta, 500 euroa.

Kuluttaja ei ollut kauppaa tehdessään ymmärtänyt, että hinta oli selvästi virheellinen. Kuluttajan mukaan elinkeinonharjoittaja ei voi olettaa, että kuluttaja-asiakas, joka ei tunne jalometalli- tai korumarkkinaa, olisi voinut päätellä ilmoitetun hinnan virheelliseksi. Elinkeinonharjoittajan verkkosivustolla ei ollut esillä mitään ohjevähittäis- tai muuta referenssihintaa tuotteelle, eikä myöskään tarkempaa tietoa tuotteen iästä, mahdollisesta aitoustodistuksesta tai alkuperäispakkauksesta. Kyseessä on valmistajan mallistosta poistunut tuote, joten ajantasaista ohjevähittäishintaa ei ole mahdollista löytää myöskään muualta.

Elinkeinonharjoittajan näkemys, jonka mukaan kuluttaja-asiakkaan tulisi hankkia tietoa romukullan markkina-arvosta ja laskea kultapitoisuuden ja -painon perusteella tuotteelle referenssihinnaksi romumetalliarvo ennen ostopäätöstä, ei ole kohtuullinen. Romukulta-arvoon liittyvällä referenssihinnalla olisi kuluttajan mukaan merkitystä ainoastaan, jos se olisi valmiiksi laskettuna ilmoitettu selkeästi verkkokaupan tuotesivulla. Kuluttajan ensisijainen peruste ostopäätökselle liittyi korun designiin ja ulkonäköön, ei romumetalliarvoon.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Elinkeinonharjoittaja kiistää kuluttajan vaatimukset.

Elinkeinonharjoittajan verkkokaupassa ilmoitetaan kalvosinnappien valmistusmateriaali ja paino, joten asiakkaalle on täytynyt olla selvää, että kyseiset kalvosinnapit on valmistettu kullasta. Kuluttajan on täytynyt kiinnittää huomiota siihen, että kyseiset kalvosinnapit ovat koko verkkosivuston ylivoimaisesti halvimmat kultaiset kalvosinnapit ja vielä lisäksi Suomen tunnetuimman korubrändin valmistamat. Näin ollen elinkeinonharjoittaja katsoo, että asiakkaan on täytynyt osata epäillä hinnan olevan virheellinen.

Kullan hyvityshinta on nähtävillä muun muassa elinkeinonharjoittajan verkkosivujen etusivulla. Myös hakusanalla ”kullan hinta” löytyy Googlesta vaivattomasti hinta kullalle. Koska kulta on myös kansainvälinen maksuvaluutta, voidaan tämä rinnastaa tilanteeseen, jossa elinkeinonharjoittaja velvoitettaisiin myymään rahaa alle sen nimellisarvon. Pelkkä tuotteen romukulta-arvo on noin 300 euroa.

Ratkaisun perustelut

Asiassa on riidatonta, että elinkeinonharjoittajan verkkokaupassa on tarjottu kysymyksessä olevia kalvosinnappeja 100 euron hinnalla. Kuluttaja on tilannut kalvosinnapit mainitulla hinnalla ja saanut elinkeinonharjoittajalta tilausvahvistuksen. Lähtökohtaisesti verkkokaupassa ilmoitetulla hinnalla tehdyt tilaukset sitovat niin elinkeinonharjoittajaa kuin kuluttajaa. Mainittu pääsääntö ei ole kuitenkaan poikkeukseton.

Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, olisiko kuluttajan tullut ymmärtää hinnan olevan virheellinen tilattuaan kalvosinnapit elinkeinonharjoittajan verkkokaupasta, jolloin hänellä ei ole oikeutta saada tuotettu ilmoitetulla hinnalla, vai onko hänellä oikeus saada tuote tällä hinnalla.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 32 §:n 1 momentin mukaan tilanteessa, jossa jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.

Elinkeinonharjoittajan mukaan kuluttajan on täytynyt huomata, että kalvosinnappien valmistusmateriaalina on käytetty kultaa. Kullan hyvityshinta on nähtävissä elinkeinonharjoittajan verkkosivujen etusivulla, ja se on niin ikään helposti löydettävissä internetistä. Elinkeinonharjoittaja toteaa, että kullan arvo ei alene toisin kuin joissakin muissa käytetyissä tavaroissa. Kuluttajan mukaan hintavirhe ei ollut ilmeinen, koska tuotteen kuvauksesta ei ilmennyt sen referenssihintaa, aitoutta tai alkuperää. Lautakunta toteaa oman selvityksensä perusteella, että tilausvahvistuksen mukainen 585-pitoisuusluokan kullan hinta on keskimäärin noin 30 euroa grammaa kohden, jolloin 11 gramman painoisen tuotteen romukulta-arvo olisi noin 300 euroa.

Lautakunta toteaa, että kun kyseessä on käytetty tuote, kuluttajan on yleisesti tavanomaista vaikeampi arvioida ilmoitetun hinnan mahdollista virheellisyyttä. Käytetyssä tavarassa hyvin alhainenkaan hinta ei välttämättä tarkoita, että kuluttajan pitäisi ymmärtää se virheelliseksi, etenkään myyjän ollessa panttaustoimintaa harjoittava yritys. Lautakunnan tietojen mukaan panttiliikkeet myyvät koruja varsin edullisellakin hinnalla. Romukullan arvo ei ole sillä tavoin yleistä tietoa, että kuluttajan pitäisi se tietää. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kuluttajan ei ole täytynyt ymmärtää, että myyjä oli ilmoittanut hinnan väärin. Kuluttajalla on oikeus vaatimaansa hyvitykseen. Vaatimuksen määrää ei ole kiistetty, ja koru on todennäköisesti jo myyty toiselle asiakkaalle.

Päätös oli yksimielinen.