Asetuksessa tarkoitettu lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja

Asiaselostus VL oli varannut Finnair Oyj:ltä Tallinna–Helsinki–Alicante -lennot, jotka oli määrä lentää 9.4.2018. Finnair ilmoitti Helsinki–Alicante -lennon perumisesta 10.3.2018. Matkustaja hyväksyi Finnairin tarjoaman uudelleenreitityksen, jonka mukaisesti matkustajan oli määrä matkustaa Tallinnasta Helsingin ja Madridin kautta Alicanteen. Sittemmin uudelleenreititykseen kuulunut lentoyhtiö Iberia Líneas Aéreas de España S. A:n (Iberia) lento IB8396 Madridista Alicanteen peruuntui. Asiassa on kiistaa matkustajan oikeudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaiseen vakiokorvaukseen Finnair Oyj:ltä.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

VL vaatii asetuksen mukaista vakiokorvausta. Hakija on perustellut vaatimustaan pääpiirteissään seuraavasti.

Finnair vastaa kaikista lennoista lopulliseen määräpaikkaan. VL ei ollut missään tekemisissä Iberian kanssa, eikä hän hyväksy, että hänen tulisi kääntyä vakiokorvausasiassa Iberian puoleen. Kaikki lennot olivat Finnairin järjestämiä, eikä sen pitäisi olla matkustajan ongelma, jos Finnairin yhteistyökumppani peruu lennon.

VL myöntää sopineensa uudelleenreitityksestä Finnairin kanssa. Finnair ilmoitti uudesta aikataulusta 10.3.2018. VL saapui Alicanteen omine järjestelyineen lopulta 13.4.2018.

Lentoyhtiön vastaus perusteluineen

Finnair Oyj kiistää matkustajan vaatimuksen. Lentoyhtiö on perustellut kiistämistään pääpiirteissään seuraavasti.

Lentoyhtiö Iberia perui matkustajan Tallinna–Helsinki–Madrid–Alicante -matkan viimeisen lennon Madridista Alicanteen Finnairille tuntemattomasta syystä. Matkustaja reititettiin uudelleen Helsingistä Malagaan. Hyvän tahdon eleenä Finnair tarjoutui korvaamaan matkustuskulut Malagasta Alicanteen, vaikka se ei Finnairin velvollisuus ollutkaan, koska lennon operoi Iberia, joka oli myös velvollinen uudelleenreitittämään matkustajan.

Finnair ei operoinut matkustajan Madrid–Alicante -lentoa, eikä Finnair ole oikea vastapuoli asiassa. Asetuksen mukaiset velvollisuudet koskevat vain lennon operoinut lentoyhtiötä.

Alun perin matkustajalla oli varaus Finnairin lennolle Tallinnasta Alicanteen Helsingin kautta, mutta Finnair perui lennon. Perumisesta Finnair ilmoitti matkustajalle kuukausi ennen lentoa asetuksessa säädetyn mukaisesti. Finnair sopi matkustajan kanssa uudelleen reitityksestä Madridin kautta. Uudelleenreititykseen kuulunut lento AY1661 Helsingistä Madridiin operoitiin normaalisti. Ainoastaan Iberian lento Madridista Alicanteen peruttiin.

Ratkaisun perustelut 

Sovellettavat säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaan lennon peruuntuessa matkustajalla on asetuksen nojalla oikeus vakiokorvaukseen, paitsi jos peruutuksesta on ilmoitettu ajoissa tai sen syynä ovat asetuksessa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Asetuksen ensimmäisen perustelukappaleen mukaan lentoliikenteen alalla toteutettavalla yhteisön toiminnalla olisi pyrittävä muun muassa varmistamaan matkustajien suojelun korkea taso. Lisäksi olisi otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojelun yleiset vaatimukset.

Asetuksen perustelukappaleen 7 mukaan asetuksen tosiasiallisen soveltamisen varmistamiseksi olisi siinä säädettyjen velvoitteiden koskettava lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko omistamallaan ilma-aluksella taikka ilman miehistöä (dry lease) tai miehistön kanssa (wet lease) vuokratulla ilma-aluksella tai muulla tavoin.

Asetuksen 2 artiklan b-kohdan mukaan lennosta vastaavalla lentoliikenteen harjoittajalla tarkoitetaan lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko matkustajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tai sellaisen toisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön puolesta, joka on tehnyt matkustajan kanssa sopimuksen.

Tapauksen arviointi

Asetuksen mukaiset velvoitteet koskevat lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa. Lentoyhtiö voidaan asetuksen perusteella katsoa lentoliikenteen harjoittajaksi myös silloin, kun yhtiö on sopinut matkustajan kuljettamisesta toisen lentoyhtiön lukuun.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu C-502/18 (České aeroline) koski lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan vastuuta ja sitä, miltä lentoyhtiöltä matkustaja voi vaatia asetuksen mukaista korvausta. Asiassa oli kyse yhteen varaukseen perustuvasta lennosta, johon liittyi jatkolento jäsenvaltion alueella sijaitsevalta lentoasemalta kolmannen maan lentoasemalle kolmannessa maassa sijaitsevan lentoaseman kautta. Matkustaja saapui lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia myöhässä, koska jälkimmäinen lento, josta vastasi yhteisten reittitunnusten käyttöä koskevan sopimuksen perusteella kolmanteen maahan sijoittautunut lentoliikenteen harjoittaja, oli viivästynyt. Tuomioistuin totesi, että tapauksessa matkustaja voi nostaa asetukseen perustuvan vahingonkorvauskanteensa ensimmäisen lennon suorittanutta yhteisön lentoliikenteen harjoittajaa vastaan eli muuta kuin myöhästyneen lennon operoinutta lentoyhtiötä vastaan.

Toisin kuin edellä mainitussa EU-tuomioistuimen ratkaisussa, käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kyse sellaisesta yhteen varaukseen perustuvasta ja kahdesta lennosta muodostuvasta lennosta, joka olisi lähtenyt jäsenvaltion alueella sijaitsevalta lentoasemalta ja matkannut jonkin kolmannen maan lentoasemalle muussa kolmannessa maassa sijaitsevan lentoaseman kautta. Tässä tapauksessa kyse on unionin sisäisestä lennosta ja molemmat kyseessä olevat lennot operoineet lentoyhtiöt ovat yhteisön lentoliikenteen harjoittajia.

Asetuksen sanamuodon mukaan asetuksessa säädetyt velvoitteet koskevat lennosta vastaavaa lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko omistamallaan ilma-aluksella taikka ilman miehistöä (dry lease) tai miehistön kanssa (wet lease) vuokratulla ilma-aluksella tai muulla tavoin.

Asiassa on riidatonta, että Finnair Oyj ei ollut perutun lennon IB8396 suorittaja joko omistamallaan ilma-aluksella taikka ilman miehistöä tai miehistön kanssa vuokratulla aluksella tai muulla tavoin. Lautakunnan käsityksen mukaan kyse oli yksin lentoyhtiö Iberian kalustolla ja miehistöllä suoritettavasta lennosta Iberian määräämällä reitillä.

Lautakunta toteaa, että edellä mainitun EU-tuomioistuimen České aeroline -ennakkoratkaisun mukainen tulkinta poikkeaa asetuksen sanamuodon mukaisesta tulkinnasta. Poikkeuksia on tulkittava suppeasti. Koska molemmat lentoyhtiöt nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ovat yhteisön lentoliikenteen harjoittajia ja kyse on unionin sisäisestä lennosta, asetukseen perustuvat vaatimukset ovat toisin kuin České aeroline -ennakkoratkaisussa esitettävissä myös lennon nimenomaisesti operoineelle lentoyhtiölle. Tapauksessa ei sen vuoksi ole tarvetta České aeroline -ennakkoratkaisun mukaiselle asetuksen sanamuotoa laajentavalle tulkinnalle.

Koska tapauksessa peruttu lentoyhtiö Iberian lento IB8396 oli määrä suorittaa Iberian kalustolla ja miehistöllä sekä Iberian määräämällä reitillä, lautakunta katsoo, että Iberiaa on pidettävä asetuksessa tarkoitettuna lennosta vastanneena lentoliikenteen harjoittajana. Sen vuoksi vaatimus asetuksen mukaisesta vakiokorvauksesta olisi tapauksessa tullut esittää Iberia Líneas Aéreas de España S.A:lle. Koska vaatimus on asiassa esitetty muulle lentoyhtiölle kuin asetuksen mukaan lennosta vastanneelle lentoliikenteen harjoittajalle, lautakunta ei suosita hyvityksen maksamista.

Päätös oli yksimielinen.