Matkustajan oikeus vakiokorvaukseen, kun lentoyhtiö on vedonnut virheilmoituksen viivästymiseen

Vakiokorvaus reklamaatioaika virheilmoitus

Diaarinumero: 1703/35/2018
Antopäivä: 13.05.2019

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että Finnair Oyj maksaa A, J, I ja J A:lle 300 euron vakiokorvauksen kullekin.

Asiaselostus A, J, I ja J A:n (matkustajat) lennon AY35 Helsinki–Krabi 15.2.2017 saapuminen Krabille viivästyi yli kolme tuntia. Asiassa on kysymys matkustajien oikeudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaiseen vakiokorvaukseen.

Matkustajien vaatimukset perusteluineen

Matkustajat vaativat, että heille maksetaan vakiokorvauksena 300 euroa henkilöltä, yhteensä 1 200 euroa.

Lentoyhtiön vastaus perusteluineen

Finnair Oyj kiistää matkustajien vaatimukset sillä perusteella, että he ovat esittäneet vakiokorvausvaatimuksen ensimmäisen kerran vasta 11.3.2018, mikä on lähes vuosi ja yksi kuukausi viivästyneen lennon jälkeen. Kyseessä oli valmismatkasopimus ja Finnair on toiminut lennon operoineena lentoyhtiönä matkanjärjestäjän alihankkijana.

Valmismatkaa, mukaan lukien sen ilmakuljetusosuus, koskee joka tapauksessa yleisten valmismatkaehtojen mukainen kahden kuukauden määräaika vaatimusten esittämiseen.

Ratkaisun perustelut

Sovellettavat säännöt

Lennon viivästyessä matkustajalla on oikeus vakiokorvaukseen, jos hän saapuu määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Vakiokorvausta ei tarvitse maksaa, jos lentoyhtiö osoittaa viivästyksen aiheutuneen poikkeuksellisista olosuhteista. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 ja EU-tuomioistuimen tuomio asioissa C-402/07 ja C-432/07 Sturgeon)

Kuluttajansuojalain mukaan tavaran kaupassa virheilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen. Myös palvelusuorituksen virheestä tulee ilmoittaa kohtuullisessa ajassa. Kuluttajan ei

reklamoidessaan tarvitse esittää yksilöityjä vaatimuksia, vaan riittää, että hän ilmoittaa virheestä. Jos virheilmoitus on tehty ajoissa, vaatimukset voi esittää myöhemmin. (Kuluttajansuojalaki 5 luvun 16 § ja 8 luvun 16 §)

Virheilmoituksen tekeminen ja vaatimusten esittäminen

EU-tuomioistuimen 22.11.2012 asiassa C-139/11 (Moré) antaman ennakkoratkaisun mukaan asetusta on tulkittava siten, että asetuksen 5 ja 7 artiklassa säädetyn korvauksen saamiseksi nostettavien kanteiden määräaika määräytyy kunkin jäsenvaltion kanneoikeuden vanhentumista koskevien sääntöjen perusteella.

Suomen kansallisessa laissa ei ole erityissäännöksiä asetukseen perustuvien saatavien vanhentumisesta tai kanneajoista eikä myöskään siitä, onko virheilmoituksen tekeminen kohtuullisessa ajassa edellytyksenä asetukseen perustuvan vakiokorvausoikeuden säilyttämiselle. Kansallinen oikeus ei saa tehdä yhteisöoikeuteen vetoamista mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi. Asetuksella pyritään varmistamaan matkustajien suojelun korkea taso. Lisäksi on otettava kaikilta osin huomioon kuluttajansuojelun yleiset vaatimukset.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:stä ja 8 luvun 16 §:stä ilmenevän mukaan kuluttajan ei reklamoidessaan tarvitse esittää yksilöityjä vaatimuksia, vaan riittää, että hän ilmoittaa virheestä. Pelkkä reklamointi ei näin ollen vielä mahdollista erimielisyyden ratkaisemista neuvottelemalla. Jos virheilmoitus on tehty ajoissa, vaatimukset voi esittää myöhemmin. Tätä voidaan pitää kuluttajaoikeudessa yleisesti vallitsevana periaatteena.

Finnair on ollut tietoinen lennon viivästymisestä ja viivästymisen syistä sekä siitä, että sille voi asetuksen perusteella syntyä velvollisuus vakiokorvauksen maksamiseen. Yhtiöllä on siten ollut mahdollisuus varautua odotettavissa oleviin korvausvaatimuksiin ja siihen, että se voi joutua esittämään selvitystä viivästymisen syistä.

Finnair ei ole osoittanut tiedottaneensa matkustajille edellyttävänsä virheilmoituksen tekemistä tietyssä ajassa uhalla, että kuluttaja menettää mahdollisuutensa vedota asetuksen mukaiseen oikeuteensa saada vakiokorvaus.

Edellä mainituista syistä lautakunta katsoo, että virheilmoituksen tekeminen kohtuullisessa ajassa ei tässä tapauksessa ole edellytyksenä asetukseen 261/2004 perustuvan vakiokorvausoikeuden säilyttämiselle, vaan ilmoitus on voitu esittää yleisen kolmen vuoden vanhentumisajan kuluessa.

Ottamatta kantaa siihen, onko Finnair vedotessaan reklamaatioajan kulumiseen vedonnut samalla myös vakiokorvausoikeuden vanhentumiseen, lautakunta toteaa, että käsillä olevassa tapauksessa sekä virheilmoitus että vaatimukset on esitetty yhtä aikaa (11.3.2018) ja yleisen vanhentumisajan (kolme vuotta lennon viivästymisestä) puitteissa. Lautakunta toteaa, että yleisten valmismatkaehtojen mukainen kahden kuukauden määräaika korvausvaatimuksen esittämiselle koskee matkanjärjestäjälle valmismatkasopimuksen perusteella esittäviä vaatimuksia eikä se sovellu nyt kyseessä olevaan, asetukseen perustuvaan vaatimukseen, joka on kohdistettu lentoyhtiöön. Edellä esitetyn perusteella matkustajat eivät ole menettäneet oikeuttaan vaatia vakiokorvausta.

Oikeus vakiokorvaukseen

Matkustajien lento Helsingistä Krabille viivästyi yli kolme tuntia eikä lentoyhtiö ole edes väittänyt viivästyksen aiheutuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi tehty. Lautakunta katsoo lentoyhtiön olevan velvollinen maksamaan matkustajille heidän vaatimuksensa mukaisen vakiokorvauksen.

 
Julkaistu 13.5.2019