LENNON VIIVÄSTYMINEN. YLIMÄÄRÄISET MAJOITUS- JA KULJETUSKUSTANNUKSET. AJAN MENETYS. VAKIOKORVAUKSEN VÄHENTÄMINEN MUUSTA HYVITYKSESTÄ. VAHINGONKORVAUS.

Hotellikulut Linja-autokulut

Diaarinumero: 5926/35/2016
Antopäivä: 31.12.2018

SL:n ja SLL:n lento D8123 Rovaniemi–Helsinki 3.10.2016 viivästyi yhdeksän tuntia ja 12 minuuttia. Matkustajien ostamat linja-autoliput kotiin jäivät käyttämättä ja he joutuivat ostamaan uudet liput. Lisäksi he yöpyivät Helsingissä hotellissa. N lentoyhtiö maksoi kummallekin matkustajalle 250 euron vakiokorvauksen EU-asetuksen 261/2004 perusteella.

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko lentoyhtiö vastuussa hotelliyöstä ja linja-autolipuista aiheutuneista kustannuksista ja toiseksi siitä, kattaako maksettu vakiokorvaus aiheutuneet kustannukset.

Vaatimukset Matkustajat vaativat 156 euron korvausta hotelliyöstä ja 25 euroa käyttämättä jääneistä linja-autolipuista.

Lentoyhtiön taholta luvattiin puhelimessa, että hotelli korvataan. Matkan jatkaminen kohti kotia ei olisi ollut mahdollista koneen saavuttua Helsinkiin keskellä yötä, minkä vuoksi hotelliyö tulee korvata joka tapauksessa. Hotelliin matkustajat saapuivat kello 2.30.

Vastaus N lentoyhtiö kiistää matkustajien vaatimukset hyvityksestä. Lisäksi kyse on kuluista, jotka jo vakiokorvaus kattaa asetuksen 12 artiklan mukaisesti.

Helsinkiin saavuttuaan matkustajat päättivät mukavuussyistä majoittua hotelliin. Kyse ei ole lentoyhtiön korvattavaksi tulevista kustannuksista, vaan kuluista, joista matkustajat vastaavat itse. Matkustuskulut lentokentältä kotiin olisivat aiheutuneet viivästyksestä huolimatta.

Asioissa, joissa vakiokorvaus tulee maksettavaksi, lentoyhtiön tulee korvata matkustajille häiriöstä aiheutuneet välittömät kulut ja vahingot. Asiassa on kuitenkin arvioitava, onko kyse välttämättömistä kustannuksista vai ainoastaan ylimääräisistä mukavuuksista aiheutuneista kuluista.

Ratkaisun perustelut

Sovellettavat säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 261/2004 artiklan 12 (Lisäkorvaus) mukaan asetuksen säännöksiä on sovellettava siten, ettei sillä rajoiteta matkustajan oikeutta muuhun korvaukseen. Asetuksen nojalla myönnetty korvaus voidaan vähentää tällaisesta muusta korvauksesta.

Montrealin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut viivästyksestä matkustajien ilmakuljetuksessa. Rahdinkuljettaja ei kuitenkaan ole vastuussa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se näyttää toteen, että rahdinkuljettaja ja sen palveluksessa olevat henkilöt ja asiamiehet ryhtyivät vahingon välttämiseksi kaikkiin toimenpiteisiin, joita on voitu kohtuudella edellyttää, tai jos niiden on ollut mahdotonta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.

Majoituskulujen korvaaminen

Tässä tapauksessa majoituskulut ovat syntyneet sen jälkeen kun matkustajat olivat saapuneet lentokuljetussopimuksen mukaiseen lennon lopulliseen määräpaikkaan ja lentoyhtiön asetukseen 261/2004 perustuva huolenpitovelvollisuus oli päättynyt. Majoituskulut eivät siten voi tulla korvattaviksi asetuksen perusteella. Lentoyhtiön vastuuta viivästyksen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista tulee arvioida Montrealin yleissopimuksen perusteella.

Lento saapui Rovaniemeltä Helsinkiin yhdeksän tuntia 12 minuuttia sovitusta aikataulusta viivästyneenä. Asiassa esitetyn perusteella matkustajat saapuivat Helsinki–Vantaan lentokenttähotelliin noin klo 2.30 aamuyöllä. Koska seuraava linja-autoyhteys matkustajien kotipaikkakunnalle olisi lähtenyt vasta seuraavana aamuna eikä matkustajien voida kohtuudella edellyttää yöpyvän lentokentän terminaalirakennuksessa, lautakunta katsoo, että yöpyminen Helsingissä on ollut viivästyksen vuoksi välttämätöntä.

Lentoyhtiö ei ole korvausvastuusta vapautuakseen esittänyt mitään yleissopimuksessa edellytettyä selvitystä toimenpiteistä, joihin se olisi ryhtynyt lennon viivästyksestä matkustajille aiheutuneiden vahinkojen välttämiseksi. Matkustajilla on siten yleissopimuksen perusteella oikeus korvaukseen hotelliyön kustannuksista.

Linja-autoyhteyden korvaaminen

Matkustajat ovat lisäksi vaatineet korvausta menetettyään lennon viivästyksen vuoksi jo maksetun linja-autoyhteytensä Helsingistä kotiin. Linja-autoliput maksoivat kahdelta henkilöltä yhteensä 25 euroa. Kuten majoituskulujen, myös linja-autolippujen osalta lentoyhtiön vastuu määräytyy Montrealin yleissopimuksen perusteella.

Vaikka kotimatkasta aiheutuvissa kuluissa on lähtökohtaisesti kyse kustannuksista, jotka syntyvät lennon viivästymisestä huolimatta, matkustajille aiheutui ylimääräisiä kustannuksia, koska he joutuivat ostamaan jo kertaalleen maksetut linja-autoliput uudestaan. Kyse on lennon viivästyksen

vuoksi matkustajille aiheutuneesta vahingosta. Koska lentoyhtiö ei ole edellä esitetyn mukaisesti näyttänyt, että käsillä olisi ollut Montrealin yleissopimuksen mukaisia perusteita vapautua korvausvelvollisuudesta, tulee lentoyhtiön korvata matkustajille ylimääräisistä linja-autolipuista aiheutuneet kustannukset.

Vakiokorvauksen vähentäminen vahingonkorvauksesta

Lentoyhtiö on katsonut, että matkustajille jo maksettu vakiokorvaus kattaa heidän nyt esittämänsä vaatimukset asetuksen 12 artiklan nojalla.

Asetuksen 12 artikla koskee lisäkorvauksia. Artiklan mukaisesti matkustajien oikeutta muuhun korvaukseen ei ole rajoitettu. Asetuksen mukainen korvaus voidaan kuitenkin artiklan nojalla vähentää tällaisesta muusta korvauksesta. Lautakunta toteaa, että artiklan 12 tarkoituksena on välttää se, että matkustaja saisi samasta menetyksestä kaksinkertaisen hyvityksen. EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä lennon pituuden ja viivästyksen keston perusteella määräytyvä vakiokorvaus on katsottu korvaukseksi erityisesti ajan menetyksestä aiheutuneesta haitasta (C-581/10 Nelson, kohta 49 ja C-402/07 Sturgeon, kohdat 52 ja 61). Tämän perusteella lautakunta katsoo, että jos matkustajan saama hyvitys on korvausta ajan menetyksestä, vakiokorvaus voidaan 12 artiklan nojalla vähentää tällaisesta hyvityksestä.

Matkustajat joutuivat lennon viivästyksen vuoksi yöpymään lentokenttähotellissa, joka maksoi yhteensä 156 euroa. Lisäksi matkustajien oli hankittava korvaavat linja-autoliput 25 eurolla. Näiden vahinkojen osalta kysymys ei ole ajan menetyksen korvaamisesta eikä matkustajien ajan menetys tule kahteen kertaan korvatuksi, vaikka he saavat näistä kuluista korvauksen vakiokorvauksen ohella. Vakiokorvausta ei siten tule vähentää heille vahingonkorvauksena maksettavasta muusta hyvityksestä.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että N lentoyhtiö maksaa SL:lle ja SLL:lle yhteisesti 181 euron vahingonkorvauksen.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 31.12.2018