VESIHUOLLON LIITTYMISSOPIMUS. LIITTYMISMAKSUN PERUSTE. MAKSUN KOHTUULLISUUS.

Vesihuolto Vesilaitos Liittymismaksu

Diaarinumero: 4292/39/2015
Antopäivä: 16.02.2018

LS ja JS rakennuttivat ostamallaan tontilla sijainneen talon tilalle uuden omakotitalon. Tontin pinta-ala oli 2 528 neliömetriä ja omakotitalo oli kerrosalaltaan 111 neliömetriä edellistä suurempi. Naantalin kaupungin vesihuoltolaitos peri kuluttajilta 9 480,50 euron jäteveden ja käyttöveden liittymismaksun. Koska tontin pinta-ala ylitti 1 500 nelilömetriä, liittymismaksu määräytyi lisääntyneen kerrosalan kaksitoistakertaisen määrän perusteella.

Vaatimukset LS ja JS vaativat, että liittymismaksu 9 480,50 euroa palautetaan viivästyskorkoineen.

Uuden omakotitalon rakentamisen yhteydessä kunnallistekniikkaan ei kajottu, vaan tontilla sijainneet liittymät otettiin käyttöön sellaisinaan. Kiinteistö siis sisälsi jo kaiken kunnallistekniikan, josta vesihuoltolaitokselle myös maksettiin ajanmukainen korvaus vuonna 1979. LS:n ja JS:n ostaessa kiinteistön kauppakirjaan otettiin maininta, että liittymät siirtyvät kaupassa uudelle omistajalle. Vesihuoltolaitos on yksipuolisesti ja vastoin vuonna 1979 solmittua sopimusta soveltanut liittymismaksupäätökseensä vuoden 2015 taksoja.

Kuluttajien naapurin vuonna 1983 tekemistä vastaavista muutoksista ei peritty maksuja. Laskentatapa oli sama vuonna 1979, eikä lisärakentamisesta tulisi siten periä maksuja LS:ltä ja JS:ltäkään.

Vesihuoltolain 18 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen perimiin maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Koska kaupunki ei ole tehnyt kiinteistölle lainkaan investointeja, on vesihuoltolaitoksen perimää liittymismaksua pidettävä kohtuuttomana voiton tavoitteluna. Tonttien koon perusteella määräytyvät maksut asettavat kunnan asukkaat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.

Turun hovioikeuden ratkaisu, johon Naantalin kaupunki asiassa vetoaa, ei sovellu asiaan, koska tapauksessa tontille rakennettiin talon yhteydessä myös vesihuollon edellyttämä kunnallistekniikka. LS:n ja JS:n tapauksessa kunnallistekniikka oli jo olemassa, eikä lisäinvestointeja siten edellytetty.

Vastaus Naantalin kaupungin vesihuoltolaitos kiistää vaatimuksen.

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen perimien maksujen tulee kattaa pitkällä aikavälillä vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Tarkoituksena on, että vesihuollon palveluista perittävät maksut vastaisivat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mahdollisimman hyvin todellisia kustannuksia. Vesihuoltolain mukaan maksujen tulee myös olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

Naantalin kaupungin vesihuoltolaitoksen käytössä olevat taksat koskevat kaikkia vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevia omakotitaloja. Kaupunginvaltuusto on viimeksi päättänyt vesihuollon taksoista 5.5.2014 ja 20.10.2014. Taksoissa on määritetty liittymismaksut ja niiden määräytymisperusteet. Mikäli rakennettu kerrosala taikka tontin tai rakennuspaikan pinta-ala myöhemmin suurenee, on liittymismaksua suoritettava taksojen nojalla lisäystä vastaava määrä. LS:n ja JS:n liittymismaksut on laskettu esitetyn mukaisesti, kuten liittymismaksupäätöksestä käy ilmi.

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut voivat myös vaihdella alueittain, jos kustannusten oikea kohdentaminen, aiheuttamisperiaatteen toteuttaminen taikka muu vastaava syy niin edellyttää.

Vesihuollon kustannusten kattaminen maksuilla vaihtelee suuresti eri alueilla. Monien maaseudun pienten vesihuoltolaitosten kustannuksia ei kateta laitoksen perimillä maksuilla, vaan kunnat tukevat laitosten taloutta. Suurten kaupunkien laitokset saattavat taas maksaa omistajakunnalleen huomattavia tuloutuksia. Vesihuoltolaissa tarkoitettua kohtuullista tuottoa pääomalle ei ole määritelty. Selvitysten perusteella useiden suurten vesihuoltolaitosten tuotto on koko pääomalle laskettuna 10–15 prosentin tasolla.

Naantalin vesihuoltolaitos ei tuota kaupungille muuta tuloa kuin 4,5 %:n korkoa kaupungin laitokseen sijoittamalle pääomalle. Vesihuoltolaitoksen tilikauden tulos on vuosina 2010–2014 ollut vuotta 2014 lukuunottamatta alijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen kumulatiivinen kassavirta on vuodesta 2003 lähtien ollut negatiivinen eikä omalla rahoituksella (vuosikate+liittymismaksut) ole kyetty kattamaan suoritettuja investointeja. Vastauksen liitteenä on vesihuoltolaitoksen talouslukuja vuosilta 2010-2014.

Turun hovioikeus on päätöksessään todennut Naantalin kaupungin vesihuollon taksarakenteen olevan kohtuullinen. Hovioikeus ei myöskään pitänyt kohtuuttomana, että kerrosala ja tontin pinta-ala vaikuttavat liittymismaksun suuruuteen. Tuomiossa kiinnitettiin huomiota lisäksi siihen, että tietoa lisärakentamisesta seuraavasta liittymismaksusta oli saatavilla jo ennen kaupantekoa. Hovioikeus totesi myös, että Naantalin kaupungin jäte- tai käyttövesitaksat eivät ole miltään osin epäselviä tai tulkinnanvaraisia.

Edellä mainituin perustein Naantalin kaupunki katsoo, että valitus on perusteeton. Vesihuollon liittymismaksujen osalta noudatetaan aina kulloinkin liittymis- tai lisäliittymisajankohtana voimassa olevaa taksaa.

Ratkaisu Kysymyksenasettelu

Asiassa on erimielisyyttä siitä, oliko vesihuoltolaitoksella oikeus periä kuluttajilta liittymismaksu. Jos liittymismaksun periminen katsotaan oikeutetuksi, arvioitavaksi tulee, onko maksu määrältään kohtuullinen.

Liittymismaksua koskevat vesihuoltolain säännökset

Vesihuoltolain 18 §:n mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden säästäväistä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin.

Vesihuoltolain 19 §:n 2 momentin mukaan vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus.

Aikaisempi liittymäsopimus

Kuluttajat ovat vedonneet kiinteistön edellisen omistajan aikanaan tekemään liittymissopimukseen ja siihen, että vesi- ja jätevesiliittymät ovat kiinteistönkaupassa siirtyneet heille.

Lautakunta toteaa, että liittyjä maksaa vesihuoltolaitokselle laitoksen perusinvestointien kattamiseksi liittymismaksun kulloinkin voimassa olevien liittymismaksuperusteiden mukaisesti. Jos kiinteistön liittymismaksun perusteena olevat olosuhteet myöhemmin muuttuvat esimerkiksi lisä- tai uudisrakentamisen vuoksi, liittyjä maksaa lisäliittymismaksuna muutosta vastaavan määrän.

Lautakunnalle ei ole esitetty selvitystä kiinteistön edellisen omistajan ja vesihuoltolaitoksen välisen liittymissopimuksen ehdoista eikä tuolloin voimassa olleista liittymismaksun maksuperusteista. Se, että edellinen omistaja on maksanut liittämisajankohtana voimassa olleiden maksuperusteiden mukaisen liittymismaksun, ei osoita osapuolten sopineen, että lisäliittymismaksua ei voitaisi periä, jos liittymismaksun perusteena olevissa olosuhteissa tapahtuu myöhemmin muutos. Vesihuoltolaitoksen taksojen mukaan liittymismaksua on suoritettava lisäystä vastaava määrä, mikäli rakennettu kerrosala taikka tontin tai rakennuspaikan pinta-ala suurenee. Kiinteistön omistajanvaihdoksella ja liittymissopimuksen siirtämisellä uudelle omistajalle ei siten ole vaikutusta lisämaksuun, vaan se tulee taksojen mukaan maksettavaksi aina kun rakennettu kerrosala kasvaa.

Liittymismaksun määräytyminen taksan mukaan

Tässä tapauksessa rakennuksen kerrosala on kasvanut 111 neliömetrillä. Käyttöveden ja jäteveden liittymismaksut on laskettu kerrosalan lisäyksen perusteella ja maksut ovat määrältään olleet taksojen mukaisia. Tontilla aiemmin olleen talon kerrosala ja sen perusteella aikanaan suoritetut maksut on huomioitu liittymismaksujen määrässä. Peritty 9 480,50 euron liittymismaksu on siten tapauksessa sovellettavan taksan mukainen.

Arviointi liittymismaksusta vesihuoltolain säännösten nojalla

Vesihuoltolain 18 § ja 19 §:n tarkoituksena on ollut, että vesihuollon palveluista perittävät maksut vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia kustannuksia. Lain esitöiden (HE 85/2000) mukaan vesihuollon välttämättömyyspalveluluonne huomioon ottaen 18 §:n 2 momentti edellyttää, että maksujen tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia. Kohtuullisuutta arvioitaessa tule kiinnittää huomiota vesihuollon eri maksuista muodostuvaan kokonaisuuteen. Maksujen tasapuolisuuden vaatimus tarkoittaa, että soveltamisalan puitteissa eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai kunnan eri alueita ei aseteta perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Liittymismaksulla voitaisiin lain esitöiden mukaan kattaa esimerkiksi kustannukset laitoksen perustamisinvestoinneista ja palvelun aloittamisesta.

Naantalin kaupungin vesihuoltolaitoksen taksan mukaan liittymismaksun suuruuteen vaikuttavat sekä rakennusten kerrosala että omakotitontin pinta-ala. Liittymismaksu suuresta tontista, jossa myös rakennusten kerrosala on suuri, on taksan mukaan huomattavasti suurempi kuin liittymismaksu pienestä tontista, jossa myös rakennusten kerrosala on suhteellisen pieni. Liittymismaksulla liittyjä varaa tarvitsemansa kapasiteetin laitoksen verkostosta ja käsittelylaitoksista ja liittymismaksu on asetettu rakentamiskustannusten kattamiseksi. Lautakunta pitää selvänä, että liittyjän varaus laitoksen kapasiteetista on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta tontista ja rakennuksen kerrosalasta on kyse. Vesihuoltolaitoksen tulee varautua tähän, ja liittymismaksulla katetaan juuri tällaisia kustannuksia.

Vesihuollon maksuihin saa vesihuoltolain 18 §:n mukaan sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Naantalin kaupungin vesihuoltolaitos on todennut vastauksessaan kuluttajariitalautakunnalle, että kaupungin laitokseen sijoittaman pääoman tuotto on ollut 4,5 prosenttia. Vesihuoltolaitoksen tulos tilikausilla 2010–2014 on ollut vuotta 2014 lukuun ottamatta alijäämäinen. Laitoksen taseessa on vuosina 2004–2014 kertynyttä liittymämaksuvelkaa 7,3 miljoonaa euroa. Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella vesihuollon maksuilla ei ole kerätty kohtuullista pääoman tuottoa enempää.

Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että liittymismaksun perimiselle ei ole vesihuoltolain säännöksistä johtuvaa estettä.

Sovittelu kuluttajansuojalain nojalla

Vesihuoltolain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. LS:llä ja JS:llä on siten ollut liittymispakko. He eivät ole voineet valita, kenen kanssa solmivat sopimuksen vesihuoltoon liittymisestä eikä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaiseksi liittymissopimuksen ehdot muodostuvat. Vaikka liittymismaksu on edellä todetusti vesihuoltolain mukainen, asiassa on vielä arvioitava, onko se kuluttajansuojalain tarkoittamalla tavalla kohtuuton.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos kuluttajansuojalaissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Liittymismaksu voi olla kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton esimerkiksi silloin, kun se ylittää olennaisesti maksut, joita muut vesihuoltolaitokset yleisesti perivät vastaavasta liittymisestä. Tästä ei kuitenkaan ole LS:n ja JS:n tapauksessa esitetty näyttöä. Liittymismaksuilla on tarkoitus kattaa vesihuoltolaitoksen verkoston kustannuksia. Liittymismaksulla liittyjä varaa tarvitsemansa kapasiteetin laitoksen verkostosta ja käsittelylaitoksista. Liittymismaksujen tarkoituksen vuoksi kohtuullisuuden arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että LS:n ja JS:n kiinteistön rakentaminen ei edellyttänyt laitokselta vesijohdon tai jätevesiviemärin rakentamista, vaan nämä olivat jo valmiina. Kun asiassa ei ole käynyt ilmi muutakaan perustetta liittymismaksun kohtuuttomuudelle, lautakunta ei pidä LS:ltä ja JS:ltä perittyä liittymismaksua kuluttajansuojalain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 16.2.2018