VESIHUOLLON LIITTYMISSOPIMUS. LIITTYMISMAKSUN PERUSTE. MAKSUN KOHTUULLISUUS.

Vesilaitos Vesihuolto Liittymismaksu

Diaarinumero: 2832/39/2016
Antopäivä: 16.02.2018

SS ja Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos sopivat 16.6.2005 Keravalla osoitteessa X sijaitsevan kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoihin. Liittymisestä ei tuolloin peritty liittymismaksua, vaan ainoastaan tonttijohtojen rakentamiskustannukset. Vesihuoltolaitos otti 17.4.2014 käyttöön liittymismaksun. SS:n omakotitalo tuhoutui tulipalossa. Asiassa on kysymys siitä, onko vesihuoltolaitoksella oikeus periä SS:ltä hinnastonsa mukainen 5 468,40 euron liittymismaksu, kun vanhan talon tilalle rakennetaan uusi talo eikä aikaisempia tonttijohtoja tarvitse uusia.

Vaatimukset SS vaatii, että vesihuoltolaitos luopuu perimästä liittymismaksua.

Kiinteistö liitettiin vesihuoltolaitokseen jo vuonna 2014, jolloin silloiset liitäntämaksut myös suoritettiin. Taloa ei koskaan otettu pois vesihuoltolaitoksen liitännöistä. Palaneessa talossa oli perustus, joka voitiin säilyttää ennallaan ja rakentaa sen päälle uusi talo. Vesihuoltoon liittyvät putket eivät vaurioituneet eikä niitä tarvinnut uusia. Myöskään kaupungin vesihuoltolaitoksen käyntiä ei edellytetty. Asuinneliöiltään uusi rakennus on edellistä pienempi.

Keravan kaupunki on ottanut käyttöön liittymismaksun sen jälkeen kun edelliselle samalla paikalla olleelle rakennukselle haettiin rakennuslupa. Tieto tällaisesta maksusta annettiin vasta, kun vesihuoltolaitoksen lasku saapui postitse. Tuolloin vakuutusyhtiön kanssa oli jo sovittu yhtiön maksamasta korvaussummasta.

Keravan vesihuolto lähetti täytettäväksi lomakkeen "sopimuksen kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen käytöstä." Liittymislomaketta ei täytetty, koska liittymismaksu ei kuulu maksettavaksi tässä tilanteessa, kun kiinteistöä ei olla liittämässä verkostoon uudelleen vaan se on jo verkostossa.

Uuden talon rakennuslupa edellytti vesihuollon liitoskohtalausuntoa. Lausuntoa tiedusteltaessa vesihuollon puhelimeen vastannut henkilö ilmoitti täyttävänsä puhelun aikana samaisen liittymislomakkeen, mutta kertoi täyttävänsä lomakkeeseen vain akuutisti tarvittavat tiedot sitä varten, että löytää oikean liitoskohtalausunnon koneelta. Hän kertoi myös, että lomakkeen täyttämisestä ei aiheudu kustannuksia. Puhelulla oli kaksi todistajaa. Puhelun aikana vesihuoltolaitokselle kerrottiin kokonaisuudessaan talon palamistilanteesta ja siihen liittyvästä uuden talon rakennuslupaprosessista sekä siitä, että uutta rakennuslupaa varten tarvitaan liitoskohtalausunto. Laitos pyysi täyttämään lomakkeen ainoastaan sen takia, että sähköiseen rakennuslupahakemukseen saadaan toimitettua liitoskohtalausunto. Selvyyden vuoksi lomakkeeseen kirjoitettiin kahteen kohtaan "PaIotaIo ", jotta vesihuoltolaitokselle muistuisi varmasti mieleen, että tämä lomake on täytetty ainoastaan tarvittavaa liitoskohtalausuntoa varten.

Puhelinkeskustelussa saadun vastauksen perusteella SS sopi vakuutusyhtiön kanssa maksettavasta vakuutuskorvauksesta. Yhtiö on maksanut kertakorvaussumman sopimuksen mukaisesti. Kun vakuutusyhtiön tarjoamaa kertakorvaussummaa harkittiin, vesihuollosta kerrottiin puhelimitse, ettei ylimääräisiä, mahdollisesti kertakorvaussummassa huomioon otettavia kustannuksia aiheudu.

Kyseessä ei ole normaali uudisrakentamisen tilanne. Keravan kaupungin alueella ei ilmeisesti ole ollut vastaavaa tapausta uuden liittymismaksun voimaan tulon jälkeen. Tässä tilanteessa kunnan tiedottamisvelvollisuus on korostunut. Vesihuolto ei voi vedota hinnastossaan oleviin tietoihin, koska kyseessä ei ole perinteinen uudisrakennus, vaan vesihuollolle on suoritettu tarvittavat maksut samalla paikalla olleesta rakennuksesta jo aiemmin. Vesihuollon työntekijä antoi puhelimessa väärän vastauksen SS:n tiedusteluun eikä siis osannut tulkita laitoksen hinnastoa oikein. Kuitenkin laitos edellyttää, että SS:n olisi pitänyt tietää maksusta hinnaston perusteella.

Vesihuoltolaitos ilmoitti ensin, että termit on ymmärretty väärin, mutta katsoi sitten, että laitos onkin antanut vain osittaista tietoa ja luvannut palata asiaan. Vesihuoltolaitoksen näkemys on siis muuttunut. Vesihuoltolaitoksen kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa ei missään vaiheessa ilmoitettu, että asia jäisi auki ja siihen palattaisiin. Ainoa yhteydenotto oli lasku. Vesihuoltolaitos ei myöskään ole esittänyt dokumenttia, josta ilmenisi, että asiaan olisi palattu. Vesihuoltolaitoksen kanssa on käyty kirjeenvaihtoa puhelun jälkeen, eikä mitään viitteitä ole siitä, että laitos olisi luvannut vielä selvittävänsä jotain seikkaa ja palaavansa siihen myöhemmin.

Liittymismaksu, 5468,40 euroa, on lisäksi kohtuuton kun otetaan huomioon, että liittymien osalta mikään ei muutu palon jäljiltä.

Vastaus Vesihuoltolaitos kiistää SS:n esittämät vaatimukset.

Kiinteistön omistaja on allekirjoituksellaan 16.6.2005 hyväksynyt sopimuksen ja sen sopimusehdot. Sopimuskohdan 2 § mukaisesti sopijapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksen sopimusehtoja, laitoksen kulloinkin voimassa olevia vesihuollon toimitusehtoja ja laitoksen taksaa tai hinnastoa sekä erillisten maksujen osalta palvelumaksuhinnastoa. Liittymismaksu astui voimaan 15.7.2014, jonka jälkeen haetuista rakennusluvista peritään liittymismaksu. Kiinteistöstä on aiemmin peritty liitostyömaksut. Kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen kautta liittyjä on tullut sidotuiksi kyseisiin ehtoihin. Kiinteistön pinta-ala on muuttunut uuden rakennusluvan myötä.

Kiinteistön omistajalle myönnettiin uusi rakennuslupa, joka tuli lainvoimaiseksi. Lupamenettelyyn kuului liitoskohtalausunnon pyytäminen Keravan vesihuollon asiakaspalvelusta. Liitoskohtalausunnosta ei peritä maksua, koska olemassa olevan liitoskohtalausunnon päivämäärää päivitettiin. Keravan vesihuolto ei ole missään vaiheessa kirjallisesti ilmoittanut ettei liittymismaksua peritä.

Liittyjä sekoittaa olemassa olevat termit:

- liitoskohtalausunto, annetaan tiedot liitoksen sijainnista

- liitosmaksut, peritään silloin kun kiinteistö liitetään, laskutettu 7.11.2005

-liittymismaksu, perustuu hinnaston mukaisiin kerrosneliöihin kun myönnetään uusi rakennuslupa.

Kiinteistön sopimusasiat päivitetään aina kun kyseessä on omistajan vaihdos, uusi rakennus, vanhan rakennuksen saneeraus tai muu kiinteistöä koskeva tapahtuma. Kiinteistön omistaja on velvollinen tarkistamaan rakennuslupaan liittyvät muut maksut lupaa hakiessaan. Keravan vesihuollon hinnastossa on ollut esillä liittymismaksu rakennuslupaa hakiessa, joten tämä ei ole voinut tulla yllätyksenä luvan hakijalle.

SS:n kanssa puhelimessa keskustellut suunnitteluavustaja on kertonut keskustelleensa SS:n kanssa palaneen talon tilalle rakennettavasta uudesta talosta ja maksuista. SS:lle on kerrottu, että liitoskohtalausuntoa ei laskuteta eikä myöskään itse liitoksia (koska liitokset on jo laskutettu vuonna 2005). SS:lle ei ole osattu kertoa laskutetaanko liittymismaksua ja hänelle on luvattu, että asiaa selvitetään. SS:lle ei siis ole jätetty kertomatta liittymismaksusta eikä myöskään ilmoitettu, ettei liittymismaksua laskutettaisi ollenkaan. Kaupunki ei siten ole antanut virheellistä tietoa SS:lle aiheutuvista maksuista.

Ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko vesihuoltolaitoksella oikeus periä kuluttajalta tuhoutuneen omakotitalon tilalle rakennettavasta uudesta talosta liittymismaksu, kun aikaisemman verkostoon liittämisen yhteydessä rakennettuja tonttijohtoja ei tarvitse uusia. Kuluttaja on vedonnut vesihuoltolaitokselta suullisesti saamaansa tietoon, ettei maksuja peritä. Vesihuoltolaitos on kiistänyt antaneensa kuluttajalle virheellistä tietoa liittymismaksusta.

Liittymissopimuksen 16.6.2005 sopimusehdot

SS:n ja vesihuoltolaitoksen välillä 16.6.2005 liittymisestä tehdyn sopimuksen sopimusehtojen 2 §:ssä todetaan seuraavaa:

Sopijapuolet sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuksen sopimusehtoja, laitoksen kulloinkin voimassa olevia vesihuollon toimitusehtoja ja laitoksen taksaa tai hinnastoa sekä erillisten maksujen osalta palvelumaksuhinnastoa.

Vesihuoltolaitoksen hinnasto

Vesihuoltolaitoksen hinnaston (voimassa 1.2.2015 lähtien) mukaan liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen, rakennusluvan mukaisen kerrosalan sekä vesihuoltolaitoksen palveluiden käytön mukaan.

Liittymismaksu koskee kaikkia uudisrakennuksia, sekä niitä vanhoja kiinteistöjä, jotka eivät aiemmin ole olleet liittyneet vesihuoltolaitoksen verkostoon.

Liittymismaksu koskee myös niitä aiemmin rakennettuja kiinteistöjä, joiden rakennusluvan mukainen rakennettu kerrosala muuttuu lisärakentamisen myötä tai joiden palvelukerroin muuttuu vesihuoltolaitoksen palvelujen käytön perusteella (lisäliittymismaksu). Maksu lasketaan kerrosalan ja/tai palvelukertoimen muutoksen suuruuteen perustuen.

Vesihuoltolain säännökset

Vesihuoltolain 18 §:n mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

Maksujen tulee olla myös kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden säästäväistä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin.

Vesihuoltolain 19 §:n 2 momentin mukaan vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus.

Liittymismaksun määräytyminen osapuolten välisen sopimuksen perusteella

SS on kertonut tiedustelleensa vesihuoltolaitokselta liitoskohtalausuntoa ja saaneensa tuolloin tiedon, ettei liittymismaksua peritä. Vesihuoltolaitoksen mukaan puhelimessa keskusteltiin maksuista, mutta liittymismaksuasiaa luvattiin selvittää ja palata asiaan myöhemmin.

Osapuolten kertomukset puhelinkeskustelun sisällöstä ovat keskenään ristiriitaisia. Kuluttajariitalautakunta ratkaisee asiat kirjallisen aineiston perusteella eikä lautakunta voi käytettävissään olevin keinoin selvittää osapuolten välisen keskustelun sisältöä. Allekirjoittamalla liittymissopimuksen 16.6.2005 SS on sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevia vesihuollon toimitusehtoja ja laitoksen taksaa tai hinnastoa. Laitoksen 1.2.2015 voimaan tulleen hinnaston mukaan liittymismaksu koskee kaikkia uudisrakennuksia. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että vesihuoltolaitos olisi luopunut oikeudestaan periä SS:ltä liittymismaksu hinnastonsa mukaisesti.

Arviointi liittymismaksusta vesihuoltolain säännösten nojalla

Vesihuoltolain 18 § ja 19 §:n tarkoituksena on ollut, että vesihuollon palveluista perittävät maksut vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia kustannuksia. Lain esitöiden (HE 85/2000) mukaan vesihuollon välttämättömyyspalveluluonne huomioon ottaen 18 §:n 2 momentti edellyttää, että maksujen tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia. Kohtuullisuutta arvioitaessa tule kiinnittää huomiota vesihuollon eri maksuista muodostuvaan kokonaisuuteen. Maksujen tasapuolisuuden vaatimus tarkoittaa, että soveltamisalan puitteissa eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai kunnan eri alueita ei aseteta perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Liittymismaksulla voitaisiin lain esitöiden mukaan kattaa esimerkiksi kustannukset laitoksen perustamisinvestoinneista ja palvelun aloittamisesta.

Liittymismaksulla liittyjä varaa tarvitsemansa kapasiteetin laitoksen verkostoista ja käsittelylaitoksista ja liittymismaksu on asetettu vesihuoltoverkoston rakentamiskustannusten kattamiseksi. SS on vuonna 2005 tapahtuneen kiinteistön liittymisen yhteydessä maksanut tonttijohtojen rakentamisesta, mutta hän ei tuolloin ole maksanut liittymismaksua eikä siten osallistunut vesihuoltoverkoston rakentamiskustannuksiin. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella vesihuoltolaitoksen olisi katsottava perineen liittymismaksuna enemmän kuin laitoksen uus- ja korjausinvestoinnit pitkällä aikavälillä edellyttävät taikka poikenneen maksujen tasapuolisuutta koskevasta vaatimuksesta

Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että liittymismaksun perimiselle ei ole vesihuoltolain säännöksistä johtuvaa estettä.

Sovittelu kuluttajansuojalain nojalla

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan sopimuksen ehtoa, joka on kuluttajan kannalta kohtuuton tai jonka soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Liittymismaksu voi olla kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton esimerkiksi silloin, kun se ylittää olennaisesti maksut, joita muut vesihuoltolaitokset yleisesti perivät vastaavasta liittymisestä. Tästä ei kuitenkaan ole SS:n tapauksessa esitetty näyttöä. Liittymismaksuilla on tarkoitus kattaa vesihuoltolaitoksen verkoston kustannuksia. Liittymismaksulla liittyjä varaa tarvitsemansa kapasiteetin laitoksen verkostosta ja käsittelylaitoksista. Liittymismaksujen tarkoituksen vuoksi kohtuullisuuden arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että SS:n kiinteistön rakentaminen ei edellyttänyt laitokselta vesijohdon tai jätevesiviemärin rakentamista, vaan ne olivat jo valmiina. Kysymyksessä on ollut kiinteistö, joka oli jo aikaisemmin liitetty vesihuoltolaitoksen verkostoon. Liittymismaksun perimistä tällaisessa tilanteessa voidaan pitää kuluttajan kannalta ennalta arvaamattomana. Toisaalta maksettu liittymismaksu nostaa kiinteistön arvoa. Lautakunnan tiedossa ei ole, onko sopimus vakuutusyhtiön kanssa korvauksen määrästä syntynyt oikein edellytyksin. Vaikka lautakunta ei pidä SS:ltä perittyä liittymismaksua sinänsä kohtuuttomana, lautakunta katsoo, että maksun ennalta arvaamattomuus huomioon ottaen sen periminen ilman maksuaikaa voi johtaa kohtuuttomuuteen. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että liittymismaksulle tulee antaa kohtuullinen kahden vuoden maksuaika.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos myöntää SS:ltä vaatimalleen vesihuollon 5 468,40 euron liittymismaksulle korottoman kahden vuoden maksuajan.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 16.2.2018