MAKSUKORTIN OIKEUDETON KÄYTTÖ. KORTIN SÄILYTTÄMINEN TYÖPAIKALLA. KORTTITIETOJEN PÄÄTYMINEN SIVULLISEN HALTUUN. HUOLIMATTOMUUDEN ARVIOINTI.

Huolimattomuuden aste

Diaarinumero: 5651/39/2015
Antopäivä: 09.10.2017

VS:n Visa Electron -kortin tiedoilla tehtiin 15.–19.8.2015 ostoksia kahdella internetin pelisivustolla yhteensä 953,25 eurolla. Veloitukset tehtiin käyttäen maksukortin numeroa, kortinhaltijan nimeä sekä kortin takana olevaa CVV-tarkistuslukua. Kortin tiedot olivat päätyneet sivulliselle VS:n työpaikan sosiaalitilasta. Säästöpankki, joka oli myöntänyt kortin, kieltäytyi hyvittämästä oikeudettomia korttiveloituksia vedoten siihen, että korttia ei ollut säilytetty korttiehtojen mukaisesti.

Vaatimukset VS vaatii, että pankki ottaa vastatakseen oikeudettomat veloitukset, joiden määrä on 953,25 euroa.

Maksukortin numero ja CVV-tunnus on selvitetty VS:n työpaikan (vähittäiskauppa) takahuoneessa. Tilassa ei ole lukittuja lokeroita työntekijöiden käyttöön. Samalla kerralla neljän muun työntekijän korttitietoja päätyi sivullisen haltuun. Kortin tunnuslukua ei säilytetty samassa paikassa kortin kanssa. Tilillä on 200 euron vuorokautinen nostorajoitus. Tapahtumasta on tehty 20.8.2015 tutkintailmoitus poliisille.

Vastaus Säästöpankki kiistää vaatimuksen.

VS:n kiistämät korttitapahtumat veloitettiin tililtä 17.–19.8.2015. Maksutapahtumat tehtiin 15.–19.8.2015 Thrills.com-internet ja ComeOn.com-pelisivustoilla. Päivittäin tehtyjen hyväksyttyjen maksujen summa oli 184,50–194,75 euroa. Korttiveloitukset tehtiin käyttäen kortin numeroa, kortinhaltijan nimeä sekä kortin takana olevaa CVV-tunnusta. Kortin vuorokautinen nostoraja oli tuolloin 200 euroa eikä siinä ollut myynnin estävää sulkua.

VS ei ole käyttänyt korttiaan lainkaan internetissä tai verkko-ostamisessa, joten tietomurrosta ei voi olla kyse. Tapahtumia selvitettäessä kävi ilmi, että VS:n työpaikassa oli samankaltaisia tapauksia yhteensä viisi kappaletta. Työpaikalla on kaikille yhteinen tauko-/sosiaalitila, jonne henkilökohtaiset tavarat jätetään työvuoron ajaksi. Ilmeisesti

korttitiedot anastettiin tästä tilasta. Työntekijöiden käytössä ei ollut henkilökohtaisia lukittavia kaappeja tai lokeroita.

Yleisten korttiehtojen kohta 5.1. koskee kortin säilyttämistä ja katoamisilmoitusta. Sen mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään kortin ja siihen liittyvän henkilökohtaisen tunnusluvun huolellisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä.

VS ei ole säilyttänyt korttia korttiehtojen mukaisesti. Kortti on ollut valvomatta tilassa, johon kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla on ollut vapaa pääsy. Maksukortin turvallisen säilyttämisen voi rinnastaa käteisen rahan säilyttämiseen. Neljän muun samanlaisen korttitietojen anastamistapauksen sattuminen samassa työpaikassa samaan aikaan ei voi olla sattumaa.

Säästöpankki katsoo, että se ei ole korvausvelvollinen työyhteisön varkaustapauksessa.

Ratkaisun perustelut

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt sekä sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lainkohdan 2 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp.) mukaan arvioitaessa sitä, millaisia varotoimia maksuvälineen haltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on otettava huomioon, että tavanomaiset maksuvälineet on yleensä tarkoitettu käytettäviksi päivittäisessä maksamisessa ja että niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta taas voidaan odottaa maksuvälineen haltijan säilyttävän maksuvälineitä vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Esitöiden mukaan törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Jotta huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, maksuvälineen haltijan toiminnan on kuitenkin selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuteen.

Säästöpankin korttiehtojen 5.1. kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään kortin ja siihen liittyvän henkilökohtaisen tunnusluvun huolellisesti siten, ettei sivullisella ole mahdollisuutta saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Kortinhaltijan on säännöllisesti seurattava olosuhteiden edellyttämällä tavalla, että kortti on tallessa. Korttiehtojen kohta 5.3., joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa sisällöltään edellä mainittuja maksupalvelulain säännöksiä.

Kortinhaltijan vastuun arviointi

Tapauksessa kuluttajan maksukortin tiedot ovat päätyneet sivullisen haltuun hänen työpaikkansa, vähittäiskaupan, sosiaalitilasta, jonne muilla työntekijöillä on pääsy. Sosiaalitilassa työntekijöille ei ollut osoitettu henkilökohtaisia lukittavia lokero- tai kaappitiloja. Oikeudettomat tapahtumat eivät ole ylittäneet kuluttajan asettamaa vuorokautista nostorajaa, joten pankin vastuu tapahtumista nostorajan ylittymisen perusteella ei voi tulla kyseeseen.

Kuluttaja ei ole luovuttanut maksuvälinettä toiselle, ja hän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoittanut oikeudettomasta käytöstä, joten kuluttajan vastuuta oikeudettomasta käytöstä tulee arvioida maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan 2 momentin perusteella.

Kuluttaja on jättänyt maksukortin valvomattomaan paikkaan, johon kenellä tahansa työntekijällä on vapaa pääsy. Tällainen säilytystapa ei täytä maksukortin huolellisen säilyttämisen vaatimuksia edes työpaikan sosiaalitilassa, minne ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Vaikka työntekijöille ei ollut osoitettu lukittavia lokero- tai kaappitiloja, VS:n antamasta selvityksestä ei ilmene, miksi hän ei olisi voinut säilyttää korttia koko ajan hallussaan turvallisesti. Kuluttaja on laiminlyönyt pitää maksukortin vain omassa hallinnassaan ja pyrkiä kohtuullisin toimin estämään sen väärinkäytön. Lautakunta pitää VS:n menettelyä kortin ja sen sisältämien tunnistustietojen säilyttämisessä huolimattomana. Kyse ei kuitenkaan ollut sellaisesta julkisesta tilasta, kuten anniskeluravintolasta tai rautatieasemasta, missä kortinhaltijan on noudatettava tavallista suurempaa huolellisuutta. Tunnistustietojen sisältämästä riskistä ei ollut pankin korttiehdoissa erityisesti mainittu. Olosuhteet huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei kuluttajan menettely kortin säilyttämisessä osoita sellaista vakavaa varomattomuutta ja selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin, että huolimattomuutta voitaisiin pitää maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeänä. Tästä seuraa, että VS:n vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 150 euroon.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että Säästöpankki hyvittää VS:lle Visa Electron -kortilla 15.–19.8.2015 tehdyt oikeudettomat korttitapahtumat siltä osin kuin ne ylittävät 150 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 9.10.2017