SÄHKÖNTOIMITUKSEN KESKEYTYMINEN VAPAA-AJAN ASUNNOLLA. PUTKIEN JÄÄTYMINEN. VAHINGONKORVAUS.

Diaarinumero: 1779/39/2011
Antopäivä: 14.03.2014

Sähköntoimitus kuluttaja S:n vapaa-ajan asuntoon oli keskeytyneenä 25.–29.1.2011 noin neljä vuorokautta. Asiassa on riitaa sähköyhtiön vel-vollisuudesta korvata sähkökatkon seurauksena aiheutuneet putkivahin-got.

Vaatimukset

S vaatii sähköyhtiötä korvaamaan arvioidut putkiston uusimiskustannukset 9 600 euroa. Summasta voidaan vähentää jo maksettu vakiokorvaus.

S katsoo, että sähköyhtiöllä oli aikaa varautua tilanteeseen, koska vastaava tilanne oli jo vuonna 2010. Sähköyhtiö olisi voinut ennakoivasti poistaa puita tai ravistaa puista lumia esimerkiksi helikopterin avulla. Myös johtokadut olisi voitu rakentaa leveämmiksi. Sähköyhtiö ei ole selvittänyt mihin nimenomaisiin toimiin se ryhtyi 20 kV:n verkon osalta ja mitä verkko-osuudelle on tehty sen jälkeen, kun ensimmäiset sähkökatkokset vuonna 2009 tapahtuivat.

Kuluttajien ei voida edellyttää järjestävän varalämmitysjärjestelmää. Sähkökatkon seurauksena lämmitysjärjestelmän patterin putki ehti jäätyä. Talossa on öljylämmitys, mutta kattilaan tuleva öljy käyttää sähköpumppua. S joutui putkivaurioiden vuoksi kovalla pakkasella luopumaan kokonaan öljylämmityksestä ja hankkimaan lukuisia sähköllä toimivia pattereita, koska kaikki rakennuksen vesiputket oli tyhjennettävä ja osa putkista ehti näkyvästi vahingoittua. Myöskään kaivovettä ei voitu käyt-tää. Vakuutus ei ikävähennysten vuoksi ole korvannut vahingosta mitään ja lisäksi tulisi omavastuu, joka kuuluisi sähköyhtiön vastuulle. S on saanut ainoastaan 149,03 euron vakiokorvauksen sähköyhtiöltä. LVI-Manner Oy:n tarjous lämpöjohtojen uusimisesta on 9 600 euroa. Jorma Mannerin mukaan lämpöjohtojen korjauksesta ei pysty antamaan hinta-arviota, kun ei ole tietoa vuotokohdista. Mannerin mukaan korjaustyö täytyisi tehdä tuntityönä.

Vastaus

Sähköyhtiö kiistää vaatimukset.

Alueella oli tammikuun 2011 lopulla poikkeuksellisen paha tykkylumitilanne. Sähköyhtiöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lumikuormien muo-dostumiseen. Viat johtuivat siitä, että puita katkesi ja taipui 20 kV:n jakeluverkon linjojen päälle. Puut taipuivat linjaan johtokadun ulkopuolelta eikä niitä olisi ollut mahdollista poistaa ennakoivasti. Jakeluverkko on toteutettu 10 metriä leveällä johtokadulla. Verkkoa ei ole järkevää mitoittaa puuvarmaksi, vaan johtokadun leveys määräytyy johdon käytön mukaan. Johtokatujen helikopterisahausta tehdään vuosittain. Linjoja ei ole mahdollista siirtää lumikuormien alta pois nopeasti, koska sähköyh-tiöllä on 20 kV:n jakeluverkkoa 8 620 kilometriä. Sama ilmiö haittasi myös liikkumista haja-asutusalueella. Sähkökatkot koskivat kymmeniätuhansia asiakkaita. Täysin katkotonta sähkönjakelua ei ole mahdollista rakentaa. Asiakkaan vastuulle jää varautuminen sähkökatkoihin.

Vikoja korjaamassa oli sähköyhtiön koko henkilökunta ja vapaat oli pe-ruttu julistetun hätätyön vuoksi. Lisäksi sähköyhtiöllä oli apuna useiden urakoitsijoiden asentajia kalustoineen ja metsureita sekä motoja. Upottavaa lunta oli paljon ja hankalissa oloissa pelkästään liikkuminen oli vaikeaa. Liikkumiseen saatiin helpotusta käyttämällä puolustusvoimien telakuorma-autoja. Partiointia ja raivausta tehtiin myös useiden helikoptereiden avulla. Sähköyhtiö katsoo toimineensa vikojen ehkäisemiseksi niin hyvin kuin mahdollista ja häiriötilanteen alettua sähköyhtiö ryhtyi toimenpiteisiin suurimmalla mahdollisella voimalla. Menetelmiin kuu-luivat myös helikopterisahaus ja tarkistuskopterista roikkuva pylväs, jolla lumisia puita ravisteltiin. Sähköyhtiön varautuminen oli sillä tasolla, ettei mikään materiaali loppunut ja työvoimaa oli riittävästi. Välittömästi häiriöiden alettua sähköyhtiö tiedotti lehdistö- ja radiotiedotteilla sekä pelastuslaitoksen välityksellä tilanteen vakavuudesta. Tämän tiedon pe-rusteella asiakkaat ovat voineet aloittaa omat toimenpiteensä vahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

Sähköyhtiö on vedonnut verkkopalveluehtojen kohtiin 10.5. ja 10.10. Ehdoissa ei ole luvattu katkeamatonta sähkönjakelua. Suvitaipaleella olisi ollut lukuisia toimenpiteitä, joilla vahingon olisi voinut välttää. Selvityksestä ei ilmene miten käyttöpaikan valvonta on hoidettu talvella. Jos sähköyhtiö maksaisi vaadittuja korvauksia, ne korottaisivat kaikkien asiakkaiden liittymismaksuja. Sähköyhtiö ei myöskään saa tietoa vakuutusyhtiön maksamista korvauksista, joten tuplamaksu olisi mahdollinen.

Ratkaisun perustelut

Asiassa on riitaa siitä, onko sähköntoimituksessa Sn vapaa-ajan asunnolle tapahtunut virhe ja onko sähköyhtiö sen perusteella vahingonkorvaus-vastuussa.

Verkkopalveluehtojen (VPE 2010, voimassa 1.7.2010 alkaen) kohdan 10.5. mukaan toimitustapaa arvioitaessa on otettava huomioon, että verkkopalvelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmi-öille. Jollei toisin ole sovittu, verkkopalvelussa on virhe, jos verkkopalvelu on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytymistä (sähkökatkosta) voida pitää keskeytyksen syyn ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Verkkopalvelun keskeytymisestä johtuvaa virheellisyyttä arvioidaan kokonaisuutena.

Verkkopalveluehtojen kohdan 10.62 mukaan olennainen häiriö sähköntuotannossa, sähköverkkotoiminnassa tai valtakunnan rajan ylittävässä sähkönsiirrossa tai muu verkonhaltijasta riippumaton syy (kuten sota- tai muu kriisitilanne, työtaistelu tai poikkeuksellinen luonnonolosuhde voi aiheuttaa sellaisen häiriön sähkön saatavuudessa, että sähkön saanti voi joko kokonaan keskeytyä tai vähentyä niin, että verkonhaltija joutuu keskeyttämään verkkopalvelun käyttäjille tai säännöstelemään sähkön saantia.

Ehtojen kohdan 10.10 mukaan käyttäjän tulee varautua siihen, että verkkopalvelu ei ole keskeytyksetöntä. Käyttäjän tulee ottaa huomioon lait-teidensa käyttöolosuhteet ja varmistaa laitteidensa asianmukainen sähkön saanti, jos käyttäjä tarvitsee esimerkiksi laitteidensa herkkyyden takia tavanomaisen verkkopalvelun mukaista sähköä laadultaan parempaa sähköä tai sähkön saannin keskeytyksettömyyttä.

Sähkömarkkinalain 25 a §:n mukaan 6 a luvun säännökset ovat sopimusehtoihin nähden toissijaisia, mutta kuluttajasuhteissa niistä ei saa poiketa kuluttajan vahingoksi.

Sähkömarkkinalain 27 c §:n mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei toisin ole sovittu, sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja tai jos sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Keskeytyksen aiheuttamaa suoritushäiriötä on verkkopalveluehtojen ja sähkömarkkinalain ja sen esitöiden perusteella arvioitava kokonaisuutena. Vaikka lähtökohtaisesti sähköntoimituksessa ei saa olla suoritushäiriöitä, kaikenlaiset keskeytykset toimituksessa eivät ylitä virhekynnystä. Sähköntoimitukseen liittyy luonnon- ja muiden ilmiöiden vuoksi epävarmuustekijöitä, joiden kaikkinainen poistaminen ei olisi sähkönkäyttäjienkään kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi on perusteltua, että sähkönkäyttäjien tulee sietää kohtuullisia keskeytyksiä.

Sähkömarkkinalain esitöissä todetaan poikkeuksellisista tilanteista seuraavaa: "Kun kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, esimerkiksi voimakas myrsky, myös sähkönkäyttäjä on useimmiten tästä tietoinen. Virhearviointi tulee tällöinkin tehdä yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella eikä ehdotonta tuntirajaa ole tarkoituksenmukaista asettaa. Kohtuullisen lyhyttä keskeytystä ei näissä tapauksissa pidetä virheenä. Jos keskeytys kestää pitkään, sähkönkäyttäjän kannalta ei kuitenkaan voida pitää kohtuullisena, ettei hän saa lainkaan hyvitystä. Tällaisessa tapauksessa kyseessä on virhe." (HE 162/1998, 27 c §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Virhearvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeytyksen syy ja muut olo-suhteet. Sähkömarkkinalain esitöissä huomioon otettaviksi olosuhdeteki-jöiksi on mainittu keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle, verkon rakenne, lämmityksen riippuvuus sähköstä, vuodenaika ja sähkönkäyttöpaikan käyttötarkoitus. Arvioinnissa on huomioitava, onko sähkönkäyttäjän käyttämä lämmitys tai elintarvikkeiden säilyminen riippuvainen sähköstä ja onko kyseessä vapaa-ajan vai vakituinen asunto. Vapaa-ajan asunnolla tapahtuva keskeytys voi olla huomattavakin ilman, että kyseessä on virhe. Virhearvioinnissa huomioon otettavia olosuhteita ovat siis lain esitöiden perusteella tarkasteltava sekä sähköntoimittajan että sähkönkäyttäjän näkökulmasta.

Sähkömarkkinalain 27 c § ei poissulje virhemahdollisuutta ylivoimaisen syyn perusteella. Kuluttajariitalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että virhesäännös koskee esimerkiksi voimakkaan myrskyn aiheuttamia keskeytyksiä (dnro 02/39/1, esitelty 18.10.2002 ja dnro 02/39/1537, esitelty 17.3.2003).

Keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle ovat tässä tapauksessa koskeneet kiinteistön lämmitysjärjestelmää, mistä aiheutui tuhansien eurojen vahinko. Sähkön saanti vapaa-ajan asuntona käytettyyn sähkönkäyttöpaikkaan keskeytyi talviaikaan noin neljäksi vuorokaudeksi. Lautakunta on aikaisemmassa ilmeisestikin samaa keskeytystä koskeneessa ratkaisussaan (dnro 1124/39/2011, esitelty 18.9.2012) katsonut, ettei kyse ollut virheestä, kun sähköntoimitus oli keskeytynyt vapaa-ajan asunnolle yhteensä yli 56 tunnin ajan. Vaikka keskeytyksen syyt ovat nyt käsillä olevassa tapauksessa ainakin osittain olleet sellaisia, ettei jakeluverkonhaltija ole voinut niihin vaikuttaa, lautakunta katsoo, että noin neljän vuorokauden pituista keskeytystä ei vapaa-ajan asunnollakaan voida sen seuraukset huomioon ottaen pitää vähäisenä. Verkkopalvelussa on näin ollen virhe.

Lain 27 e §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus korvaukseen vahin-gosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi. Jäljempänä 27 f §:ssä tarkoitettu vähittäismyyjä tai jakeluverkonhaltija on tällöin velvollinen korvaamaan 27 b §:n 3 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Keskeytyksestä aiheutunut lämmitysjärjestelmän rikkoutuminen on väli-tön vahinko, minkä vuoksi verkkoyhtiön korvausvastuu ei edellytä tuot-tamusta sen puolella. Lautakunta toteaa, ettei kuluttaja-asiakkaan voida edellyttää varautuvan sähkökatkoon aggregaatilla tai vastaavalla omalla sähköjärjestelmällä tai tyhjentävän putkistoa tilanteessa, jossa keskeytyksen pituus ei ole etukäteen tiedossa. Lautakunnalle toimitettu selvitys ei anna aihetta siihen johtopäätökseen, että lämmitysjärjestelmän rikkoutuminen olisi osaksikaan aiheutunut Suvitaipaleen puolella olevasta syystä.

S on vaatinut vahingonkorvausta lämpöjohtojen uusimisesta LVI-Manner Oy:n tarjouksen mukaan 9 600 euroa vähennettynä hänelle jo maksetulla vakiokorvauksella. Lautakunnan LVI-Manner Oy:n Jorma Mannerilta saamien tietojen mukaan tarkoituksenmukaisin tapa vaurioiden korjaamiseen on koko putkiston uusiminen. Mannerin selvityksen mukaan kohteen putket ovat 50- tai 60-luvulta ja putkien keskimääräinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Saadun selvityksen mukaan rakennuksessa on suoritettu rakenteiden peruskorjaus vuonna 1985.

Lautakunta pitää annettua tarjousta riittävän luotettavana selvityksenä sähkökatkoksesta aiheutuneiden vahinkojen korjausten kustannuksista. Vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon putkien ikä vahinkohetkellä ja oletettava käyttöikä. Vahingonkorvausoikeudessa noudatettavan rikastumiskiellon mukaisesti vahingon kärsijä ei saa hyötyä vahingosta eli häntä ei voida vahingonkorvauksella saattaa parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä hän oli ennen va-hinkotapahtumaa. Korjauskustannuksista annettu tarjous, putkien ikä, suoritettu peruskorjaus sekä aiheutunut muu vahinko huomioon ottaen lautakunta arvioi vahingonkorvauksen määräksi 4 000 euroa.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että sähköyhtiö maksaa S:lle vahin-gonkorvauksena 4 000 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 14.3.2014