LENNON VIIVÄSTYMINEN. SALAMANISKU. TEKNINEN VIKA. POIKKEUKSELLISET OLOSUHTEET. YKSINKERTAINEN MENETTELY.

luonnonolosuhde

Diaarinumero: 1760/35/2013, 1761/35/2013
Antopäivä: 07.03.2014

Kuluttajien lento Nagoya−Helsinki 31.3.2013 kello 10.30 viivästyi noin 31 tuntia ja 40 minuuttia. Viivästyminen johtui salamaniskun lentokoneeseen aiheuttamasta teknisestä viasta. Asiassa on kyse matkustajien oikeudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 261/2004 mu-kaiseen vakiokorvaukseen.

Vaatimukset

Matkustajat vaativat asetuksen mukaisen vakiokorvauksen.

Vastaus

Lentoyhtiö kiistää vaatimuksen.

Syy lennon viivästykselle oli edellisen lennon Helsinki−Nagoya laskeutumisvaiheen aikana tapahtunut koneeseen kohdistunut salamanisku, joka rikkoi lentokoneen tutkan. Lennon viivästys johtui EU-asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista. Lentoyhtiö teki kaikkensa salamaniskun rikkoman tutkan vaihtamiseksi niin nopeasti kuin mahdol-lista vallinneessa tilanteessa sekä matkustajien kuljettamiseksi Helsinkiin niin pian kuin mahdollista.

Yhtiö on toimittanut lautakunnalle vianetsintäkoordinaattorin selvityksen salamaniskun aiheuttamasta vauriotilanteesta. Selvityksen mukaan koneeseen iski salama koneen ollessa laskeutumassa Nagoyaan 31.3.2013. Koneen tutkakupu vaurioitui salamaniskusta ja se täytyi vaih-taa ennen seuraavaa lentoa. Yhtiö selvitti mahdollisuutta hankkia vara-osaa Aasiasta, mutta varaosaa ei ollut sieltä mistään saatavilla. Nopein tapa saada korjaus tehtyä oli lähettää varaosa seuraavan päivän suoralla lennolla Helsingistä Nagoyaan, missä paikallinen huolto-organisaatio vaihtoi sen koneeseen varsin nopeasti. Salamaniskut aiheuttavat tarpeen myös tutkia kone hyvin perusteellisesti erityyppisten vaurioiden varalta. Tässäkin tapauksessa salamaniskun mahdollisesti aiheuttamia muita vau-rioita jouduttiin selvittämään ja korjaamaan edelleen Helsingissä koneen palattua sinne. Tutkakuvun vaurioituminen aiheutti kuitenkin sen, että koneella ei voinut lentää Helsinkiin ennen tämän vaurion korjaamista.

Ratkaisu

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (261/2004) 4 ja 5 artiklan nojalla matkustajalla voi olla oikeus korvaukseen, kun hänen pääsynsä lennolle evätään tai kun lento peruutetaan. Asetuksessa ei ole nimenomaisesti säädetty matkustajan oikeudesta korvaukseen lennon viiväs-tyessä. Lautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuihin (yhdistetyt asiat C-402/07 ja C-432/07 Sturgeon sekä yhdistetyt asiat C-581/10 ja C-629/10 Nelson) perustuen, että viivästyneiden lentojen matkustajilla on oikeus korvaukseen asetuksen 7 artiklan perusteella, kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myö-hemmin.

Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan lentoliikenteen harjoittajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa vakiokorvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteu-tettu. Sturgeon- ja Nelson-ratkaisujen mukaan sama vapautumisperuste koskee myös lennon viivästymistä.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, tarkoitetaan olosuhteita, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa. EU:n tuomioistuimen 22.12.2008 asiassa C-549/07 (Wallentin-Hermann) antaman ennakkoratkaisun mukaan lentokoneessa ilmennyt tekninen vika, josta seuraa lennon peruuttaminen, ei kuulu poikkeuksel-listen olosuhteiden käsitteen alaan, jollei tämä vika johdu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity asianomaisen len-toliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja jotka eivät ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Wallentin-Hermann-ennakkoratkaisusta ilmenevät oikeusohjeet eivät muuta sitä asetuksen lähtökohtaa, että lentoyhtiö voi vapautua korvaus-velvollisuudesta osoittamalla peruutuksen tai riittävän pitkän viivästyksen johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein välttää. Teknisen vian ollessa peruutuksen tai viivästyksen syy, lentoyhtiön on kuitenkin näytettävä ensinnäkin, että vika johtuu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity len-toyhtiön tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja toiseksi, että tapah-tumat eivät ole olleet lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

Lautakunta toteaa, että sen arviointi, kuuluuko teknisen vian aiheuttanut tapahtuma lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan, on usein ongelmallista. Lentotoiminnassa on tavanomaista, että lentokoneisiin tulee teknisiä vikoja. Toisaalta tekniset viat voivat laadultaan olla epätavanomaisia ja vaikeasti ennakoitavia.

Tässä tapauksessa lennon viivästyminen johtui siitä, että lentokoneen tut-ka oli epäkunnossa koneeseen edellisen lennon laskeutumisvaiheessa kohdistuneen salamaniskun vuoksi. Yhtiö selvitti mahdollisuutta saada varaosaa Aasiasta, mutta varaosa saatiin nopeimmin lennättämällä se seuraavana päivänä Suomesta. Mikään ei viittaa siihen, että varaosaa olisi tosiasiassa ollut mahdollista saada nopeammin. Lautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei lentoyhtiöllä voida kohtuudella edellyttää olevan varakonetta jokaisella lentokentällä. Lautakunta pitää salaman osumista lentokoneeseen tapahtumana, joka ei liity lentoyhtiön tavan-omaiseen toiminnan harjoittamiseen ja joka ei ole lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

Lautakunta katsoo, että lentoyhtiö on tässä tapauksessa osoittanut lennon viivästymisen johtuneen asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista eikä matkustajilla siten ole oikeutta asetuksen mukaiseen vakiokorvaukseen.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

 
Julkaistu 7.3.2014