LENNON VIIVÄSTYMINEN. TEKNINEN VIKA. SEURANNAISVAIKUTUS. POIKKEUKSELLISET OLOSUHTEET. VAKIOKORVAUS.

Diaarinumero: 251/35/2013
Antopäivä: 07.03.2014

Kuluttajien L ja K lento BLX363 Helsinki−Rodos 18.6.2011 kello 18.05 viivästyi noin 4 tuntia ja 30 minuuttia. Asiassa on kyse matkustajien oi-keudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (261/2004) mu-kaiseen vakiokorvaukseen.

Vaatimukset

Matkustajat vaativat asetuksen mukaiset vakiokorvaukset.

Vastaus

T Ab kiistää vaatimukset.

Viivästyminen johtui asetuksen tarkoittamista poikkeuksellisista olosuhteista, joita lentoyhtiö ei olisi tosiasiallisesti voinut estää. Lento viivästyi, koska koneen hydrauliikkajärjestelmässä havaittiin vika edellisellä rotaatiolla. Vika piti korjata ennen seuraavaa lentoa. Vianetsinnässä vika paikallistettiin järjestelmän painetta ilmaisevan mittarin kuoreen, jota ei voitu korjata, vaan mittari piti vaihtaa. Korjaava osa jouduttiin lennättämään Tukholmasta.

Mittari tarkistetaan jokaisen yöpysähdyksen aikana eli edellisen kerran 16.6. ja 17.6. välisenä yönä ja mittari oli tuolloin kunnossa. Hydrauliikkajärjestelmän toimivuutta tarkkaillaan jokaisen lennon aikana. Kyseessä on erittäin harvinainen mittarivika, jota ei ole ilmennyt lentoyhtiön käyttämissä B767-koneissa aikaisemmin, vaikka ne olivat jo tuolloin olleet käytössä 13 vuoden ajan. Tilastojen perusteella mittarin normaali käyttöikä on yli 200 000 lentotuntia, joista rikkoutunut mittari oli ollut käytössä vasta noin kolmasosan.

Tuolloin lentoyhtiöllä ei ollut käytössä vapaita koneita, jotta lento olisi voitu lentää toisella koneella. Lento, jolla vika ilmeni, viivästyi hieman yli 17 tuntia, mutta viivästymistä ei lennolle BLX363 onnistuttu kuromaan tuon lyhyemmäksi.

Kyseessä oli niin harvinainen vika, ettei sen voida katsoa kuuluvan lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan. Mittarin tarkistus kuuluu säännölliseen huolto-ohjelmaan eikä kyse ollut huollon puutteista. Vika ilmeni pian edellisen huollon jälkeen osassa, joka oli ollut käytössä vasta kolmasosan käyttöiästään. Lentoyhtiön ei voida olettaa pystyvän ennakoi-maan osan näin varhaista rikkoutumista.

T on esittänyt lautakunnalle selvityksen lentorotaatioista. Lennon BLX363 viivästymiseen johtanut tekninen vika ilmeni, kun lento BLX670 Helsingistä oli jo laskeutunut Larnacaan aikataulun mukaisesti 17.6.2011 kello 11.35 eli juuri ennen lentoa BLX680 Larnaca−Helsinki. Kun lento BLX680 saapui Helsinkiin 17 h ja 17 min viivästyneenä, seu-raavana lentojärjestyksessä oli BLX361/362 Helsinki−Rodos−Helsinki-rotaatio. Tämän jälkeen päästiin operoimaan valittajien lento BLX363.

Ratkaisun perustelut

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (261/2004) 4 ja 5 artiklan nojalla matkustajalla voi olla oikeus korvaukseen, kun hänen pääsynsä lennolle evätään tai kun lento peruutetaan. Asetuksessa ei ole nimen-omaisesti säädetty matkustajan oikeudesta korvaukseen lennon viivästyessä. Lautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuihin (yhdistetyt asiat C-402/07 ja C-432/07 Sturgeon sekä yhdistetyt asiat C-581/10 ja C-629/10 Nelson) perustuen, että viivästyneiden lentojen matkustajilla on oikeus korvaukseen asetuksen 7 artiklan perusteella, kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Vakiokorvauksen määrä on tässä tapauksessa asetuksen 7 artiklan mukaan 400 euroa matkustajaa kohden, kun kyseessä on yhteisön si-säinen lento, jonka pituus on yli 1500 kilometriä.

Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan lentoliikenteen harjoittajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa vakiokorvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteu-tettu. Sturgeon- ja Nelson-ratkaisujen mukaan sama vapautumisperuste koskee myös lennon viivästymistä.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, tarkoitetaan olo-suhteita, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallit-tavissa. EU:n tuomioistuimen 22.12.2008 asiassa C-549/07 (Wallentin-Her¬mann) antaman ennakkoratkaisun mukaan lentokoneessa ilmennyt tekninen vika, josta seuraa lennon peruuttaminen, ei kuulu poikkeuksel-listen olosuhteiden käsitteen alaan, jollei tämä vika johdu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity asianomaisen len-toliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja jotka eivät ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Wallentin-Hermann-ennakkoratkaisusta ilmenevät oikeusohjeet eivät muuta sitä asetuksen lähtökohtaa, että lentoyhtiö voi vapautua korvaus-velvollisuudesta osoittamalla peruutuksen tai riittävän pitkän viivästyksen johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein välttää. Teknisen vian ollessa peruutuksen tai viivästyksen syy, lentoyhtiön on kuitenkin näytettävä ensinnäkin, että vika johtuu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity len-toyhtiön tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja toiseksi, että tapah-tumat eivät ole olleet lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

Lautakunta toteaa, että sen arviointi, kuuluuko teknisen vian aiheuttanut tapahtuma lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan, on usein ongelmallista. Lentotoiminnassa on tavanomaista, että lentokoneisiin tulee teknisiä vi-koja. Toisaalta tekniset viat voivat laadultaan olla epätavanomaisia ja vaikeasti ennakoitavia.

Myös sen arviointi, onko tapahtuma ollut lentoyhtiön tosiasiallisesti hal-littavissa, voi olla vaikeaa. Jos kyse on esimerkiksi piilevästä valmistus-viasta, ei kyse ole yleensä lentoyhtiön hallittavissa olevasta seikasta. Sen sijaan, jos tekninen vika johtuu pelkästä kulumisesta tai se kohdistuu osaan, joka ei kuulu huolto-ohjelman piiriin, voi kyse olla tapahtumasta, joka olisi ollut lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisut eivät anna selvää johtoa siihen, milloin tekninen vika muodostaa asetuksessa tarkoitetun poikkeuksellisen olosuhteen. Lautakunta on kuitenkin aiemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että arvioinnissa voidaan ottaa huomioon se, onko tekninen vika kohdistunut juuri huollettuun osaan tai sellaiseen osaan, joka on vioittunut elinkaarensa alussa.

Tässä tapauksessa lentokoneen tekninen vika ei ole ilmennyt matkustajien L ja K lennolla, vaan kyse oli seurannaisvaikutuksesta. Lentoyhtiön selvityksen mukaan vika ilmeni 17.6.2011 edellisellä rotaatiolla kolme lentoa aikaisemmin lentokoneen laskeuduttua Kreikan Larnacaan. Seu-raava lento Larnaca−Helsinki viivästyi 17 tuntia ja 17 minuuttia. Tästä seuraava lento Helsinki−Rodos 18.6.2011 viivästyi 5 tuntia ja 3 minuuttia ja sitä seuraava lento Rodos−Helsinki 4 tuntia 42 minuuttia. Riita koskee seuraavaa lentoa Helsinki−Rodos, joka viivästyi 4 tuntia 30 minuuttia. Lautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että voidakseen tehokkaasti vedota seurannaisvaikutuksiin, lentoyhtiön on annettava sel-vitys siitä, mihin toimenpiteisiin se ryhtyi estääkseen lentojen viivästymi-sen.

Lautakunta pitää selvitettynä, että tekninen vika on ilmennyt kyseisen osan elinkaaren alkupuolella. Tällaista vikaa on lautakunnan ratkaisukäy-tännössä tavallisesti pidetty poikkeuksellisena olosuhteena. Tässä tapauk-sessa tekninen vika on kuitenkin ilmennyt kolme lentoa aikaisemmin. Alkuperäisen viivästymisen pituus oli 17 tuntia 17 minuuttia ja viivästy-mistä saatiin lyhennettyä siten, että matkustajien lento viivästyi 4 tuntia ja 30 minuuttia. Lentoyhtiön selvityksen mukaan se selvitti mahdollisuutta toisen koneen käyttämiseen, mutta sillä ei ollut vapaita koneita. Lauta-kunnan ratkaisukäytännössä on kuitenkin katsottu, että lentoyhtiöltä voi-daan edellyttää varautumista teknisiin vikoihin ja valmiutta estää lentojen viivästymisten ketjuuntuminen. Tässä tapauksessa teknisen vian aiheut-tama lennon viivästyminen on johtanut kolmen seuraavan lennon viiväs-tymiseen. Lautakunta katsoo, että lentoyhtiöltä voidaan kohtuudella edel-lyttää parempaa valmiutta estää lennon viivästymisten ketjuuntuminen.

Ottaen huomioon, että vika on ilmennyt jo useampia lentoja aikaisemmin, lautakunta katsoo, ettei lentoyhtiö ole osoittanut, että lennon Hel-sinki−Rodos viivästyminen olisi johtunut poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toi-menpiteet olisi toteutettu. Lentoyhtiö on siten velvollinen maksamaan asetuksen 7 artiklan mukaiset korvaukset.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että T Ab maksaa 400 euron vakiokorvauksen L:lle ja K:lle kummallekin.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 7.3.2014