SÄHKÖNTOIMITUKSEN KESKEYTYKSET. MYRSKY. KOHTUUTON PANOSTUS. VAKIOKORVAUKSEN PERUSTEENA OLEVAN AJAN LASKEMINEN.

Diaarinumero: 4821/39/2012
Antopäivä: 06.03.2014

Asiassa on riitaa siitä, onko jakeluverkonhaltijalla oikeus vähentää sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaisen vakiokorvauksen perusteena olevasta sähkökatkoksen kokonaiskeskeytysajasta sellainen aika, jona aikana sähkönkäyttöpaikan alueella on vallinnut verkonhaltijan työntekijöiden henkeä tai turvallisuutta vaarantavat olosuhteet.

Vaatimukset

Kuluttaja S vaatii, että Sähkö Oy maksaa kolmesta sähkökatkoksesta so-pimusehtojen mukaiset vakiokorvaukset yhteensä 172,55 euroa.

Vaadittu summa koostuu seuraavasti:

-sähkökatkos 27.11.2011 kesti 14h 52min, joten vakiokorvauksen tulisi olla 10 prosenttia eli 49,30 euroa

-sähkökatkos 9.12.2011 kesti 17h 39min, joten vakiokorvauksen tulisi olla 10 prosenttia eli 49,30 euroa

-sähkökatkos 26.12.2011 kesti 29h 55min, joten vakiokorvauksen tulisi olla 25 prosenttia eli 123,25 euroa maksetun 49,30 euron sijasta, joten maksamatta oleva määrä on 73,95 euroa

Sähkö Oy suoritti 26.12.2011 sähkökatkon johdosta 10 prosentin vakiokorvauksen. Muista sähkökatkoksista yhtiö ei korvannut mitään. Perusteluna oli, ettei saaristoon päästy korjaamaan vikoja huonon sään ja kulkuyhteyksien takia. S katsoo, että yhtiö asettaa kuluttajat erilaiseen asemaan, koska kaikilta peritään kuitenkin samat toimitusmaksut.

Vastaus

Sähkö Oy kiistää valittajan vaatimuksen.

Sähkö Oy on vakiokorvaukseen oikeuttavaa keskeytysaikaa laskiessaan ottanut huomioon työturvallisuuteen liittyvät kysymykset ja vähentänyt keskeytyksen kokonaiskestoajasta sen ajan, jona vikojen korjaaminen ei ollut mahdollista työtekijöiden turvallisuutta vaarantamatta.

Valittajan sähkönkäyttöpaikka sijaitsee Suomenlahden saaressa, missä sähkökatkokset aiheutuivat keskijännitejohdoille kaatuneista puista. Sääolosuhteiden johdosta työryhmä ei päässyt alueelle eikä voinut turvallisesti liikkua siellä. Keskeytyksien aikana Suomenlahdella vallitsivat vaikeat saariston sääolosuhteet, jotka aiheutuivat erityisesti kovasta puuskaisesta tuulesta, korkeasta aallokosta ja pimeydestä. Saariston sähköjohdot kulkevat saaresta saareen ja häiriöselvityksessä tarvittava työryhmien liikkuminen saarten välillä ja rantautuminen on vaikeissa olosuhteissa vaarallista. Jos esimerkiksi edellä kuvatuissa olosuhteissa rantautuessa vene heilahtaa ja asentaja putoaa mereen, niin nopean avun saaminen on erittäin epätodennäköistä ja hypotermian vaara ilmeinen.

Tämän perusteella Sähkö Oy katsoo, että keskeytysten jatkuminen niiden tiedoksisaamisen jälkeen on mainituissa tapauksissa johtunut verkonhaltijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta esteestä, jota verkonhaltijan ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnas-saan ja jonka seurauksia verkonhaltija ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa. Sähkö Oy katsoo, ettei vakiokorvausta keskeytyksestä tältä ajalta tule maksaa.

Myös Energiamarkkinavirasto on päätöksessään Dnro 887/420/2012 kat-sonut, että sähkömarkkinalain ja sen esitöiden perusteella verkonhaltijan on mahdollista vähentää vakiokorvauksen perusteena olevasta kokonaiskeskeytysajasta sellainen aika, jona alueella on vallinnut verkonhaltijan työntekijöiden henkeä tai turvallisuutta vaarantavat olosuhteet.

S:n vakiokorvauslaskennassa yhtiö menetteli edellä mainitun mukaisesti. Keskeytysajan laskenta käynnistettiin heti, kun myrsky tyyntyi riittävästi ja häiriöselvitys voitiin turvallisesti aloittaa. Sen vuoksi yhtiö päätyi ratkaisuun, jonka mukaan valituksessa mainituissa kahdessa ensimmäisessä keskeytyksessä vakiokorvauksen maksamisperuste ei täyttynyt ja viimeisimmässä tulokseksi tuli 10 prosenttia, minkä yhtiö maksoi.

Ratkaisu

Yleistä

Kuluttajan esittämät sähkökatkoksien kestoajat ovat asiassa riidattomia. Riitaista asiassa on se, onko sähköyhtiöllä oikeus vähentää kokonaiskeskeytysajasta sellainen aika, jona aikana yhtiö on katsonut, ettei vikojen korjaaminen voinut tapahtua työntekijöiden henkeä tai turvallisuutta vaarantamatta.

Energiamarkkinaviraston päätös 887/420/2012

Energiamarkkinavirasto on päätöksessään todennut, ettei sähkömarkkinalaissa tai sen esitöissä määritellä tarkemmin sitä, millaisten olosuhteiden vallitessa käsillä ovat sellaiset työolosuhteet, että verkon korjaustyöt vaarantaisivat verkonhaltijan palveluksessa olevien työntekijöiden hengen tai turvallisuuden. Laissa tai sen esitöissä ei myöskään käsitellä sitä, miten lain esitöissä tarkoitettuja henkeä tai turvallisuutta vaarantavia olosuhteita voidaan tai ei voida vähentää asiakkaille suoritettavien vakiokorvausten perusteena olevasta keskeytysajasta.

Ottaen huomioon laissa ja sen esitöissä mainitut seikat Energiamarkkinavirasto on katsonut, että verkonhaltijalla on oikeus vähentää sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaisten vakiokorvausten perusteena olevasta kokonaiskeskeytysajasta sellainen aika, jona aikana kyseisellä alueella on vallinnut verkonhaltijan työntekijöiden henkeä tai turvallisuutta vaarantavat olosuhteet. Energiamarkkinavirasto on katsonut, että tämän ajan on perustuttava joko todennettavissa oleviin tosiasiallisiin tietoihin alueella vallinneista tällaisista olosuhteista ja niiden kestosta tai vaihtoehtoisesti verkonhaltijan totuudenmukaiseen, parhaaseen mahdolliseen arvioon tällaisten olosuhteiden olemassaolosta ja kestosta.

Lautakunnan ratkaisu

Sähkömarkkinalain (aiemmin voimassa olleen) 27 f §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus verkkopalvelun yhtäjaksoisen keskeytymisen perusteella vakiokorvaukseen, jos jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä, joka myy sähköä sähkönkäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta, ei osoita, että verkkopalvelun keskeytyminen johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia hän ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.

Vakiokorvauksen määrä on sähkönkäyttäjän vuotuisesta verkkopalvelumaksusta

1) 10 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 12 tuntia mutta vähemmän kuin 24 tuntia;

2) 25 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 24 tuntia mutta vähemmän kuin 72 tuntia;

3) 50 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 72 tuntia mutta vähemmän kuin 120 tuntia; sekä

4) 100 prosenttia, kun keskeytysaika on ollut vähintään 120 tuntia.

Lautakunta toteaa, että jakeluverkonhaltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen suorittamaan sähkönkäyttäjälle vakiokorvauksen niissä keskeytystilanteissa, joissa sähkömarkkinalain 27 f §:ssä asetetut keskeytysajat ylittyvät. Korvausvelvollisuudesta vapautuminen tulee kyseeseen vain poikkeustapauksessa kaikkien säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä. Jakeluverkonhaltijalla on todistustaakka siitä, että vastuuvapauden edellytykset ovat käsillä.

Sähkömarkkinalain esitöiden mukaan keskeytysajan pituus lasketaan si-ten, että keskeytys katsotaan alkaneeksi silloin, kun se on tullut tai sen voidaan katsoa tulleen jakeluverkonhaltijan tietoon (HE 218/2002 27 f §:n yksityiskohtaiset perustelut). Sähkö Oy on kuitenkin katsonut, että laskettaessa vakiokorvauksen perusteena olevaa aikaa jakeluverkonhaltijalla on oikeus vähentää keskeytyksen kokonaisajasta sellainen aika, jona aikana vikojen korjaaminen ei ollut mahdollista työntekijöiden henkeä tai turvallisuutta vaarantamatta.

Lain esitöiden mukaan 27 f §:ssä tarkoitettu korvausvelvollisuus voi jäädä syntymättä, jos verkkopalvelun voidaan todeta keskeytyneen sel-laisen tapahtuman seurauksena, että tapahtuman ehkäiseminen ennalta tai sen poistaminen ei ole ollut mahdotonta, jos se kuitenkin olisi objektiivisesti katsoen vaatinut verkonhaltijalta selvästi kohtuutonta panosta saavutettavaan hyötyyn nähden. Esimerkkinä tällaisesta kohtuuttomasta panoksesta saavutettavaan hyötyyn verrattuna lain esitöissä mainitaan verkonhaltijan palveluksessa olevien työntekijöiden hengen tai turvallisuuden vaarantaminen (HE 218/2002 27 f §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Lautakunta toteaa, ettei laissa tai sen esitöissä ole käsitelty sitä, voidaanko henkeä tai turvallisuutta vaarantavien olosuhteiden kestoaika vähentää vakiokorvauksen perusteena olevasta kokonaiskeskeytysajasta. Vastuusta vapautumisen edellytyksiä on sähkömarkkinalain esitöissä käsitelty ainoastaan siltä kannalta, että jakeluverkonhaltija vapautuisi edellytysten täyttyessä korvausvastuusta kokonaan. Lautakunta katsoo, ettei jakeluverkonhaltija voi kuitenkaan vapautua vakiokorvauksen maksamisvelvollisuudesta kokonaan tilanteessa, jossa sähkökatkoksen aiheuttaneen vian korjaaminen olisi vain hetkellisesti vaarantanut työntekijöiden hengen tai turvallisuuden. Edellä mainitussa tilanteessa vastuusta vapautumisen on katsottava tulevan kysymykseen vain sellaisen ajan osalta, jona aikana henkeä tai turvallisuutta vaarantavat olosuhteet estivät keskeytyksen aiheuttaneen vian korjaamisen. Edellä mainitun perusteella lautakunta katsoo, että verkonhaltijalla on oikeus vähentää sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaisen vakiokorvauksen perusteena olevasta kokonaiskeskeytysajasta sellainen aika, jona aikana kyseisellä alueella on vallinnut verkonhaltijan työntekijöiden henkeä tai turvallisuutta vaarantavat olosuhteet.

Lautakunta toteaa, että palveluntarjoajalta voidaan kuitenkin edellyttää korkeaa vaatimustasoa sellaisten toimenpiteiden osalta, joilla pyritään ennalta ehkäisemään verkkopalvelun keskeytykset tai voittamaan verkkopalvelun keskeytyksen aiheuttaneet tapahtumat. Lain esitöiden mukaan sääolosuhteiden aiheuttamia vahinkoja voidaan luonteeltaan pitää jakeluverkkotoiminnalle tyypillisinä tapahtumina, jonka takia jakeluverkonhaltijan voidaan edellyttää varautuvan hyvin korkealla varautumisasteella niiden aiheuttamien keskeytysten ehkäisemiseen sekä niiden aiheuttamien keskeytysten korjaamiseen siltä osin kuin ne eivät ole täysin poikkeuksellisia Suomen olosuhteissa (HE 218/2002 27 f §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Asiassa on siten pohdittava vielä sitä, voidaanko keskeytyksien aikana valittajan kiinteistön alueella vallinneita olosuhteita pitää sellaisina, ettei jakeluverkonhaltija edes korkeaa varautumisastetta noudattamalla olisi voinut poistaa keskeytyksien aiheuttaneita tapahtumia työntekijöidensä henkeä tai turvallisuutta vaarantamatta.

Sähkö Oy:n mukaan keskeytyksiä ei pystytty korjaamaan heti niiden alkaessa, koska valittajan sähkönkäyttöpaikka sijaitsee saaristossa, eikä rantautuminen ollut vaarallisten sääolosuhteiden takia turvallista. Keskeytyksien aikana alueella vallitsivat vaikeat saariston sääolosuhteet, jotka aiheutuivat erityisesti kovasta puuskaisesta tuulesta, korkeasta aallokosta ja pimeydestä.

Jakeluverkonhaltijalla on todistustaakka siitä, että olosuhteet ovat korkeasta varautumisasteesta huolimatta estäneet keskeytyksen korjaamisen turvallisuutta vaarantamatta. Lautakunta katsoo, että selvitys edellä mainituista olosuhteista sekä niiden kestosta voi perustua joko tosiasiallisiin tietoihin alueella vallinneista olosuhteista ja niiden kestosta tai vaihtoehtoisesti verkonhaltijan totuudenmukaiseen, parhaaseen mahdolliseen arvioon tällaisten olosuhteiden olemassaolosta ja kestosta.

Sähkö Oy:n toimittaman selvityksen mukaan valittajan sähkönkäyttöpaikka sijaitsee Kotkan edustalla olevalla saarella. Sähköyhtiö on toimittanut lautakunnalle myös taulukon tuulen suunnasta sekä nopeudesta keskeytyksien aikana. Kyseisen taulukon perusteella tuulen puuskan nopeus 10 minuutin keskiarvolla mitattuna on myrskyjen aikana ollut noin 18 – 22 m/s. Sähkönkäyttöpaikan sijainnista sekä tuuliolosuhteista esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo toteennäytetyksi, että valittajan sähkönkäyttöpaikalla on verkkopalvelun keskeytyksien aikana vallinnut vaikeat sääolosuhteet.

Sähkö Oy on todennut, että sääolosuhteet estivät keskeytysten korjaamisen. Saaristossa liikkuminen ja rantautuminen ei olisi ollut mahdollista työntekijöiden turvallisuutta vaarantamatta. Vaikka tarkempaa selvitystä yhtiön mahdollisuuksista järjestää työryhmien kuljetus saaristoon ei ole esitetty, lautakunta pitää kuitenkin tuuliolosuhteista esitetyn selvityksen valossa uskottavana, ettei sähkökatkoksen aiheuttaneen vian korjaaminen olisi ollut vaikeiden olosuhteiden johdosta mahdollista työntekijöiden turvallisuutta vaarantamatta.

Edellä mainitun perusteella lautakunta katsoo, että Sähkö Oy:llä on ollut oikeus vähentää vakiokorvauksen perusteena olevasta keskeytysajasta sellainen aika, jona aikana sähköyhtiö katsoi, ettei keskeytyksen aiheuttaneen tapahtuman korjaaminen ollut mahdollista työntekijöiden henkeä tai turvallisuutta vaarantamatta.

Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 6.3.2014  Päivitetty 28.3.2014