UUDEN HENKILÖAUTON KAUPPA. AUTON MONITOIMINÄYTÖN KIELIVALIKOIMA.

Diaarinumero: 694/33/2013
Antopäivä: 05.03.2014

Kuluttaja R osti 9.2.2012 L Oy:ltä uuden Seat Alhambra –henkilöauton 46 325 eurolla. Auto ensirekisteröitiin 14.2.2012. Auton maahantuoja oli Auto Oy, jonka toiminta on lakannut 1.6.2012 kun se on sulautunut V Oy:hyn.

R:lle selvisi kaupanteon jälkeen, ettei kaupan kohteena olevan auton monitoiminäytön kielivalikoimassa ole suomen kieltä. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut L:n ja V:n vastuulle kuuluva virhe sen vuoksi, ettei monitoiminäyttöön ole saatavissa suomenkielistä tekstiä.

Vaatimukset

R vaatii, että autoon asennetaan ohjelmistopäivitys, jonka kielivalikosta voi valita suomenkielisen tekstin. R vaatii myös, että monitoiminäytölle toistuvasti autoa sammutettaessa ilmestyvän tekstin "check deadlock owner’s manual" -tarkoitus ja mahdolliset seuraamukset selvitetään. Hän toteaa, ettei merkkihuoltoliike, josta hän asiaa tiedusteli, saanut selvyyttä tekstin tarkoituksesta, vaikka oli tiedustellut siitä maahantuojaltakin. Lisäksi R vaatii vielä informaatiojärjestelmän puheohjauksen tarkoitusta koskevan selvityksen.

Jos edellä esitettyä ohjelmistopäivitystä ei toteuteta, R vaatii pysyväksi jäävän virheen vuoksi 2 000 euron hyvitystä. R kertoo pidättävänsä oikeuden vaatia korvausta siinä tapauksessa, että autoon mahdollisesti tuleva vika tai häiriö aiheuttaa auton omistajalle takuuaikana tai sen jälkeen kustannuksia, jos ne ovat aiheutuneet kuljettajan tekemistä, keskenään ristiriitaisista säädöistä.

R:n mukaan auton monitoiminäytön / informaatiojärjestelmän kieli ei ole ymmärrettävässä muodossa, vaan kieli on muu kuin suomi. Sitä, että informaatiojärjestelmän kieli on muu kuin suomi, ei ole mainittu auton myyntiesitteessä, varusteluettelossa eikä teknisessä erittelyssä. Asiasta ei kerrottu myöskään kauppaa koskevissa keskusteluissa. Maahantuojan vetoomukseen, että autojen mittaristojen kielivalinnat rajoittuvat yleisesti ottaen vain valtakieliin R toteaa, että puheena olevan auton kielivalikko sisältää muun muassa ruotsin, norjan, puolan, turkin ja tsekin kielet. Näitä kieliä ei hänen mielestään voitane pitää niin kutsuttuina valtakielinä.

R huomauttaa myös, että Suomessa myytävässä tuotteessa on olettamuksena, että tuotteen käyttökieli on suomi. Kuluttajan on voitava käyttää autoihin liitettyjä ominaisuuksia ilman vieraan kielen hallintaa, varsinkin, kun tuotetta myydään ja markkinoidaan ilman siihen liittyviä rajoituksia. R toteaa niin ikään, että navigoinnin ääniopastusta ei voida muuttaa ymmärrettävälle kielelle, vaikka kielivalinta on mahdollinen edullisemmissakin erillislaitteissa. Auton mediajärjestelmä on integroitu auton tietokonejärjestelmään, joten myös mediajärjestelmän käyttökieli on muu kuin suomi. Myöskin puhelimen ohjaustoimintoihin liittyvä puheohjaus jää suomea puhuvan kuluttajan ulottumattomiin. Auton maahantuoja ja jälleenmyyjä ovat tienneet siitä, että autossa olevien ominaisuuksien käyttö ja hyödyntäminen edellyttävät muun kuin suomen kielen hallintaa.

Auton informaatiojärjestelmä on lisäksi kiinteä osa auton käyttöön liittyvää ohjeistusta, minkä vuoksi auton käyttöohjeet ovat puutteelliset. Käyttöohjekirjan käyttäminen ei ole mahdollista ajon aikana. Ohjeet eivät tämän vuoksi mahdollista auton oikeanlaista, turvallista ja tarkoituksenmukaista käyttöä. R on auton maahantuojalle lähettämässään kirjallisessa ilmoituksessa todennut, että auton käyttäjä voi hyödyntää useita auton aktiiviseen käyttöön tarkoitettuja ominaisuuksia vain monitoiminäytön kautta. Valikkorakenne on ohjekirjassa suomeksi, mutta itse järjestelmää käytettäessä kielenä on jokin muu kuin suomi. Informaatiojärjestelmän näytölle ajon aikana tulevat ohjetekstit ovat kiinteä ja erottamaton osa tuotteen käyttöohjeistusta. Lisäksi vieraskielistä informaatiota on runsaasti, eikä informaatiojärjestelmän tekemiä ilmoituksia ole mainittu ohjekirjassa, vaan ohjekirjassa on useassa kohdin maininta, jossa painotetaan ohjetekstien noudattamisen tärkeyttä. Niistä R siteeraa muun muassa seuraavat tekstit: "Ellei varoitusvaloja ja ohjetekstiä oteta huomioon, auto voi jättää tielle vakavin seurauksin", "Noudata aina varoitusvaloja ja ohjetekstejä" ja "VAROITUS. Syttyvien merkkivalojen ja ohjetekstin noudattamatta jättäminen voi johtaa auton vahingoittumiseen". R tähdentää vielä, ettei ohjekirjassa oleva, mittariston varoitusmerkkivaloja koskevan sarakkeen "selitys" kohdissa oleva teksti ole sitä ohjetekstiä, joka ilmestyy monitoiminäytölle. R painottaa myös, että ajotietokone ja monitoiminäyttö ovat auton vakiovarusteita, eivätkä kuluttajan valittavissa olevia maksullisia lisävarusteita.

R kertoo nimeltä mainiten myyjäliikkeen myyjän, joka soitti hänelle 21.2.2012 ja kysyi R:n kokemuksia uudesta autosta tiedustellen samalla olisiko R:llä jotakin autoon liittyvää kysyttävää. R:n mukaan hän ilmoitti tällöin muun muassa ihmettelevänsä sitä, ettei auton ajotietokoneen monitoiminäytön kielivalikosta löydy suomen kieltä. Myyjä lupasi välittää viestin maahantuojalle. Auton maahantuoja toimitti R:lle 22.2.2012 postitse autosta puuttuvan navigaattorin ohjekirjan, jonka mukana oli muistilapulle kirjoitettu ilmoitus siitä, ettei ajotietokoneeseen ole saatavissa suomen kieltä. R on toimittanut kyseisen paperilapun lautakunnalle. Hän toteaa lisänneensä itse lappuun siinä näkyvän päiväyksen 22.2.2012. Kyseisessä kirjelapussa on seuraava teksti: "Hei! Seat Alhambran ajotietokoneeseen ei ole valitettavasti valittavissa suomen kieltä. Mukavaa kevättä! Terveisin Juha, Auto Oy".

Vastaukset

L on valtuuttanut V:n antamaan puolestaan asiassa vastauksen.

V:n käsityksen mukaan autossa ei ole ollut virhettä, sillä auton markkinointiaineistossa tai myyjän antamissa tiedoissa ei ole kerrottu, että monitoiminäyttö olisi suomenkielinen. Autojen mittaristojen kielivalinnat rajoittuvat yleisesti ottaen vain valtakieliin. Kielivalintojen rajallisuuden katsotaan olevan kuluttajilla yleisesti tiedossa, eikä suomen kielen puuttumista mainita erikseen auton varustetiedoissa. Monitoiminäytön valikkorakenteet ja toiminnot on selvitetty kattavasti ja suomeksi auton ohjekirjassa. Jos jokin merkkivalo syttyy, käyttöohjekirjaan on aina syytä tutustua, jos merkkivalon merkitys ei ole aiemmin tuttu. Käyttöohjekirjassa olevat käännökset eivät ole sanatarkkoja, vaan niihin on pyritty löytämään asiaa mahdollisimman hyvin kuvaava suomenkielinen ilmaus. V toteaa myös, että kunkin näyttöruutuun tulevan ilmoituksen ohella näyttöruutuun syttyy samanaikaisesti myös varoitusvalosymboli. Varoitusvalosymbolien merkitys ja vaadittavat toimenpiteet on kerrottu suomeksi auton käyttöohjekirjassa. Käyttöohjekirjassa on selvitetty seikkaperäisesti monitoiminäytön valikot.

Auto on toimitettu R:lle uutena 14.2.2012, ja R on ilmoittanut virheeksi väittämästään seikasta ensimmäisen kerran 24.9.2012 päivätyllä kirjeellä. R on itse kertonut havainneensa asian heti kaupanteon jälkeen, mutta asiasta on ilmoitettu vasta yli seitsemän kuukautta myöhemmin. V:n mielestä virheilmoitusta ei ole tehty kohtuullisessa ajassa, eikä R:llä siten ole oikeutta esittää vaatimuksia V:tä kohtaan. R:n vaatimus on lisäksi määrällisesti kohtuuton, sillä korvauksen kohtuullinen määrä on enintään 500 euroa.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus kohdistaa tavaran virheeseen perustuva, tämän luvun säännösten mukainen vaatimuksensa myös elinkeinonharjoittajaan, joka aikaisemmassa myyntiportaassa on luovuttanut tavaran jälleenmyyntiä varten.

Kuluttajariitalautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan R on ostanut valituksen kohteena olevan auton uutena. Auton maahantuonut ja sittemmin V:n sulautunut Auto Oy on luovuttanut auton sen R:lle myyneelle L:lle jälleenmyyntiä varten. R:llä on siten oikeus kohdistaa vaatimuksia auton maahantuoneeseen tahoon, joka on tässä tapauksessa 1.6.2012 tapahtuneen sulautumisen myötä, V. R on kuluttajariitalautakunnan valituskaavakkeessa ilmoittanut kohdistavansa vaatimuksensa auton maahantuojaan. Sen sijaan myyjään ei valituskaavakkeen merkintöjen mukaan ole kohdistettu vaatimuksia. Lautakunta ei siten ota kantaa L:n vastuuseen, vaan asiassa on arvioitava vain sitä, onko autossa ollut V:n vastuulle kuuluva virhe.

V on vedonnut siihen, että virheilmoitus on tehty liian myöhään. V:n mukaan virheilmoitus on tehty noin seitsemän kuukautta virheeksi väitetyn seikan havaitsemisen jälkeen. R:n mukaan asiasta on ilmoitettu myyjälle 21.2.2012, ja myyjä on välittänyt asiassa tiedon maahantuojalle.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen, ja se voidaan tehdä myös elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt kaupan myyjän lukuun tai sitoutunut vastaamaan tavaran ominaisuuksista.

Lautakunnalle on esitetty Auto Oy:n henkilökuntaan kuuluvan henkilön Auton paperille kirjoittama teksti, jossa todetaan muun muassa: "Seat Alhambran ajotietokoneeseen ei ole valitettavasti valittavissa suomen kieltä". R kertoo itse lisänneensä paperiin päivämäärän, 22.2.2012. Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon yhteisen yritystietojärjestelmän (YTJ) tietojen mukaan Auto Oy:n toiminta on lakannut 1.6.2012 kun Auto Oy on sulautunut V:hen. Lautakunnan käsityksen mukaan Auton paperin käyttö viittaa siihen, että kyseinen asiakirja on kirjoitettu ennen sulautumista. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että paperissa toivotetaan R:lle hyvää kevättä, mistä voitaneen päätellä, että se on kirjoitettu viimeistään toukokuun 2012 lopulla. Lautakunta toteaa myös, että paperista selviää kuka sen on laatinut. Näin ollen sen aitous olisi ollut helposti V:n tarkistettavissa. Koska V ei ole ottanut paperiin kantaa, lautakunta katsoo sen olevan Auto Oy:n edustajan kirjoittamaksi väitetyltä osin aito ja vastaavan myös päivämääränsä osalta todellisuutta. Näin ollen lautakunta katsoo selvitetyksi, että virheilmoitus on tehty lain edellyttämässä kohtuullisessa ajassa, minkä vuoksi lautakunta arvioi sitä, onko autossa ollut V:n vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Saman säännöksen 2 momentin 2 momentin 5-kohdan mukaan jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran on kestävyydeltään ja muuten vastattava sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 4 momentin mukaan jos tavara poikkeaa siitä, mitä 1-3 momentissa säädetään, siinä on virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 a §:n 2 momentin mukaan tavarassa on myös virhe, jos sen yhteydessä ei luovuteta ostajalle sellaisia ohjeita, jot-ka ovat tarpeen tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten. Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 360/1992 vp.) mukaan virhevastuun edellytyksenä on, että tavaran yhteydessä ei anneta tarpeellisia ohjeita. Ohjeiden tarpeellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon se, mitä tietoja myyjän kohtuudella voidaan edellyttää ymmärtäneen asiakkaiden tarvitsevan. Säännöksessä tarkoitetaan tavaran normaaliin käyttöön liittyviä ohjeita, jotka tyypillisesti ovat tarpeen tavaran ostajalle.

Kuluttajansuojalaissa ei ole säännöstä käyttöohjeilta vaadittavasta kielestä. Valtioneuvoston kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista antaman asetuksen (2.6.2004/613) 1 §:n 1 momentin mukaan asetus koskee kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavia, kuluttajan, kuluttajaan rinnastettavan henkilön ja valvontaviranomaisen kannalta terveydelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi tarpeellisia tietoja.

Asetuksen 9 §:n mukaan asetuksessa tarkoitetut tiedot kulutustavaroista on annettava suomen ja ruotsin kielellä siten kuin kielilain 34 §:ssä säädetään.

Lautakunta toteaa, että ostajalla on perusteltua aihetta edellyttää, että Suomessa myytävän auton monitoiminäyttöön / informaatiokeskukseen on saatavissa suomenkielinen teksti. Jos näin ei ole, tällaisesta seikasta tulee kertoa ostajalle selkeällä tavalla ennen kaupan päättämistä. Mittariston, ajotietokoneen tai monitoiminäytön rajallinen kielivalikoima tai se, ettei suomenkielinen teksti ole käytettävissä, ei ole tavallisen autonkäyttäjän yleisen tietämyksen piiriin kuuluva seikka, eikä Suomessa autoa ostavalta voida edellyttää muiden kielten kuin suomen hallitsemista. Jos auton monitoiminäytön / informaatiojärjestelmän käyttökielet ovat muut kuin suomi, tämä voi haitata tai rajoittaa kyseisen järjestelmän käy-tettävyyttä, mikä voi vaikuttaa myös auton turvalliseen käyttämiseen.

V ei myöskään ole kiistänyt valitusasiakirjoissa esitettyjä tietoja siitä, että puhelimen ohjaustoimintoihin liittyvää puheohjausta, auton navigaattoria tai mediajärjestelmää ei voi käyttää suomeksi, joten lautakunta pitää tätä seikkaa riidattomana. Lautakunnan käsityksen mukaan suomenkielisen käyttömahdollisuuden puuttuminen rajoittaa niin ikään kyseisten järjestelmien käytettävyyttä. Ostajalla on kuitenkin ollut perusteltu aihetta edellyttää, ettei auton varusteluun sisältyvien järjestelmien käyttö ole rajoitettua, ellei tällaisesta seikasta ole nimenomaisesti kerrottu ennen kaupan päättämistä. Lautakunnan käsityksen mukaan vieraskielinen teksti voi rajoittaa myös muiden monitoiminäytön toimintojen käytettävyyttä. Lautakunnan käsityksen mukaan auton monitoiminäytön käytettävyys ei siten ole tässä tapauksessa vastannut ostajan aiheellisia odotuksia, joten autossa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:ssä tarkoitettu virhe.

V ei myöskään ole kiistänyt sitä, että auton monitoiminäyttö opastaa au-ton käyttöä esimerkiksi silloin, kun jokin varoitusvalo syttyy, joten lautakunta pitää myös tätä seikkaa riidattomana. Lautakunnalle toimitetuissa auton käyttöohjekirjan otteissa on mainittu, että varoitusvaloja ja ohjetekstejä on noudatettava. Käyttöohjekirjassa on niin ikään todettu, että "mittariston näyttöön voi tulla myös tekstejä, jotka antavat lisäohjeita ja kehottavat tiettyihin toimenpiteisiin". Vaikka lisäohjeet olisi määritelty käyttöohjekirjassa, vieraskielinen informaatio voi vaikeuttaa kyseisten ohjeiden ja ajotietokoneen hyödyntämistä auton käyttöä koskevan ohjeistuksen osalta. Lautakunnan käsityksen mukaan ohjeistus ei siten ole kaikilta osin riittävää, eikä vastaa valtioneuvoston kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista antaman asetuksen vaatimuk-sia, joten autossa on tältä osin kuluttajansuojalain 5 luvun 12 a §:n 1 momentissa tarkoitettu virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oi-keus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Tällainen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa ja siten, ettei ostajalle aiheudu siitä kustannuksia tai olennaista haittaa. Myyjä ei kuitenkaan ole velvollinen oikaisemaan virhettä, jos siitä aiheutuisi hänelle kohtuuttomia kustannuksia. Tässä tulee erityisesti ottaa huomioon virheen merkitys ja tavaran arvo, jos se olisi sopimuksen mukainen, sekä se, voidaanko oikaisu suorittaa muulla tavalla aiheuttamatta ostajalle huomattavaa haittaa.

R vaatii suomenkielisen kielivalikon mahdollistavaa ohjelmistopäivitystä sekä informaatiojärjestelmässä autoa sammutettaessa ilmenevän "check deadlock owner’s manual" -tekstin tarkoituksen ja mahdollisten seuraamusten selvittämistä. Mikäli ohjelmistopäivitys ei ole mahdollinen, R vaatii vaihtoehtoisesti 2 000 euron hyvitystä. Lisäksi hän vaatii informaatiojärjestelmän puheohjauksen tarkoitusta koskevaa selvitystä.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

V:n mukaan auton monitoiminäyttöön / informaatiojärjestelmään ei ole saatavissa suomenkieliset toiminnot mahdollistavaa päivitystä. Koska ilmennyttä virhettä ei voida tältä osin oikaista asentamalla kyseistä päivitystä, R:lle on syntynyt oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen.

Hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu auton hinnan lisäksi ilmenneen virheen laatuun ja merkitykseen sekä auton varusteiden tavanomaisen käytettävyyden että auton arvon kannalta. Lautakunnan käsityksen mukaan suomenkielisten toimintojen puuttuminen hankaloittaa auton vakiovarusteisiin kuuluvien laitteiden käytettävyyttä. Lautakunnalle esi-tetyn selvityksen mukaan kyseiset rajoitukset pysyvät autossa sen käyt-töiän ajan. Lisäksi suomenkielisten toimintojen puuttuminen vaikeuttaa autoa koskevan käytönopastuksen seuraamista. Lautakunta harkitsee edellä esitetyn perusteella hinnanalennuksen määräksi 1 500 euroa.

Kuluttajariitalautakunnan aikaisemman ratkaisukäytännön mukaan mikäli myyjällä on aihetta epäillä, ettei ostaja osaa riittävästi ohjeissa käytettyä kieltä, hänen on varmistettava, että ostaja saa tarpeelliset ohjeet. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että V:n tulee selvittää R:lle informaatiojärjestelmässä autoa sammutettaessa ilmenevän "check deadlock owner’s manual" -tekstin tarkoituksen ja mahdolliset seuraamukset. R:n vaatiman informaatiojärjestelmän puheohjauksen tarkoitusta koskevan selvityksen osalta lautakunta katsoo, että V:n tulee antaa myös siitä R:lle riittävä suomenkielinen selvitys.

R on ilmoittanut pidättävänsä oikeuden vaatia korvausta myös siinä ta-pauksessa, että autoon mahdollisesti tuleva häiriö tai vika todetaan ai-heutuneeksi keskenään ristiriitaisista säädöistä.

Lautakunnalle ei ole esitetty näyttöä tällaisesta vahingosta tai siitä, että tällainen vahinko missään vaiheessa ylipäänsä aiheutuu. Lautakunta pitää R:n vaatimuksia ennenaikaisina, eikä sen vuoksi suosita korvausta tältä osin.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että V maksaa R:lle hinnanalennuksena 1 500 euroa ja selvittää R:lle myös auton informaatiojärjestelmässä autoa sammutettaessa ilmenevän "check deadlock owner’s manual" -tekstin tarkoituksen ja mahdolliset seuraamukset. Lisäksi V:n tulee antaa R:lle auton informaatiojärjestelmän puheohjauksen tarkoitusta koskeva riittävä suomenkielinen selvitys.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 5.3.2014  Päivitetty 28.3.2014