PLASMATELEVISION KAUPPA. MARKKINOINTITIEDOT. KIINNIPALAMINEN. HAAMUKUVAT.

Diaarinumero: 4147/32/2012
Antopäivä: 04.03.2014

K osti 24.7.2008 V Oy:stä Panasonic TH-42PZ800EA 42" -merkkisen plasmatelevision 1 886,90 eurolla. Vastaanottimelle myönnettiin vuoden takuu. K valittaa televisiokuvan kiinnipalamisilmiöstä, jonka hän oli havainnut 15.5.2012. K:n mukaan TV-kuvassa on kiinnipalamista erityisesti alueella, jolla televisio-ohjelmien tekstitykset näkyvät. K on liittänyt valitukseensa kopioita television markkinointimateriaalista, jossa ilmoitetaan, ettei nykyisissä plasmatelevisioissa ole enää juurikaan kuvan kiinnipalamisongelmaa. K:n mukaan tämä oli ollut yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joiden vuoksi hän oli päätynyt ostamaan kyseisen vastaanottimen.

K esitti reklamaation kiinnipalamisilmiöstä (jäännöskuvasta) myyjäliikkeelle 23.5.2012. Reklamaatiossaan K ilmoitti, että television tekstitysalueella oli lieviä kiinnipalamisvarjostumia, kuten myös hieman yläreunassa siinä kohdassa, jossa digiboksin pikakelaussymboli on, kun boksilla näytetään nopeutettua kuvaa. K:n reklamaation mukaan varjostumat eivät kaikella kuvamateriaalilla tule esiin, mutta hyvin vaaleataustaisella materiaalilla kyllä. Laitetta hankkiessaan K oli selvittänyt erityisen tarkasti, että aiemmin plasmatelevisioille tyypillinen kiinnipalaminen ei tulisi tässä televisiossa ongelmaksi.

Televisiolle tehtiin Panasonicin ohjeen mukaan Simson Huoltopalvelu Oy:ssä niin sanottu näytön pyyhintä, jossa kuvaruudun plasmasolujen fosforia poltetaan tasaisella kuormituksella. K:n mukaan siitä ei ollut apua. K katsoo, että vaikka kiinnipalamisilmiö ei olekaan hirvittävän voimakas, hänellä on ostoajankohdan aikana tarjottujen tietojen mukaan ollut kuitenkin oikeus olettaa nollatoleranssia kiinnipalamiselle.

V ja Panasonic ovat kiistäneet television virheellisyyden. Ne viittaavat vastauksissaan muun muassa siihen, että Simson Huolto ei ole todennut televisiokuvassa virhettä sekä television käyttöohjeisiin.

Simson Huollon Service Technician PT toteaa 20.7.2012 Panasonicille lähettämässään selvityksessä seuraavaa: Televisio tuli huoltoon. Katsoin pikaisesti iltapäivällä, en huomannut normaalin huollon valaistuksessa palamisjälkiä. Laitoin kuitenkin pyyhkimään pariksi vuorokaudeksi. Otin tuosta muutaman pimeän kuvan eri luminanssitasoilla, ei noista oikein saa selvää. Testasin nyt koneen pimeässä, koneessa ei ole havaittavissa jälkiä kiinni palamisesta.

Television käyttöohjeissa on Huomautukset-kohdassa seuraava teksti: Älä näytä muuttumatonta kuvaa pitkiä aikoja. Se aiheuttaa kuvan palamisen kiinni plasmanäyttöön (jäännöskuva). Tätä ei katsota viaksi, eikä takuu kata sitä. Tyypillisiä muuttumattomia kuvia 1) Kanavan numero ja muut logot, 2) 4:3-tilassa näytettävä kuva, 3) Videopeli, 4) Tietokoneen näyttö. Jäännöskuvien ehkäisemiseksi kontrastia pienennetään automaattisesti muutaman minuutin jälkeen, jos mitään signaalia ei lähetetä tai mitään toimenpiteitä ei tehdä.

Vaatimukset

K vaatii kaupan purkua, koska television korjaaminen ei ole mahdollista eikä taloudellisesti kannattavaakaan. K vaatii palautettavaksi kauppahinnan 1 886,90 euroa vähennettynä käyttöhyödyllä 3,8 / 27 vuotta ja lisättynä pääoman korolla eli palautettavaksi jää 1 621, 34 euroa + korko. Lisäksi hän vaatii korvattavaksi television kuljetuskulut ruudunpuhdistuksen suorittaneeseen Simson-huoltoon Helsinkiin. Vaatimus on seuraava: kilometrikorvaus Tuusula/Lahela - Helsinki/Simson-huolto - Tuusula/Lahela 2 x 27 km x (0,45+0,03) e/km, yhteensä 25,92 euroa. K oli pyytänyt kuljetusta myyjätaholta, mutta sitä ei myönnetty.

Maahantuoja oli markkinoinut ostohetkellä selkeästi ja kirjallisesti, että plasmatelevisioissa ollut kiinnipalamisongelma oli historiaa. Markkinointitietojen mukaan nyt oli mahdollista pelata tietokonepelejä ja katsoa kanavia, joilla näytetään kanavatunnusta pitkään ilman että kuvan staattiset osat palaisivat kiinni ruutuun. Lisäksi markkinoinnissa ilmoitettiin, että tätä teknologiaa käyttävien televisioiden käyttöikä olisi 60 000 tuntia, joka vastaa kuuden tunnin päivittäistä television katsomista 27 vuoden ajan. Näistä syistä K oli päätynyt kyseisen television ostamiseen.

Käyttöohjekirjassa sanotaan, että kuvaa ei saa jättää ruudulle pitkiksi ajoiksi. Kuvaa ei ole jätetty ruudulle tavanomaista kotikäyttöä kummemmilla tavoilla pitkiksi ajoiksi. Käyttöohjeessa ei ole ohjeistettu, mitä pitkä aika edes tarkoittaa suuruusluokaltaan.

K on ottanut järjestelmäkamerallaan kuvia kiinnipalamisista elävällä kuvamateriaalilla reaaliajassa. Hänen mukaansa kuvausprosessi oli tarkka ja siinä eliminoitiin ns. lyhytaikaisen heijasteen virhemahdollisuus. Hän on toimittanut kyseisiä kuvia sekä Panasonicille että kuluttajariitalautakunnalle.

Simsonin suorittaman pyyhintätoimenpiteen jälkeen lievät yläreunan kiinnipalamisjäljet, mm. pikakelauskuvakkeen kohdalla, häipyivät. Sen sijaan merkittävin ja häiritsevin kiinnipalaminen tekstityspalkkien kohdalla ei häipynyt, vaan sen luonne muuttui: Simsonin toimenpiteen jälkeen se näkyy selvästi myös tummilla kuvamateriaaleilla lisäten ilmiön häiritsevyyttä.

Panasonic ei ole halunnut todeta laitteen kiinnipalamista omin silmin paikan päällä K:n kotona, vaikka K on tarjonnut siihen tilaisuutta sekä kirjallisesti että sähköpostitse. Tämä olisi ollut Panasonicille erittäin helppo tapa todeta, onko sen kumppani Simson tehnyt analyysinsä hyvin.

K:n mukaan televisiossa oleva vika on olennainen, koska televisio on hankittu high-end-profiililla ja koska ostopäätöstä tehtäessä keskeinen kriteeri muiden loistavien kyseisen television ominaisuuksien lisäksi oli se, että kiinnipalamisilmiötä tällä laitteella ei tulisi ilmenemään.

Vastaukset

1) V ilmoittaa vastauksessaan, että se luottaa asiassa valmistajan asiantuntijoiden lausuntoihin ja yhtyy heidän näkemyksiinsä. K:n ottamat kuvat eivät vaikuta otetun normaaleissa katseluolosuhteissa. Ne ovat myös luonteeltaan hyvin epämääräiset ja heikkolaatuiset. Kuvissa television kuva on säädetty selvästi valkoiseksi, tyhjäksi. Tämä ei vastaa tuotteen normaalia käyttötilannetta millään muotoa.

2) Panasonicin mukaan Panasonic-plasmatelevisioiden kuvan laatu on erinomainen läpi niiden elinkaaren. On kuitenkin selvää, että elektronisten näyttöjen eri elementeissä ja materiaalien ominaisuuksissa tapahtuu ajan kuluessa muutoksia. Näytössä ja sitä myötä kuvan laadussa tapahtuvat muutokset ovat plasmatelevisioiden normaali ominaisuus, joka ilmenee käytön myötä. Muutosten voimakkuuteen ja ilmenemisajankohtaan vaikuttavat televisiossa näytettävän kuvan sisältö sekä television käyttöympäristö.

K ei ole osoittanut, että hänen televisiossaan olisi kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n tarkoittamaa virhettä. Vastauksessa viitataan Simsonin Pertti Turusen huoltoraporttiin.

K:n valitukseensa liittämistä kuvista on mahdotonta päätellä, että hänen televisiossaan ylipäätään olisi jäännöskuvaa. Kuvia ei ole huoltoliike Simsonin kuvista poiketen otettu standardiolosuhteissa, minkä vuoksi kuvissa voi näkyä esimerkiksi heijastuksia. Kuvat eivät kerro mitään väitetyn virheen laadusta eivätkä siitä, kuinka paljon se haittaisi katselukokemusta kokonaisuutena.

Myöhemmin valituksen ollessa vireillä kuluttajariitalautakunnassa K on lähettänyt uusia kuvia, joiden hän väittää osoittavan plasmatelevisionsa virheellisyyden. Väite ei pidä paikkaansa. K:n uusissa kuvissa televisio on ilmeisesti säädetty täysin valkoiseksi eivätkä television säädöt kuvaushetkellä siis vastaa normaaleja katseluolosuhteita.

Kuvat eivät siten osoita, että televisiossa olisi jäännöskuva, joka haittaisi sen katsomista normaaleissa katseluolosuhteissa.

Jäännöskuvien mahdollisuudesta on varoitettu television mukana olleessa käyttöohjeessa. Samoin käyttöohjeessa on mainittu, ettei jäännöskuvaa pidetä vikana. Käyttöohjeen perusteella on selvää, että plasmatelevisiossa voi ilmetä jäännöskuva.

K:n mukaan verkkosivuilla olisi luvattu, että plasmatelevisiota voitaisiin katsella 60 000 tuntia ilman, että näyttöön ilmestyy jäännöskuvaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Verkkosivuilla on todettu: Tätä tekniikkaa käyttävien televisioiden elinikä on normaaleissa katseluolosuhteissa vähintään 60 000 tuntia, ennen kuin vähintään puolet niiden alkuperäisesti kirkkaudesta on menetetty. Käyttöikää käsittelevällä verkkosivulla on siis puhuttu vain koko plasmapaneelin kirkkaudesta, ei siitä, ettei jäännöskuvaa voisi syntyä ennen 60 000 tunnin täyttymistä.

Televisio ei ole väitetyn virheen johdosta tullut käyttökelvottomaksi, vaan sitä on edelleen mahdollista katsella ja käyttää normaalisti. K on itse kuvannut varjostumia sanalla lievä ja esittänyt niiden näkyvän vain hyvin rajatulla kuvamateriaalilla. Siksi kaupanpurkuvaatimus on perusteeton. Koska televisio ei ole muutoinkaan virheellinen kuluttajansuojalain tarkoittamalla tavalla, Panasonic kiistää myös muut K:n asiassa esittämät vaatimukset.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. Mikäli tavara poikkeaa tästä, siinä on virhe.

Luvun 13 §:n mukaan tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista ja käytöstä, jotka myyjä tai joku aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa. Myyjä ei kuitenkaan vastaa virheestä, jos hän ei ollut tai hänen ei olisi pitänytkään olla selvillä annetuista tiedoista.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n mukaan ostajalla on oikeus kohdistaa tavaran virheeseen perustuva vaatimuksensa myyjän lisäksi myös elinkeinonharjoittajaan, joka aikaisemmassa myyntiportaassa on luovuttanut tavaran jälleenmyyntiä varten. Näin ollen K:lla on ollut oikeus esittää vaatimuksensa virheen johdosta myös takuunantaja Panasonicille.

Kuluttajariitalautakunta on tarkastanut sille toimitetun kuva-aineiston kyseisen televisiovastaanottimen kuvista. Lautakunta katsoo kuva-aineiston osoittavan, että televisiossa on ainakin joillakin säädöillä alareunan tekstitysalueella nähtävissä tummahkoja vaakajuovia, jotka erottuvat vaalealla taustalla ja myös tummissa kuvakohdissa.

Kuluttajariitalautakunta pitää selvitettynä, että myyjätahon julkaisemissa markkinointitiedoissa oli ilmoitettu, että tässä nykyisessä plasmatelevisiotyypissä kuvan kiinnipalamisongelma on lähes ratkaistu käyttämällä sisäisiä kuvaruutua säästäviä järjestelmiä ja parantamalla kuvaruudun fosforikerrosta. Esimerkkinä on mainittu, että tämän uudentyyppisen kontrastitekniikan ja pintamateriaalin ansiosta voidaan pelata tietokonepelejä tai katsella pitkään kanavatunnustaan käyttäviä kanavia, kuten CNN:ää ilman huolta paikallaan pysyvien kuvanosien palamisesta kuvaruutuun. Lautakunta katsoo, että tällaiset markkinointitiedot ovat olleet omiaan vakuuttamaan kuluttajan siitä, että aiemmat ongelmat kuvien kiinnipalamisesta on onnistuttu ratkaisemaan teknisin toimin.

Koska myyjätaho ei ole voinut osoittaa oikaisseensa virheellistä markkinointitietoa K:lle ennen kaupantekoa, kaupan kohteessa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n mukainen tiedonantovirhe, josta myyjätaho on vastuussa ostajalle. Saadun selvityksen mukaan virheellinen tieto on vaikuttanut K:n ostopäätökseen olennaisesti. Lautakunta toteaa vielä, ettei asia ole tullut oikaistuksi sillä, että käyttöohjeissa olisi varoitettu jäännöskuvien mahdollisuudesta. Käyttöohjeissa on maininta Älä käytä muuttumatonta kuvaa pitkiä aikoja. Se aiheuttaa kuvan palamisen kiinni plasmanäyttöön. Tätä ei katsota viaksi, eikä takuu kata sitä. Lautakunta toteaa, että käyttöohjeessa ei ole ilmoitettu edes sitä, kuinka pitkästä ajasta ruudulle pysäytetyn kuvan kohdalla on kysymys. Näin ollen kysymys ei voi myöskään olla käyttövirheestä. Toisaalta käyttöohjeessa on selvästi ilmoitettu, että television näyttöruutu on teknisesti suojattu kiinnipalamisilmiöltä. Ilmeisesti kontrastinvähennysautomatiikka ei voi toimia yksittäisten staattisten logojen kohdalla, jos ruudulla on muuta liikkuvaa kuvaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa 1) vaatia hinnanalennusta; tai 2) purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

K on antanut myyjätaholle virheen oikaisumahdollisuuden, mutta virhettä ei ole saatu oikaistuksi huoltoliikkeen toimenpiteiden avulla. Näin ollen hyvityskeinoiksi jäävät joko hinnanalennus tai kaupan purku. Lautakunta toteaa, että K on havainnut televisiokuvan kiinnipalamisilmiön vasta noin neljän vuoden kuluttua kaupanteosta. Sen jälkeenkin televisio on ollut ja on käyttökuntoinen, vaikkakin kuvan kiinnipalamisilmiö on aiheuttanut jossain määrin haittaa televisiolähetysten katselukokemukseen. Näiden seikkojen vuoksi kuluttajariitalautakunta pitää virhettä siinä määrin vähäisenä, että hinnanalennus on riittävä seuraamus virheestä. Hinnanalennuksen määräksi lautakunta katsoo 400 euroa.

Silloin kun tavarassa on virhe, ostajalla on kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n nojalla oikeus saada korvaus kuluista, jotka hänelle ovat aiheutuneet tavaran virheen vuoksi. Tällaisia kuluja ovat ostajalle virheellisen tavaran korjauttamisesta aiheutuneet kulut. Tämän vuoksi myyjätaho on velvollinen korvaamaan K:lle television korjauttamisesta aiheutuneet kuljetuskulut. K:n selvityksen mukaan television edestakainen kuljetusmatka on ollut 2 x 27 km, yhteensä 54 km. Kuluttajariitalautakunta on ratkaisukäytännössään hyväksynyt kilometrikorvauksen määräksi 0,24/km. Tämän vuoksi lautakunta hyväksyy kuljetuskulukorvaukseksi 13 euroa.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että V Oy sekä Panasonic Finland Oy yhteisvastuullisesti suorittavat K:lle hinnanalennuksena 400 euroa sekä kulukorvauksina 13 euroa.

 
Julkaistu 4.3.2014  Päivitetty 28.3.2014