Luottokortin oikeudeton käyttö. Tunnusluvun joutuminen sivulliselle. Kuluttajan vastuu. Törkeä huolimattomuus.

luottokortti
oikeudeton käyttö

Diaarinumero: 2382/39/11
Antopäivä: 22.11.2012

Kuluttajan (jäljempänä K) Visa-korttia käytettiin oikeudettomasti 5.5.2011. Kortilla tehtiin 27,80 euron osto ja 500 euron käteisnosto. Erimielisyys koskee sitä, onko kortin myöntänyt pankki velvollinen hyvittämään oikeudettomat korttitapahtumat.

VAATIMUKSET

K vaatii, että pankki korvaa 537,80 euroa, mikä sisältää oikeudettomat korttitapahtumat nostopalkkioineen. Lisäksi

K vaatii pankkia hyvittämään korttitapahtumista perityn luottokoron. Korvaussummalle K vaatii viivästyskorkoa 6.5.2011 lukien.

Kortin anastusta ja omaa toimintaansa K kuvailee seuraavasti.

Rautatieaseman lähistöllä K:a lähestyi naishenkilö, joka kyseli kartta kädessään tietä. Paikalle ilmestyi nopeasti kaksi miestä, jotka esittäytyivät poliiseiksi. He esittivät pyynnöstä virkamerkeiksi väittämänsä kortit. Miehet vaativat K:a ja seurassa ollutta avopuolisoa esittämään passit ja alkoivat kuulustella heitä sekä tuntematonta naista. He kertoivat epäilevänsä huumekauppaa ja kuvanneensa tässä tarkoituksessa kohtaamista naishenkilön kanssa. He tutkivat K:n lompakon viemättä sitä pois hänen näkyvistään ja palauttivat sen. Noin tunnin kuluttua tapahtuneesta K:n mieleen tuli huijauksen mahdollisuus. Tutkittuaan lompakkonsa hän totesi luottokortin kadonneen ja ilmoitti pankille tapahtuneesta. Rikosilmoituksen K teki saatuaan verkkopankista selville, että korttia oli käytetty oikeudettomasti.

K oli saapunut lentokentälle noin kello 14.20. Hän osti lentokentän alla sijaitsevan rautatieaseman lippuautomaatista junaliput kaupungin keskustaan. Korttia K käytti vain tämän ainoan kerran, muun ajan kortti oli lompakossa. Lippuautomaatilla asioitaessa lähistöllä ei ollut ketään. K:n avopuoliso seurasi tapahtumaa vierestä. Tunnusluku ei ollut mukana missään muodossa eikä K ole kertonut sitä koskaan kenellekään, ei myöskään valepoliiseille.

Valitukseen on liitetty avopuolison allekirjoittama kertomus, jossa hän vahvistaa K:n esittämän tapahtumankuvauksen oikeaksi. Lippuautomaatilla asioinnin osalta puoliso toteaa, että automaatin lähettyvillä ei ollut ostotapahtuman aikana muita henkilöitä ja K peitti näppäimistön niin, ettei kukaan ole voinut pelkillä silmillä nähdä, minkä luvun hän näppäili.

K katsoo, että hän on toiminut lain ja sopimusehtojen tarkoittamalla tavalla huolellisesti.Tunnusluku on voitu saada tietoon ainoastaan teknistä apuvälinettä käyttäen lentokentän rautatieaseman lippuautomaatilla niin, ettei K ole huolellisestikaan toimimalla voinut suojautua rikosta vastaan. Luottokortin anastus on toteutettu niin pitkälle viedyllä harhauttamisella, ettei sen uhriksi joutumista voida pitää kohtuullisen huolellisuusvaatimuksen laiminlyöntinä. Ilmoitusvelvollisuutensa K on tyttänyt heti saatuaan tiedon kortin joutumisesta vääriin käsiin.

Pankkien ja luottolaitosten omasta tiedotusaineistosta, viranomaisaineistosta sekä tieteellisestä tutkimuksesta on pääteltävissä, että Euroopassa harjoitetaan laajalti järjestäytynyttä luotto- ja maksukortteihin kohdistuvaa rikollisuutta menetelmillä, joilla kortin tunnusluku voidaan saada selville kortinhaltijan voimatta sitä estää tai tunnusluku voidaan ohittaa.

Rikolliset käyttävät erilaisia menetelmiä, joita kuluttaja ei voi havaita tai estää. Käsite "card skimming" kuvaa kortin tietojen urkintaa automaattiin kiinnitetyn lukulaitteen avulla. Lukulaite näyttää automaatin osalta ja kortti kulkee sen läpi huomaamatta. Laite kykenee myös rekisteröimään käytetyn tunnusluvun. Automaatit ovat yhteydessä pankkien tietojärjestelmiin, joihin rikolliset voivat tunkeutua erityisten haittaohjelmien avulla ja voivat näin kerätä korttien tietoja, muun muassa tunnuslukuja.

Automaatteihin sijoitettujen kätkettyjen kameroiden tai tunnistimien avulla voidaan myös selvittää tunnusluku vaikka kortin käyttäjä huolehtisi näppäimistön suojaamisesta. Tiedot voidaan siirtää langattomasti rikoskumppaneille.

K viittaa asiantuntijanäkemykseen, jonka mukaan nykytilanteessa yksin se, että kortin väärinkäyttö on onnistunut, ei riitä näytöksi kortinhaltijan huolimattomasta menettelystä. Pankin pitäisi kyetä erikseen osoittamaan, että kolmas osapuoli ei ole käyttänyt rikollisesti hyväkseen järjestelmän tietoturvan haavoittuvuutta.

VASTAUS

Pankki kiistää vaatimuksen seuraavin perustein.

Pankki viittaa maksupalvelulain 53 §:n 1 momenttiin, maksupalvelulain 62 §:ään sekä korttiehtojen kohtiin 11, 13.1 ja 13.2 ja toteaa, että lain esitöiden mukaan törkeästä huolimattomuudesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun maksukortin haltija on säilyttänyt korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua samassa lompakossa.

Tapauksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten kortin väärinkäyttäjä on saanut tunnusluvun käyttöönsä. K on käyttänyt korttia edellisen kerran ennen oikeudettomia nostoja lentokentällä sijaitsevan juna-aseman lippuautomaatilla. Kortti on kuitenkin viety kaupungin keskustassa. Lisäksi K on painottanut, ettei kukaan ole voinut nähdä kortin tunnuslukua junalippujen ostamisen yhteydessä. Oikeudettomat tapahtumat on hyväksytty tunnusluvulla, joten pankin näkemyksen mukaan kortin tunnusluvun on täytynyt olla kortin mukana lompakossa.

Normaali huolellisuus ja kortin turvallinen käyttö automaatilla edellyttävät toimimaan siten, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Tunnusluvun lisäksi myös korttia tulee säilyttää huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullinen voi saada sitä käyttöönsä. Korttia ja tunnuslukua ei saa missään olosuhteissa säilyttää samassa paikassa.

Pankin tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa sirullinen kortti olisi onnistuttu kopioimaan. Kortin tunnuslukua ei ole mahdollista saada selville itse kortista. Pankki viittaa pankkilautakunnan ratkaisuun 28/11, jossa on todettu, että ei ole todettu tapauksia, joissa tunnusluku olisi onnistuttu selvittämään kortin sirusta tai magneettinauhasta tai joissa maksupäätteen tai -automaatin edellyttämä oikean tunnusluvun näppäily olisi onnistuttu ohittamaan.

Pankki katsoo, että K:n toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta. K on maksupalvelulain ja korttiehtojen perusteella täysimääräisesti vastuussa ennen katoamisilmoitusta tehdyistä oikeudettomista ostotapahtumista.

RATKAISUN PERUSTELUT

SOVELLETTAVAT LAINSÄÄNNÖKSET JA SOPIMUSEHDOT

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt

53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lainkohdan 2 momentin mukaa maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa.

Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta 13.2, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa sisällöltään edellä mainittuja maksupalvelulain säännöksiä.

Yleisten korttiehtojen kohdan 11 mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Tunnuslukua on säilytettävä erillään kortista sekä korttinumerosta ja mieluiten vain muistissa. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodossa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää.

KORTINHALTIJAN HUOLELLISUUS

Tapauksessa lautakunnan arvioitavana on ensinnäkin se, onko K:n kortin ja sen tunnusluvun joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun ja kortin oikeudeton käyttö johtunut siitä, että hän on huolimattomuudesta laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n

1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Jos K:n katsotaan menetelleen huolimattomasti, arvioitavaksi tulee se, onko huolimattomuus ollut törkeää ottaen huomioon maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyvät turvallisuusriskit.

Esitetyn selvityksen mukaan K:lta on anastettu luottokortti hänen luovutettuaan lompakkonsa poliisiksi tekeytyneiden henkilöiden tarkastettavaksi. Luottokortilla on pian tämän jälkeen tehty osto ja käteisnosto tunnuslukua käyttäen. Ennen anastusta K oli itse käyttänyt korttia junalippujen maksamiseen lippuautomaatilla.

Pankki on todennut, että tunnusluvun on täytynyt olla kortin mukana K:n lompakossa, koska oikeudettomat tapahtumat on hyväksytty tunnusluvulla ja K on kertonut, että tunnuslukua ei ole voitu saada selville tarkkailemalla hänen asiointiaan automaatilla. K on kiistänyt säilyttäneensä tunnuslukua kortin yhteydessä ja vedonnut siihen, että rikolliset ovat voineet selvittää tunnusluvun teknisin apuvälinein automaattiasioinnin yhteydessä.´

Yksin siitä, että korttia on onnistuttu käyttämään oikeudettomasti tunnusluvulla, ei voi tehdä sitä päätelmää, että kortinhaltija olisi menetellyt huolimattomasti. K on johdonmukaisesti ja uskottavasti kertonut, että hän ei ole säilyttänyt tunnuslukua kortin yhteydessä eikä ilmaissut sitä kenellekään. Lautakunta pitää asiassa saadun selvityksen perusteella todennäköisenä, että tunnusluku on saatu selville K:n automaattiasioinnin yhteydessä ja häntä on tämän jälkeen seurattu kaupungin keskustaan, missä kortti on anastettu poliiseiksi tekeytyneiden henkilöiden toimesta. K:n asioidessa automaatilla lähistöllä ei ole hänen kertomansa mukaan ollut muita ihmisiä. Tämä seikka voi viitata ammattimaiseen toimintaan, jossa tunnusluku selvitetään muulla tavalla kuin tarkkailemalla automaatilla asioivaa henkilöä tämän välittömässä läheisyydessä. Lautakunnan käsityksen mukaan ammattimaisilla rikollisilla on ollut edellytykset selvittää K:n tunnusluku hänen käyttäessään automaattia, vaikka hän olisi suojannut tunnuslukunsa tavanomaisella tavalla.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että K:n toiminnassa tunnusluvun sivullisen haltuun päätymisen osalta ei ole ilmennyt sellaista, mikä osoittaisi huolimattomuutta.

Luottokortti on päätynyt sivullisen haltuun, kun K on luovuttanut lompakkonsa poliiseiksi tekeytyneille henkilöille tarkastusta varten. Kortin puuttumisen hän totesi tutkittuaan lompakkonsa noin tunnin kuluttua tapahtuneesta. K on luovuttanut luottokorttinsa toiselle. Tämä on ollut kyseisessä tilanteessa ymmärrettävää, koska pyytäjä esiintyi poliisina. Toisaalta huolellinen menettely olisi edellyttänyt kortin tallellaolon tarkistamista välittömästi sen jälkeen kun K oli saanut lompakon takaisin. K:n menettely kortin tallellaolon tarkistamisessa on ollut huolimatonta. Huolimattomuus on olosuhteet huomioon ottaen ollut lievää, mutta lieväkin huolimattomuus riittää synnyttämään vastuun. Kun kyse ei ole törkeästä huolimattomuudesta, kuluttajan vastuu oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 150 euroon.

Pankin on edellä esitetyn perusteella hyvitettävä oikeudettomat korttitapahtumat ja niistä mahdollisesti peritty korko siltä osin kuin ne ylittävät 150 euroa. Korvaussummalle on korkolain

7 §:n mukaan maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä korvauksen määrää ja perustetta koskevan selvityksen.

K on esittänyt vaatimuksensa korttitapahtumien hyvittämisestä valituksessaan, josta pankin on katsottava saaneen tiedon viimeistään 7.7.2011. Koronmaksuvelvollisuus alkaa näin ollen 7.8.2011.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että pankki hyvittää K:lle Visa-kortilla 5.5.2011 tehdyt oikeudettomat korttitapahtumat siltä osin kuin ne ylittävät 150 euroa viivästyskorkoineen 7.8.2011 lukien.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Eri mieltä olevien jäsenten lausunto on päätöksen liitteenä.

ERI MIELTÄ OLEVIN JÄSENTEN LAUSUNTO

Tunnusluvun sivullisen haltuun päätymisen osalta olemme samaa mieltä kuin enemmistö. Katsomme, että kuluttajan menettely ei ole ollut huolimatonta myöskään kortin tallellaolon tarkistamisessa. Kuluttaja on tutkinut lompakkonsa noin tunnin kuluttua siitä, kun se oli ollut poliisiviranomaisiksi tekeytyneiden henkilöiden hallussa. Kortin tallellaolo on tarkistettu olosuhteisiin nähden riittävän nopeasti eikä kuluttajan menettely tältäkään osin osoita edes lievää huolimattomuutta. Näin ollen vastuu oikeudettomasta käytöstä kuuluu kokonaisuudessaan pankille.

 
Julkaistu 22.11.2012