Sähköntoimituksen keskeytyminen vapaan-ajan asunnolla. Vesipumpun rikkoutuminen. Vahingonkorvaus.

keskeytys
sähköntoimitus
vahingonkorvaus

Diaarinumero: 1124/39/11
Antopäivä: 19.10.2012

Kyse on sähköyhtiön vahingonkorvausvastuusta, kun asiakkaalle aiheutuu vahinkoa sähköntoimituksen keskeytymisestä hänen vapaa-ajan asunnolleen.

VAATIMUKSET

Kuluttaja (jäljempänä K) vaatii, että sähköyhtiö hyvittää hänelle 295 euroa.

Ajalla 25.-28.1.2011 sähköntoimitus kesämökille oli keskeytynyt ja mökin vuonna 2009 ostettu vesipumppu jäätyi rikki. Vesipumppu sijaitsi mökin saunan pukuhuoneessa, missä oli kaksi sähkölämmitteistä patteria. Patterit oli säädetty siten, että huoneessa oli noin 10 celsius-astetta lämmintä.

Vakuutusyhtiö korvaa ainoastaan vesivahingot, ei laitteistojen vikoja, jos vahinko on tapahtunut sähköntoimituksen keskeytyksestä.

K käy mökillään läpi vuoden, noin kerran kuukaudessa. Hän haluaa, että vedensaanti on yksinkertaista ja helppoa ilman, että joka kerta mökiltä lähtiessään joutuu tyhjentämään pumpun.

K:n vaatimus perustuu rikkoutuneen pumpun ostohintaan, noutoon, rahtikuluihin ja asennukseen. K sai huomattavasti pienitehoisemman ja vanhemman pumpun appiukoltaan vioittuneen vesipumpun sijalle.

Sähkölinja menee tiheässä kasvatusmetsässä. Johtoaukko on kaksi metriä leveä. K soitti jo aiemmin sähköyhtiöön ja ehdotti, että linja rakennettaisiin tiestön varrelle, sillä se parantaisi käyttövarmuutta, helpottaisi asennusta ja pienentäisi tulevien vuosien raivaussahatöitä. Vastauksena K sai vetoomuksen oikosulkuvirtojen kasvamisesta ja asennustöiden kustannuksien noususta.

VASTAUS

Sähköyhtiö kiistää valittajan vaatimukset.

Sähkökatkot olivat seurausta tammi-helmikuun vaihteen aikaisista erittäin pahoista tykkylumen aiheuttamista lumikuormista. Lumikuormien muodostuminen on sääilmiö, jonka esiintymiseen sähkölaitoksella ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Viat aiheutuvat siitä, että lumen painosta puita katkesi ja taipui 20 kV jakeluverkon linjojen päälle. Puut taipuivat linjaan johtokadun ulkopuolelta, eikä niitä olisi ollut mahdollista poistaa ennakoivasti.

Kyseinen 20 kV jakeluverkko on toteutettu 10 metriä leveällä johtokadulla. Mikäli nämä linjat rakennettaisiin puuvarmoiksi, johtokadun leveys olisi noin 35 metriä ja lisäksi tämän ulkopuolella olisi molemmin puolin noin 10 metrin latvasahattu reunavyöhyke. Koko jakeluverkkoa ei ole kansantaloudellisesti järkevää mitoittaa puuvarmaksi, vaan johtokadun leveys määräytyy puhtaasti johdon käytön mukaan.

Sähköyhtiön alueverkossa siirto tapahtuu kuntien tasolla ja katkoksella olisi suuret vaikutukset, joten linjat on hyväksyttävää rakentaa puuvarmoiksi silläkin uhalla, että maanomistajat menettävät paljon metsää ja kasvupohjaa.

Nyt lumikuormien vaivaaman 20 kV verkon siirto tapahtuu kylien tasolla, eikä tällaisessa käytössä olevaa linjaa olisi hyväksyttävää rakentaa puuvarmaksi. Saneerauksien yhteydessä jakeluverkkoa siirtyy teiden varsille ja siten ainakin toinen puoli linjasta tulee puuvarmaksi. Maakaapelointi ei ole vaihtoehto maaseudun 20 kV jakeluun muun muassa suhteettomien suurten kustannusten vuoksi.

Jakelu asiakkaalle tapahtuu 0,4 kV pienjännitejohdoilla, joista valtaosa on toteutettu AMKA-kaapelilla, jolla ei ole varsinaista johtokatua, vaan ainoastaan oksittu väylä. Tästä asiakkaiden pienjännitejakeluverkosta jo yli 2 300 kilometriä on saneerattu maakaapeliksi ja valtaosa lopuista 14 800 kilometristä menee maakaapeliksi tasaisella tahdilla saneerauksien yhteydessä.

Edellä mainitun perusteella lumikuormista aiheutuvat jakelukeskeytykset ovat mahdollisia. Jakeluverkkoa raivataan, saneerataan ja uusia sähköasemia rakennetaan ja näillä toimenpiteillä katkoksien määrää saadaan vähennettyä ja kestoa pienennettyä.

Täysin katkotonta sähkönjakelua ei ole mahdollista rakentaa. Asiakkaan vastuulle jää varautuminen vääjäämättä esiintyviin sähkökatkoihin. Sähkölaitos ei pysty tietämään tai määräämään minkälaisia sähkölaitteita asiakkailla on.

Tammi-helmikuussa 2011 lumikuormien vikoja oli korjaamassa koko sähköyhtiön henkilökunta siten, että mahdolliset vapaat peruttiin julistetun hätätyön ansiosta. Upottava lumi vaikeutti liikkumista, johon saatiin helpotusta Puolustusvoimien telakuorma-autoista. Sähköyhtiö yritti ehkäistä vikoja niin hyvin kuin mahdollista ja häiriötilanteen alettua se ryhtyi toimenpiteisiin suurimmalla mahdollisella voimalla.

Välittömästi häiriöiden alettua sähköyhtiö tiedotti lehdistö- ja radiotiedotteilla tilanteen vakavuudesta. Tieto oli kaikkien saatavilla ja tiedon perusteella asiakkaat ovat voineet aloittaa omat toimenpiteensä vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi.

Jäätymisvahinkojen syntymiseen ei tarvita pitkää sähkökatkosta, kun huomioidaan talven kovat pakkaset ja se, että kyseessä oli kesämökki, jonka peruslämpö on 10 celsius-astetta. Koska mökillä ei ollut oleiltu, eikä vettä juoksutettu, sitä varmemmin jäätymisvahinko pääsi syntymään.

Sähköntoimitusehdoissa ei ole luvattu katkeamatonta sähkönjakelua. Sähkönjakelu keskeytyi aikavälillä 25.-28.1.2011 seitsemän kertaa ja keskeytykset kestivät yhteensä 56 tuntia

46 minuuttia 6 sekuntia.

Kyseinen linja on pienjännitejohtoa, eikä puun tai oksien osuminen siihen aiheuta sähkökatkosta. Linjan paikan määrittelyyn vaikuttavat oikosulkuvirta, jännitteen laatu, maantiede, maankäytön sopimukset, kuluttajien sijainti, tulevat muutokset jakeluverkkoon ja kustannukset. K:n mainitsema kaapeli on edellä mainitut kohdat huomioon ottaen sijoitettu parhaalla mahdollisella tavalla siten, että viimeisenkin kuluttajan sähkönlaatu saadaan turvattua. Talven 2011 lumikuormahäiriöt eivät johtuneet lumikuorman pienjännitekaapeleille kallistamista puista, vaan 20 kV linjoille kallistuneista puista. Puuvarmuutta ei ole laiminlyöty, sillä pienjännitekaapeli kulkee raivatussa urassa ja kestää puiden ja oksien osumista.

Sähköyhtiö ei saa tietoja vakuutusyhtiöiden jo maksamista korvauksista, joten tuplakorvausten saaminen on mahdollista.

RATKAISU

Asiassa on riitaa siitä, onko sähköntoimituksessa K:n vapaa-ajan asunnolle tapahtunut virhe ja onko sähköyhtiö sen perusteella vahingonkorvausvastuussa.

Sähköntoimitus K:n vapaa-ajan asunnolle keskeytyi 25.-28.1.2011 välisenä aikana seitsemän kertaa. Yhteensä sähköntoimitus oli keskeytynyt vajaan 57 tunnin ajan. Sähköyhtiö vetoaa siihen, että sähköntoimituksen keskeytymiset olivat seurausta poikkeuksellisista lumikuormista. Sähköyhtiön mukaan se ryhtyi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin estääkseen sähköntoimituksen häiriöistä aiheutuvat vahingot.

Sähkömarkkinalain 27 c §:n mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei toisin ole sovittu, sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja tai jos sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

K:n ja sähköyhtiön solmimaan sähköntoimitussopimukseen sovelletaan Verkkopalveluehtoja VPE 2010. Verkkopalveluehtojen 10 luvussa on säädetty verkkopalvelun virheestä. Kohdan 10.6.2 mukaan sähköntoimitustapaa arvioitaessa on huomioitava, että esimerkiksi poikkeuksellinen luonnonolosuhde voi aiheuttaa häiriön sähkön saatavuudessa.

Sähkömarkkinalain esitöissä todetaan poikkeuksellisista luonnonolosuhteista seuraavaa: "Kun kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, esimerkiksi voimakas myrsky, myös sähkönkäyttäjä on useimmiten tästä tietoinen. Virhearviointi tulee tällöinkin tehdä yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella eikä ehdotonta tuntirajaa ole tarkoituksenmukaista asettaa. Kohtuullisen lyhyttä keskeytystä ei näissä tapauksissa pidetä virheenä. Jos keskeytys kestää pitkään, sähkönkäyttäjän kannalta ei kuitenkaan voida pitää kohtuullisena, ettei hän saa lainkaan hyvitystä. Tällaisessa tapauksessa kyseessä on virhe." (HE 162/1998, 27 c §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Virhearvioinnissa huomioon otettavia olosuhteita ovat sähkömarkkinalain esitöiden mukaan muun muassa keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle. Tähän liittyy se, onko sähkönkäyttäjän käyttämä lämmitys tai elintarvikkeiden säilyttäminen riippuvainen sähköstä ja onko kyseessä vapaa-ajan vai vakituinen asunto. Vapaa-ajan asunnolla tapahtuva keskeytys voi olla huomattavankin pitkä ilman, että kyseessä on virhe.

(HE 162/1998, 27 c §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Lautakunta on täysistuntoratkaisussaan 263/39/2006 katsonut, että sähköntoimituksen keskeytyminen talviaikaan vapaa-ajan asunnolla 51 tunniksi ei ole sellainen sähköntoimituksen virhe, josta kuluttajalla oli oikeus saada vahingonkorvausta. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa sähköyhtiö on ryhtynyt kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin vahingon välttämiseksi. Edellä mainitusti hallituksen esitöiden mukaan vapaa-ajan asunnolla sähköntoimituksen keskeytys voi olla huomattavankin pitkä ilman, että kyseessä on virhe. Keskeytysten vuoksi K:n mökin vesipumppu on rikkoutunut. Lautakunta katsoo, että tapauksessa sähköntoimituksen keskeytyksiä voidaan pitää keskeytysten syy ja muut olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Kyse ei ole virheestä, eikä sähköyhtiö näin ollen ole vahingonkorvausvastuussa K:n vahingosta.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

 
Julkaistu 19.10.2012