Valmismatkan paluulennon viivästyminen. Hinnanalennus. Vahingonkorvausvaatimus.

hinnanalennus
viivästyminen
valmismatka
vahingonkorvaus

Diaarinumero: 1733/35/08
Antopäivä: 07.10.2009

Kuluttajan (jäljempänä K) paluu Thaimaan valmismatkalta

(25.2.-11.3.2008) viivästyi 57 tuntia 15 minuuttia. Kysymys on matkustajan oikeudesta saada hinnanalennusta ja korvausta viivästymisen aiheuttamista kustannuksista.

VAATIMUKSET

K vaatii matkanjärjestäjää, lentoyhtiötä ja vakuutusyhtiötä maksamaan korvausta 120 euroa ansionmenetyksestä, 101,50 euroa vaatteiden ja muiden välttämättömyystarvikkeiden hankintamenoista ja 46,11 euroa puhelinkuluista. Lisäksi hän pyytää lautakunta harkitsemaan, onko matkanjärjestäjän antama

10 prosentin hinnanalennus riittävä.

Matkalaukku oli koko viivästysajan lentoyhtiön hallussa, minkä vuoksi K:n piti hankkia vaatteita ja hygieniatuotteita. Puhelinkuluja aiheutui viivästyksestä ilmoittamisesta työpaikalle ja muuallekin. Kotiinpaluun viivästymisestä aiheutui myös ansionmenetys. Matkanjärjestäjä on hyvittänyt matkan hinnasta 10 prosenttia ja luvannut 130 euron lahjakortin.

K jättää lautakunnan ratkaistavaksi, onko matkanjärjestäjän antama hyvitys riittävä.

VASTAUKSET

Matkanjärjestäjä ilmoittaa, että paluulennon saapuminen viivästyi edellisen lennon poikkeuksellisen sään ja lentoyhtiön lentäjien lakon vuoksi. Lennon aikataulunmukainen lähtöaika Bangkokista oli tiistaina 11.3.2008 klo 12.35 paikallista aikaa ja saapumisaika Helsinkiin 13.3.2008 klo 22.30 paikallista aikaa. Lento operoitiin Luz Airin koneella ja sen toteutunut lähtöaika Bangkokista oli torstaina 13.3.2008 klo 21.35 paikallista aikaa. Saapumisaika Helsinkiin oli 14.3.2008 klo 7.45.

Lentoyhtiön lentäjien lakonuhka julkistettiin lehdistössä 26.2.2008. Ensimmäinen mahdollinen lakkopäivä oli keskiviikko 12.3.2008. Koska paluulennon aikataulunmukainen saapumisaika Helsinkiin oli lakkopäivää edeltävänä päivänä, lakon ei pitänyt vaikuttaa lentoon. Matkanjärjestäjä ei sen vuoksi ryhtynyt toimenpiteisiin lakon varalta.

Lento piti lentää samalla koneella kuin lento Helsingistä Abu Dhabin kautta Bangkokiin. Menolennon piti aikataulun mukaisesti saapua Bangkokiin tiistaina 11.3.2008 klo 11.05. Kone teki menolennolla normaalin välilaskun Abu Dhabissa, mutta ei päässyt enää jatkamaan matkaa erittäin sankan sumun vuoksi. Koko Abu Dhabin lentokenttä suljettiin tuolloin sumun johdosta.

Menolennon piti ensimmäisen arvion mukaan päästä jatkamaan matkaa Abu Dhabista tiistaina 11.3.2008 siten, että lennon arvioitu lähtöaika Bangkokista olisi tiistaina 11.3.2008 klo 18.30. Lennon arvioitu viivästyminen oli tuolla hetkellä noin

6 tuntia. Asiakkaat päätettiin viedä odotuksen ajaksi lentokentän läheiseen hotelliin, missä tarjottiin ateria.

Koska arvioitu viivästyminen oli tässä vaiheessa melko lyhyt, asiakkaita pyydettiin selvittämään matkatavarat normaalisti.

Sumuinen sää jatkui Abu Dhabissa kuitenkin niin kauan, että välin Helsinki-Abu Dhabi lentäneen lentohenkilökunnan ilmailumääräysten mukaiset työajat päättyivät. Sama henkilökunta ei voinut lentää Abu Dhabista Bangkokiin ilman lakisääteistä lepoaikaa. Lentoyhtiö yritti löytää lennolle korvaavan henkilökunnan. Tuolloin oli voimassa lentäjäyhdistyksen julistama ylityökielto, jonka mukaan lentäjät eivät suostuneet lentämään ennalta ilmoitettujen työvuorojen ulkopuolisia vuoroja.

Kun sää Abu Dhabissa ei selkeytynyt ja henkilökunnan lakisääteiset työajat tulivat täyteen, meno- ja paluulennon arvioitu viivästyminen venyi lähes 20 tuntiin. Lennon lähtöpäivä siirtyi näin ollen lakkopäivälle, keskiviikolle 12.3.2008. Lentoyhtiö ilmoitti, että lakosta johtuen se ei pysty operoimaan lentoa omalla lentokalustolla ja lentohenkilökunnalla.

Lentoyhtiö yritti saada lennolle toisen yhtiön korvaavan koneen ja lentävän henkilökunnan. Korvaava kone ja lentohenkilöstö saatiin Luz Air-lentoyhtiöltä. Luz Airin kone lensi Portugalista Abu Dhabin kautta Bangkokiin. Myös Luz Airin lentohenkilökunta joutui pitämään lakisääteisen lepoajan ennen paluulentoa.

Matkanjärjestäjä tutki tiistain ja keskiviikon aikana, oliko muiden yhteistyökumppaneiden lennolla tilaa, jotta edes osalle asiakkaista olisi voitu järjestää aikaisempi paluulento. Vapaita lentopaikkoja ei kuitenkaan ollut ennen torstai-iltaa muutamia hajapaikkoja lukuun ottamatta.

Asiakkaiden odottaessa paluulennon lähtöä Bangkokista heille tarjottiin seuraavat palvelut: Kuljetus lentokentän ja hotellin välillä 11.3. ja kuljetus hotellilta lentokentälle 13.3.2008. Hotellimajoitus tiistain ja keskiviikon sekä keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Huoneet olivat asiakkaiden käytössä myös koko keskiviikkopäivän ajan sekä torstaina lentokenttäkuljetukseen asti. Tiistai-iltana 11.3. asiakkaille tarjottiin hotellissa illallinen, keskiviikkona 12.3. aamiainen, lounas ja illallinen ja torstaina 13.3. aamiainen ja lounas. Jokainen huonekunta sai soittaa huoneesta maksutta yhden korkeintaan kolme minuuttia kestävän puhelun tai vaihtoehtoisesti tunnin maksuttoman internetajan. Jokaisella matkustajalla oli keskiviikkona 12.3. mahdollisuus pesettää yksi vaatekerta hotellin pesulapalvelun kautta. Tarjottavista palveluista tiedotettiin oppaan välityksellä sekä hotellin vastaanotosta löytyvin tai huoneisiin jaettavin tiedotelehtisin.

Matkanjärjestäjä katsoo, että lentoyhtiö ja matkanjärjestäjä ovat täyttäneet huolenpitovelvollisuutensa.

Yhtiö toteaa, ettei valmismatkalaissa määritellä paluun osalta aikarajaa, minkä ylittävä viivästyminen oikeuttaa hinnanalennukseen. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä virheenä on pidetty yli 7 tunnin viivästymistä ja hinnanalennuksen määrä on tällöin pääsääntöisesti 10 prosenttia matkan hinnasta. Matkanjärjestäjä on maksanut K:lle 10 prosentin hinnanalennuksen eli 134 euroa. Tämän lisäksi K:lle on annettu 130 euron lahjakortti.

Matkanjärjestäjä katsoo, ettei matkanjärjestäjän ja lentoyhtiön toiminnassa ole huolimattomuutta. Lentoyhtiö on ryhtynyt viivästymisen minimoimiseksi kaikkiin toimiin, joita lentoyhtiön koko ja resurssit huomioon ottaen on voitu edellyttää. Näin ollen matkanjärjestäjän korvausvastuu ei ulotu ansionmenetyksiin, vaatehankintoihin tai puhelinkuluihin.

Lentoyhtiö toteaa tarjonneensa matkustajille huolenpitoa EU-asetuksen mukaan. Koska mahdollisuutta puheluihin ei ole tarjottu suoraan vaan hotellin kautta, yhtiö on valmis korvaamaan asiakkaalle puhelinkulut. Kohtuullisena korvauksena lentoyhtiö pitää 15 euroa, mikä vastaa kolmea viiden euron puhelua.

Koska matkatavaroiden saaminen mukaan lentokentältä ei ollut mahdollista, yhtiö tarjoutuu korvaamaan välttämättömyystarvikkeiden hankkimisesta 25 euroa/vuorokausi matkaehtojensa mukaisesti. Tarvikkeista korvaus on siten 50 euroa.

Lentoyhtiö katsoo, ettei se ole velvollinen korvaamaan ansionmenetyksiä, kun viivästyminen on tapahtunut lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisista syistä.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtojen kohtiin 4.4.4. ja 4.5. Vakuutuksesta korvataan välttämättömyystarvikkeita, kun ne on luovutettu kuljetusliikkeen, liikenneyrityksen tai matkanjärjestäjän haltuun ja ne tulevat ulkomaan matkakohteeseen 12 tuntia vakuutetun jälkeen.

Matkan on katsottava alkaneen, kun vakuutettu lähti Suomesta Thaimaahan. Korvausta välttämättömyystarvikkeiden hankintakustannuksista ei vakuutusehtojen mukaan makseta, koska vakuutettu ei ole saapunut ulkomaan matkakohteeseen, vaan kyse oli lähdöstä matkakohteesta kotimaahan. Koska K kuitenkin on joutunut itsestään riippumattomasta syystä eroon matkatavaroistaan, vakuutusyhtiö katsoo kohtuulliseksi korvata välttämättömyystarvikkeiden hankinnan. Vakuutusyhtiö on maksanut tältä osin 101,45 euron korvauksen.

Vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot. Ruoka- ja puhelinkulut ja ansionmenetys eivät ole suoranaista esinevahinkoa. Näin ollen niitä ei korvata vakuutuksesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

K on saanut vakuutuksesta korvauksen 101,50 euron määräisistä vaate- ja välttämättömyystarvikkeiden hankinnoistaan. Ratkaistavaksi jää siten kysymys ansionmenetyksen ja puhelinkulujen korvaamisesta sekä matkustajan oikeudesta hinnanalennukseen.

MATKANJÄRJESTÄJÄN JA LENTOYHTIÖN VASTUU YLIMÄÄRÄISISTÄ KULUISTA

Vastuu valmismatkaan kuuluvaan kuljetukseen liittyvästä vahingosta määräytyy kyseistä kuljetusmuotoa koskevan lainsäädännön nojalla. Ilmakuljetuksen osalta sovellettavaksi tulevat Montrealin yleissopimuksen säännökset.

Montrealin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut viivästyksestä matkustajien, matkatavaran tai tavaran ilmakuljetuksessa. Rahdinkuljettaja ei kuitenkaan ole vastuussa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se näyttää toteen, että rahdinkuljettaja ja sen palveluksessa olevat henkilöt ja asiamiehet ryhtyivät vahingon välttämiseksi kaikkiin toimenpiteisiin, joita on voitu kohtuudella edellyttää, tai jos niiden on ollut mahdotonta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.

Matkanjärjestäjä on vastauksessaan todennut viivästyksen syiksi huonon säätilan Abu Dhabin lentokentällä, lentohenkilökunnan työaikamääräykset sekä lentäjien ylityökiellon ja lakon. Lautakunta pitää syitä sellaisina, että ne ovat matkanjärjestäjän ja lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Kun huono sää jatkui Abu Dhabissa, lentohenkilökunnan lakisääteiset työajat tulivat täyteen, jolloin lentoyhtiö yritti löytää tilalle korvaavan henkilökunnan siinä kuitenkaan onnistumatta. Matkustajille yritettiin saada paikkoja muiden lentoyhtiöiden lennoille, mutta tämäkään ei onnistunut. Lentäjien lakosta johtuen lentoa ei pystytty operoimaan yhtiön omalla lentokalustolla ja henkilökunnalla. Lentoyhtiö hankki tilalle toisen yhtiön korvaavan lentokoneen ja henkilökunnan. Vaikka viivästys oli erittäin pitkäkestoinen, lautakunta katsoo, että matkanjärjestäjä ja lentoyhtiö ovat ryhtyneet tilanteessa kaikkiin toimenpiteisiin, joita niiltä voidaan käytettävissään olevan henkilökunnan ja kaluston sekä taloudellisten keinojen puitteissa kohtuudella edellyttää. Näin ollen lautakunta katsoo, että lentoyhtiöllä ja matkanjärjestäjällä ei ole Montrealin yleissopimuksen 19 artiklaan perustuvaa vahingonkorvausvelvollisuutta.

MATKANJÄRJESTÄJÄN VASTUU - HINNANALENNUS

Yleisten valmismatkaehtojen kohdan 14.1 ja valmismatkalain

17 §:n mukaan matkanjärjestäjän suorituksessa on virhe, jos matka ei palveluksiltaan tai muilta järjestelyiltään vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Valmismatkaehtojen kohdan 14.2 ja valmismatkalain 17 §:n 2 momentin mukaan virheenä ei kuitenkaan pidetä sellaisia matkan kokonaisuuden kannalta vähäisiä muutoksia tai puutteita matkajärjestelyissä, joihin matkustaja on matkakohteen tai matkan luonteen perusteella voinut kohtuudella varautua.

Yleisten valmismatkaehtojen kohdan 15.2 ja valmismatkalain

20 §:n mukaan matkustajalla on oikeus virheen merkitystä vastaavaan hinnanalennukseen, jos virhettä ei ole korjattu viivytyksettä matkanjärjestäjän kustannuksella tai jos virhe ei ole korjattavissa.

Matkustajat voivat varautua siihen, että lennot voivat viivästyä jonkin verran. Lautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt virheenä valmismatkan kotiinpaluun viivästymistä yli seitsemällä tunnilla. Tässä tapauksessa paluu viivästyi yli 57 tunnilla kahden viikon matkalla. Kyse on virheestä matkanjärjestäjän suorituksessa. K on saanut hyvityksenä 10 prosentin hinnanalennuksen. Virheen merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että kyse on kaukomatkasta, jolloin matkustaja voi kohtuudella varautua pitempiin viivästyksiin kuin silloin, kun matka kohdistuu lähemmäksi, esimerkiksi Euroopan alueelle. Tästä huolimatta lautakunta ei pidä maksettua hyvitystä virheen merkitystä vastaavana, kun otetaan huomioon, että kotiinpaluu tapahtui yli kaksi vuorokautta sovittua myöhemmin. Lautakunta katsoo virhettä vastaavaksi hinnanalennukseksi tässä tapauksessa 15 prosenttia matkan hinnasta 1 388 eurosta eli 208 euroa. Matkanjärjestäjän on siten maksettava jo suoritetun 134 euron lisäksi vielä 74 euron hinnanalennus.

VAKUUTUSYHTIÖN VASTUU

Asiassa sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Vakuutusyhtiö on sitoutunut korvaamaan vakuutusehtojen mukaisesti vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa mainitut muut kustannukset. Ansionmenetys ja puhelinkulut eivät ole suoranaista esinevahinkoa eivätkä muitakaan ehdoissa korvattavaksi määriteltyjä kustannuksia. Vakuutusyhtiö ei tämän vuoksi ole vastuussa K:lle aiheutuneen ansionmenetyksen ja puhelinkulujen korvaamisesta.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että matkanjärjestäjä palauttaa K:lle matkan hinnasta vielä 74 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 7.10.2009