Käytetyn pakettiauton kauppa. Auton viat. Markkinointitiedot. Huoltokirja. Huolto-ohjelman laiminlyönti.

autokauppa

Diaarinumero: 1868/33/08
Antopäivä: 30.09.2009

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 2.11.2007 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, 5.3.2002 ensirekisteröidyn pakettiauton 15 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä noin 115 000 kilometriä. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut ohjaustehostimen pumpun, EGR-venttiilin ja ruiskutussuutinten vian vuoksi myyjän vastuulle kuuluva virhe.

VAATIMUKSET

K vaatii 1 997 euron korvausta.

K kertoo, että auton myyntitietojen mukaan siinä oli täydellinen huoltokirja. Aiemmat huollot oli kuitenkin laiminlyöty. Auto on lisäksi ollut koko ajan rikki.

K on liittänyt valitukseensa XX:n lausunnon. XX:n mielestä ruiskutussuuttimet on jouduttu korjaamaan auton ikään ja ajomäärään nähden ennenaikaisesti. XX katsoo, että joko autossa on ollut muuta vikaa tai auton matkamittarin lukema ei pidä paikkaansa.

VASTAUS

EH:n mukaan ostajalle on kauppasopimuksen mukaisesti hyvitetty jakohihnan vaihtamisesta aiheutuneet kustannukset. Auton huoltokirja on ollut ostajan nähtävillä kauppaa tehtäessä ja se on luovutettu ostajalle mukaan. EH pitää tavanomaisena, että autossa on neljän kuukauden käytön jälkeen ilmennyt huoltotarvetta. EH ei siten katso olevansa vastuussa auton huoltokustannuksista.

SELVITYS

Kauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan (HTT) sähköpostitse 26.6.2009 lautakunnan pyynnöstä antaman lausunnon mukaan EGR-venttiili ohjaa pakokaasun lämpöjä/päästöjä. Se on ongelmallinen kaikissa merkeissä, sillä se toimii joko hyvin tai huonosti tai ei ollenkaan merkistä riippuen. Tässä tapauksessa venttiili on kestänyt melko kauan (122 000 kilometriä) ja voidaan puhua normaalista huoltotoimenpiteestä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n mukaan tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä on antanut tavaraa markkinoitaessa. Myyjä ei vastaa tässä tarkoitetusta virheestä, jos tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu.

Saman luvun 14 §:n 3-kohdan mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta odottaa.

Käytetyn auton kaupassa virhettä arvioidaan paitsi auton lisäksi sillä perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, ajomäärä ja huoltohistoria.

Huoltokirjamerkintöjen mukaan auton huollot on yhtä vuonna 2003 tehtyä huoltoa lukuun ottamatta laiminlyöty. EH ei ole kiistänyt K:n väitettä siitä, että autoa oli markkinoitu maininnalla "täydellinen huoltokirja", joten ostaja on voinut saamiensa markkinointitietojen perusteella olettaa, että autoa on huollettu huolto-ohjelman mukaisesti.

Ostajalla on oikeus luottaa myyjän markkinoinnissa antamiin tietoihin eikä hänen tarvitse erikseen tarkistaa niiden paikkansa pitävyyttä. Myyjän olisi pitänyt oma-aloitteisesti oikaista ostajalle markkinoinnissa antamansa virheelliset tiedot auton huoltohistoriasta. Lisäksi auton puutteellinen huoltaminen on osaltaan vaikuttanut ruiskutussuutinten vikaan. On myös todennäköistä, että ohjaustehostimen huoltotoimenpiteiden laiminlyönti on merkittävästi vaikuttanut tehostimen pumpun ennenaikaiseen rikkoutumiseen. Auto on siten puutteellisen huoltohistorian sekä tästä aiheutuvien ohjaustehostimen pumpun ja ruiskutussuutinten korjaustarpeen vuoksi ollut huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta edellyttää ja autossa on siksi ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe.

K on lisäksi vedonnut EGR-venttiilin vikaan auton virheenä. Hän on myös vaatinut korvausta vikakoodien luvusta aiheutuneista 33 euron kustannuksista.

EGR-venttiilin uusimishetkellä auto on ollut noin kuusi vuotta vanha ja sillä oli ajettu 125 086 kilometriä. Lautakunta katsoo, ettei EGR-venttiilin vika ole ollut auton ikään ja ajomäärään nähden ennenaikainen vaan kysymys on normaalista huoltotoimenpiteestä. Autossa ei tältä osin ole ollut virhettä.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

Hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu auton iän, ajomäärän sekä kauppahinnan lisäksi virheen laatuun ja korjauskustannuksiin. Koska auto on siihen korjausten yhteydessä asennettujen uusien osien myötä tullut iältään ja ajomäärältään vastaavia autoja parempaan kuntoon, miltä osin ostaja on saanut korjauksista hyötyä. Lautakunta arvioi virhettä vastaavan hinnanalennuksen määräksi 850 euroa.

Vikakoodien luvun osalta asiassa jää epäselväksi, mihin vikaan liittyen vikakoodit on luettu ja nollattu. Lautakunta katsoo, että vikakoodien luvusta aiheutuneet kulut ovat olleet normaaleja auton käyttöön ja huoltoon liittyviä eikä K:lla ole oikeutta hyvitykseen niistä.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle hinnanalennuksena 850 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 30.9.2009