Vesihuollon sopimus. Liittymismaksu.

liittymismaksu
vesihuolto

Diaarinumero: 1175/39/08
Antopäivä: 06.05.2009

Kuluttaja (jäljempänä K) valitus koskee vesilaitoksen liittymismaksua.

K ja vesilaitos ovat tehneet vuonna 1996 sopimuksen vedentoimituksesta ja viemäröinnistä K:n kiinteistölle. Vuonna 2007 kiinteistöllä toteutettiin 32 m2:n laajennus, minkä vuoksi vesilaitos vaati K:lta 756,80 euron lisäliittymismaksun.

K riitautti maksun mutta maksoi sen eräpäivään mennessä.

Erimielisyys koskee sitä, onko vesilaitos voinut vaatia K:lta lisäliittymismaksua.

VAATIMUKSET

K vaatii, että vesilaitos palauttaa hänelle lisäliittymismaksun 756,80 euroa viivästyskorkoineen. Hän perustelee vaatimustaan seuraavasti.

Sopimusehtojen 5 §:n mukaan liittyjä vastaa mahdollisesta lisäliittymismaksusta laitoksen taksan tai hinnaston mukaisesti. Hinnastosta ja taksasta kyseinen maksu puuttui kuitenkin kokonaan. Lisäliittymismaksua koskeva ohjeistus lisättiin verkkosivuilla olleeseen hinnastoon vasta sen jälkeen, kun

K huomautti asiasta vesilaitokselle.

Kuluttajan ei voida olettaa ymmärtävän sopimusehtojen 5 §:n perusteella, että hinnastossa on virhe. Lisäliittymismaksusta ei ole mainintaa muussakaan ohjeistuksessa, joten asiakas voi olettaa hinnaston olevan virheetön.

Maksuaika oli alun perin alle kuukauden pituinen, mikä on vesihuoltolain 23 §:n vastaista. Rakennuslupa myönnettiin 10.4.2007, mutta lisäliittymämaksusta laskutettiin vasta 5.2.2008 vaikka takautuvasta laskutuksesta ei ole sovittu. Vesilaitoksen toiminta monopolia harjoittavana yrityksenä on moitittavaa.

VASTAUS

Vesilaitos kiistää vaatimuksen seuraavin perustein.

Liittymismaksu on otettu käyttöön vuoden 1998 alusta XX kaupungin 14.5.1997 tekemällä päätöksellä, josta on 29.12.1997 julkaistu tiedote. Kaupungin tekninen lautakunta on antanut erilliset päätökset liittymismaksujen määräytymisperusteista 17.6.1997 ja 16.12.1997. Liittymismaksua on alettu periä vesihuoltoverkostoon liittymisen tai rakennuksen pinta-alan suurenemisen perusteella. Tekninen lautakunta on päätöksellään 7.3.2006 täsmentänyt liittymismaksun määräytymisperusteita.

K on sopimuksen tehdessään 2.5.1996 sitoutunut noudattamaan vesilaitoksen yleisiä liittymismääräyksiä. K:n ei ole tarvinnut vesihuoltoverkostoon liittyessään suorittaa liittymismaksua, koska tämä on tapahtunut ennen liittymismaksun käyttöönottoa. Sopimushetkellä voimassa olleiden yleisten liittymismääräyksien mukaan vesilaitos on kuitenkin voinut periä asiakkailtaan liittymismaksua.

Vesilaitoksen yleisiä toimitusehtoja on päivitetty viimeksi 1.3.2003, mistä tiedotettiin asiakkaita vuoden 2002 lopussa. Voimassa olevien sopimusehtojen 2 §:n mukaan asiakas on sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa laitoksen hinnastoa. Ehtojen 5 §:n mukaan liittyjä vastaa kiinteistön liittymismaksusta sekä lisäliittymismaksusta laitoksen taksan tai hinnaston mukaisesti. K:n reklamaation jälkeen vesilaitoksen internet-sivuille on lisätty selvennyksenä maininta siitä, että liittymismaksu koskee kaikkia laajennuksia pinta-alasta riippumatta, sekä linkki liittymismaksulaskuriin.

Vesilaitokselle on syntynyt K:n liittymismaksua koskeva laskutusperuste K:n rakennuksen laajennuksen yhteydessä vuonna 2007. Liittymismaksu määräytyy hinnastossa pinta-alaperusteisesti. Lisäliittymismaksulle ei ole mitään erillistä laskentakaavaa, vaan rakennuksen laajennuksen liittymismaksu määräytyy saman periaatteen mukaisesti kuin liittymismaksu. Kyseessä ei siis ole oma erillinen maksuryhmänsä.

Vesilaitoksella on ollut oikeus periä K:lta 756,80 euron liittymismaksu maksun syntyhetkellä voimassa olleiden sopimusehtojen ja hinnaston perusteella. Rakennuksen laajennuksen liittymismaksu on määräytynyt pinta-alaperusteisesti hinnastossa ilmoitetun laskentakaavan mukaan, eikä asiaan vaikuta se, ettei hinnastossa ole ollut erikseen mainintaa lisäliittymismaksusta.

Sopimusehtojen 6.2 kohdan mukaan laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään 3 viikkoa. Vesilaitos on noudattanut ehtojen mukaista maksuaikaa, sillä riidanalainen lasku on päivätty 5.2.2008 ja sen eräpäivä oli 25.2.2008. Lisäksi K:lle on annettu reklamaation jälkeen kuukausi korotonta maksuaikaa. K:n mainitsema vesihuoltolain 23 §:n mukainen kuukauden vähimmäisaika koskee maksujen muutosten voimaantulon vähimmäisaikaa eikä laskujen maksuaikaa.

RATKAISUN PERUSTELUT

ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDISTA

Vesihuoltolain ja sen esitöiden (HE 85/2000 vp) mukaan vesihuollosta perittävät maksut määräytyvät yksityisoikeudellisin perustein. Tässä tapauksessa K:n maksuvelvollisuus vesilaitosta kohtaan perustuu hänen vesilaitoksen kanssa tekemäänsä sopimukseen. Siten sitä, onko K ollut velvollinen maksamaan riidanalaisen lisäliittymismaksun, on arvioitava kyseisen sopimuksen perusteella.

Sopimuksen tulkinnassa on keskeinen merkitys sillä, minkä perustellun käsityksen sopimusosapuolen tahdonilmaisuista voi objektiivisesti arvioiden saada. Lähtökohtaisesti merkitystä ei voida antaa sellaisille seikoille, joista toinen osapuoli ei ole tiennyt eikä tämän ole kohtuudella voinut edellyttääkään tietävän. Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:ssä on lisäksi säädetty, että sopimusehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi, jos ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta ja ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön.

ARVIOINTI TÄSSÄ TAPAUKSESSA

Sopimusehtojen 5 §:n mukaan liittyjä vastaa mahdollisesta lisäliittymismaksusta laitoksen taksan tai hinnaston mukaisesti. Asiassa on riidatonta, että K:lle toimitetussa tai muutoin hänen käytettävissään olleessa taksassa ei ole ollut mainintaa lisäliittymismaksusta. Saadun selvityksen perusteella taksaan on kyllä sisältynyt varsinainen liittymismaksu. Taksassa ei kuitenkaan ole mainittu, että käytössä on myös lisäliittymismaksu, johon sovelletaan samoja tariffeja.

Sopimusehtojen 5 §:n ilmaus "mahdollisesta lisäliittymismaksusta" on merkitykseltään epätäsmällinen. Ensisijaisesti tällainen sanamuoto viittaa tällaisessa asiayhteydessä kuitenkin siihen, että lisäliittymismaksua ei peritä, ellei siitä ole nimenomaisesti ilmoitettu taksassa tai hinnastossa. Koska mainintaa lisäliittymismaksusta ei ole ollut, sopimusehtojen ja taksan muodostama ehtokokonaisuus ei tässä tapauksessa oikeuta vesilaitosta perimään K:lta lisäliittymismaksua.

Asiassa ei ole väitettykään, että vesilaitos olisi lähettämissään tiedotteissa ilmoittanut lisäliittymismaksusta K:lle. K:lla ei myöskään ole ollut sopimuksen perusteella velvollisuutta erikseen selvittää, mitä tekninen lautakunta on maksuista päättänyt, vaan hän on voinut perustellusti olettaa, että maksujen määräytyminen ilmenee sopimusehdoissa ilmoitetuin tavoin taksasta tai hinnastosta. Siten se, että vaadittu lisäliittymismaksu on ollut teknisen lautakunnan päätösten mukainen, ei vaikuta K:n maksuvelvollisuuden arviointiin.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että vesilaitos palauttaa K:lle 756,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen maksupäivästä lukien.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 6.5.2009