Aitaelementit. Homevauriot. Lautakunnan toimivalta.

käyttöohje
kestoikä
huolto-ohjeet

Diaarinumero: 4091/37/07
Antopäivä: 07.04.2009

Kuluttaja (jäljempänä K) osti kesäkuussa 2007 maalattuja aitaelementtejä NN kunnan ylläpitämältä XX:ltä. Elementtejä on 51 kappaletta. Lisäksi sopimukseen kuului 59 aitatolppaa sekä tolppien hattuja. Kauppahinta oli 3 400 euroa, mikä maksettiin laskun mukaisesti NN kunnalle. Aitamateriaalit tilattiin kahteen kertaan valkoisella maalilla maalattuina. Tapauksessa on tullut kiistaa siitä, että loppukesästä elementtien maalipinnalle ilmestyi hometta.

VAATIMUKSET

K vaatii kauppahinnan palauttamista. Toissijaisesti hän vaatii, että myyjätahon on hiottava ja maalattava aita kokonaan uudestaan sään salliessa. Jos home on edennyt puutavaraan asti, tilalle on näiltä osin annettava uudet aitaelementit.

K pitää XX:a/NN kuntaa tässä sopimussuhteessa elinkeinonharjoittajana.

Paikalla käyneen asiantuntijan mukaan pohjamaalaus on puutavaran tärkein käsittelyvaihe. Nyt pohjamaalauksesta on ehkä puuttunut lahonestoaine tai puutavara on ollut maalattaessa märkää. Vastauksessa on annettu väärää tietoa elementtien säilytyksestä, sillä elementeissä käytettyä lautaa säilytettiin XX:llä ulkona hallin seinustalla kevytpeitteen alla. Ne ovat voineet olla märkiä.

Kohteeseen on käynyt tutustumassa rakennusalan diplomi-insinööri. Hän on vakuuttunut, että elementteihin käytetty puutavara on ollut märkää ja huonolaatuista sekä todennäköisesti jo sinistynyttä, kun maalaus on suoritettu. Jos puutavara olisi ollut maalattaessa kuivaa, maalipinta olisi estänyt puun kosteuspitoisuuden nousua ja olosuhteet sinistymiselle, homeelle ja lahottajasienille olisivat olleet epäedullisia. Näin vastamaalatussa puutavarassa esiintyvät ongelmat aiheutuvat jo ennen maalausta puussa olevasta kosteudesta ja itiöistä.

Myös sahateollisuusteknikko on käynyt paikan päällä tutkimassa aitaa. Hänen mukaansa aidan nopea ja raju sinistyminen/homehtuminen viittaa vahvasti siihen, että puutavara ei ole ollut riittävän kuivaa pohjamaalausta suoritettaessa. Tätä päätelmää vahvistaa se, että vastaavaan aikaan lähialueille rakennetuissa muissa aidoissa ei ole vastaavaa ongelmaa.

Valituksen liitteenä on valokuvia.

VASTAUS

NN kunta / XX ilmoittaa vastauksenaan seuraavaa: XX on NN kunnan hallinnoima nuorten työpaja, jonka toiminta on suunnattu nuorten aktivointiin - siis julkisen palvelun tuottaja. XX hankki aitaan käytetyn puutavaran paikalliselta sahalta. Saha oli hankkinut puutavaran kuivaamossa kuivattuna. Puutavaralle on tehty pohjamaalaus valkealla Teknos 1881 pohjamaalilla, joka sisältää lahonestoaineita. Tämän jälkeen aitaelementit on maalattu Teknoksen Wintex-maalilla.

Elementit valmistettiin kuivassa lämmitetyssä teollisuushallissa eivätkä ne olleet lainkaan ulkona ennen asiakkaalle luovutusta.

Homekasvu on sinällään maalausalalla tuttu ilmiö, joka johtuu lähinnä ilmasto-oloista. Kunta viittaa tältä osin Väriteollisuus ry:n 4.5.2007 päivättyyn tiedotteeseen "Home- ja leväkasvusto rakennusten ulkopinnoilla".

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 §:n 1-kohdan mukaisesti lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa kiistaa on siitä, onko NN kuntaa pidettävä elinkeinonharjoittajana siltä osin kuin kunta tarjoaa kuluttajille kulutushyödykkeitä kunnan ylläpitämän XX:n kautta.

Kuluttajariitalautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaisesti julkisoikeudelliset tahot ovat oppilaitosten ylläpitäjinä elinkeinonharjoittajan asemassa kysymyksen ollessa oppilaitoksen kuluttajille tarjoamista kuluttajapalveluksista (esim. auton korjaaminen ammattioppilaitoksessa), vaikka oppilaitoksen ylläpito ei sinällään elinkeinonharjoittamista olekaan. Lautakunta katsoo, että kunnan roolia nuoria aktivoivan XX:n ylläpitäjänä on arvioitava samoin. Tässä harkinnassa lautakunta on ottanut huomioon muun muassa sopimuksen mukaisen vastikkeen määrän, jonka voi katsoa kohtuudella vastaavan kyseisenkaltaisen hyödykkeen käypää hintaa.

Näin ollen kiistassa on kysymys kuluttajansuojalain mukaisesta kaupasta.

Tavaran kauppaa koskevan kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee muun muassa:

- soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;

- soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta eikä hän ole ennen kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu aiottuun käyttötarkoitukseen; sekä

- kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Jos tavara poikkeaa tästä, siinä on virhe. Ostaja ei kuitenkaan saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

15 §:n mukaan tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin.

Virheen oletetaan olleen olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen.

Jos tavara huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta.

18 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran.

19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa:

1) vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta; tai

2) purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

20 §:n mukaisesti ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi.

Tapauksessa saadun selvityksen perusteella aitaelementtien puutavara on hankittu paikalliselta sahalta pohjamaalattuna.

Lautakunnan ratkaisukäytännössä on kyllä vakiintuneesti katsottu, että puutavaran maalipinnan homehtuminen johtuu tyypillisesti niistä vastauksessa esiin tuoduista seikoista, jotka eivät ole myyjän vastuulla. Tavanomaisesti tällainen homehtuminen kuitenkin on ilmennyt vasta pidemmän ajan kuluessa. Nyt käsiteltävässä tapauksessa aitaelementit ovat alkaneet huonontua homehtumisen vuoksi jo muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun ne on luovutettu ostajalle, eli edellä esitellyn

15 §:n mukaisen kuuden kuukauden aikarajan sisällä. Loppuvuodesta 2007 otettujen valokuvien perusteella homehtuminen on ollut nopeata ja voimakasta. Koska elementit on ostettu valmiiksi pintakäsiteltyinä, ei asiaan ole vaikuttanut mikään ostajan vastuulle kuuluvan hoito- tai käsittelyvaiheen laiminlyönti. Lautakunta pitää tällaista ilmiötä poikkeuksellisena. Se katsoo, että näin nopea homehtuminen ei ole tavanomaista eikä kuluttajien voi yleisen elämänkokemuksensa perusteella edellytt sellaiseen varautuvan. Lautakunta toteaa, että tällaista homehtumista ei tapahdu yleisesti kaikissa säätiloille alttiina olevissa puurakenteissa, vaan että asianmukaisesti maalattu ja käsitelty puupinta voi säilyä homehtumatta pitkiäkin aikoja. Tällä perusteella lautakunta katsoo, että riippumatta siitä, voidaanko homehtumisen syyksi osoittaa myyjän vastuulle kuuluvaa käsittelyvirhettä, on tuote ollut virheellistä koska se ei ole kestävyydeltään vastannut sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Näin ollen kyse on myyjän vastattavasta virheestä. Virhettä vastaavaa seuraamusta mitoittaessaan lautakunta on kuitenkin ottanut huomioon vastauksessa esiin tuodut tiedot homehtumisilmiöstä. Niiden mukaisesti kosteudelle alttiina olevan puutavaran pinnalle voi olettaa syntyvän ajan myötä hometta, joka kuitenkin on poistettavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia ja vaarantamatta luontoa. Lautakunta pitää virheen seuraamuksia mitoittaessaan lähtökohtana sen haitan kompensointia, että tällaisiin huoltotoimiin on tullut aihetta jo hyvin pian kaupan teon jälkeen. Tätä vastaavan hyvityksen määräksi se harkitsee 400 euron hinnanalennusta. Itse aitaelementtien puutavarassa ei ole osoitettu tapahtuneen homehtumista tai muuta vahingoittumista.

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että NN kunta / XX maksaa K:lle 400 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 7.4.2009