Käytettynä maahantuodun henkilöauton kauppa. Auton vuosimallista ja aikaisemmasta käytöstä annetut tiedot. Auton mahdollinen kolarointi. Auton viat.

Diaarinumero: 3594/33/07
Antopäivä: 21.01.2009

K osti 9.2.2006 M Oy:ltä vuonna 2003 käyttöönotetun, käytettynä maahantuodun Volkswagen Passat 1.9 TDI Variant

henkilöauton 26 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 52 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että autoa myytiin vuosimallina 2004, vaikka se oli rekisteröity 2003. Lisäksi auto oli myyjän mukaan ollut Italiassa leasingkäytössä, vaikka se oli todellisuudessa K:n mukaan ollutkin autovuokraamokäytössä. K valittaa myös siitä, että vaikka auton piti myyjän mukaan olla kolaroimaton, siitä löytyi kolarikorjausjälkiä. Autossa oli K:n mukaan myös useita vikoja ja sen aikaisempia huoltoja oli laiminlyöty.

Vaatimukset

K vaatii kaupan purkua. Hän perustelee vaatimustaan sillä, että kun kysymyksessä on niin sanottu tuontiauto, sen myyntiarvo on kotimaisia vastaavia autoja huonompi. Kolaroidun, autovuokraamokäytössä olleen tuontiauton arvo on nykyisillä markkinoilla olematon ja vallitsevan tarjonnan vuoksi sen myyminen on hankalaa, suorastaan jopa mahdotonta.

K:n mukaan auton tarkastaneen tavarantarkastajan raportista 28.11.2006 ilmenee, että autoa oli kolaroitu joka puolelta. Alkuperäisessä värissä olivat vain katto, nokkapelti, oikea etulokari ja takaluukku. Myös auton vähäinen ajomäärä viittaa siihen, että auto on seissyt usein peltikorjaamolla. Tarkastuksessa auton matkamittarin lukema oli 80 735 kilometriä. Tarkastuskertomuksen mukaan tarkastustoimeksiannon sisältönä on ollut antaa lausunto auton mahdollisista kolarikorjauksista, niiden asianmukaisuudesta ja mahdollisesti tarvittavista korjaustoimenpiteistä kustannuksineen. Tarkastuskertomuksen mukaan auto on maalattu monesta kohtaa. Korjausmaalauksen kohteena oli ollut vasen etulokasuoja, vasen etuovi, vasen takaovi, vasen takalokasuoja, vasen takalokasuojakaari, vasen takalokasuoja ja kaaren etuosa sekä oikea etuovi. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin, että maalattujen ovien kanteissa on sumuraja, vasemman etuoven alaosa peilaa, oikean takalokasuojan lakkaus hilseilee ja etukansi on selvästi naarmuuntunut.

Tavarantarkastajan antama yleinen kuntoarvio auton korista, maalauksesta sekä sisutuksesta on 3, mikä tarkoittaa, että niiltä osin auton kunto on tyydyttävä ja siinä on normaalista käytöstä johtuvaa kuluneisuutta.

Tarkastuskertomuksessa todetaan vielä, ettei tarkastuksessa voinut havaita, että auto olisi ollut niin kovassa kolarissa, että hitsaus- tai muita vastaavia jälkiä olisi ollut havaittavissa. Etulokasuojissa ja ovissa ei ollut havaittavissa merkkejä, että ne olisivat olleet irrotettuina. Johtopäätöksenä voidaan tehdä tarkastajan mukaan oletus, että autoa on korjattu lähinnä pintavaurioiden osalta suurilta aloilta kummaltakin sivulta. Tarkastajan mukaan korjauksen loppuunsaattaminen edellytt oikean takalokasuojan maalauksen sekä maalisumukohtien kiillotuksen, jonka kustannusarvioksi tarkastaja esittää noin 700 euroa.

K toteaa, että kaikki auton korjaustyöt Italiassa on tehty auton omistaneen autovuokraamon toimesta, mikä herättää kysymyksen, kuinka maalaukset kestävät Suomen vaativat talviolosuhteet.

K on 7.6.2007 lautakunnalle lähettämässään lisäselvityksessä ilmoittanut, että autolle Italiassa tehty vasemman takalokasuojan korjaus on jäänyt vähän kesken. Lokasuojan reuna on unohdettu maalata ja se ruostuu. Ruostetta on lokasuojan reunassa, mutta se tulee K:n mukaan leviämään siitä lokasuojan pintaan.

K kertoo vielä, että kaupanteon jälkeen selvisi, että varapyörä oli puhki. Myyjäliike lupasi korjauttaa sen, mutta vetäytyi vastuusta, kun selvisi, ettei rengasta voi paikata. K osti renkaan 145 eurolla.

K:n mukaan autosta oli myös rikottu aurinkosuojan peili hänen tekemänsä viimeisen koeajon ja auton luovutuksen välillä. Lisäksi autossa oli vääränkokoinen akku, josta tuli katsastuksessa korjauskehotus. Akku maksoi 79 euroa. Auton takaikkunasta on kolme ylintä vastuslankaa vaurioitunut, ilmeisesti silloin, kun autosta oli poistettu ammattitaidottomasti Eurocar-tarra.

Edelleen K kertoo, että auton huollonilmaisin ilmoitti huollon tarpeesta, vaikka huoltokirjan mukaan auto oli huollettu Italiassa vajaa 4 000 kilometriä aikaisemmin. Auton huoltoväli on 30 000 kilometriä. Myyjäliike tuli vastaan maksamalla puolet auton huollosta. Huoltokirjan mukaan auton ensimmäinen huolto oli tehty vasta 48 700 kilometrin kohdalla. Tämä määrä autolla oli siis ajettu samoilla öljyillä. K epäileekin huoltokirjan merkintöjen paikkansapitävyyttä. Huoltokirjaa ei haluttu nyttää hänelle ennen kauppasopimuksen allekirjoittamista.

Vastaus

M Oy pitää K:n vaatimuksia aiheettomina.

K tutustui autoon huolella useaan otteeseen ennen kaupantekoa ja hänellä on ollut mahdollisuus nähdä kaikki haluamansa asiakirjat ja saada haluamansa tieto ennen sopimuksen tekemistä. Auto on mallivuodelta 2004. Tämä on selvästi nähtävissä auton valmistenumerosta (10. numero, joka on 4). Auton ensirekisteröintipäivä 26.9.2003 on merkittynä kauppasopimukseen.

Myyjäliike on hankkinut auton kolaroimattomana Volkswagen-merkkiliikkeestä Italiasta. Jos autossa on ollut normaalia käytöstä johtuvaa naarmuuntumista maalipinnassa, on ne voitu maalata. K on ollut ostohetkellä tietoinen, että kyseessä on tuontiauto.

Myyjäliike on ottanut osaa K:n huoltolaskuihin ja hän on hyväksynyt maksetut summat, joten siltä osin hänen vaatimuksensa ovat aiheettomia.

Myyjäliikkeen mielestä on myös otettava huomioon, että K on teettänyt autolle tavarantarkastuksen vasta 3.12.2006, jolloin hän oli ajanut autolla jo lähes 30 000 kilometriä ja kahdeksan kuukautta. Myyjäliikkeellä ei ole mitään tietoa siitä, mitä autolle on tuona aikana tapahtunut. Tavarantarkastuskertomuksenkin mukaan auto on normaalissa kunnossa ja siinä on normaalista käytöstä johtuvaa kulumista.

Ratkaisun perustelut

K valittaa ensinnä siitä, että puheena olevaa autoa myytiin vuosimallina 2004, vaikka se olikin rekisteröity 2003. Lisäksi auto oli myyjän mukaan ollut Italiassa leasingkäytössä, vaikka se oli todellisuudessa K:n mukaan ollutkin autovuokraamokäytössä.

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", siinä on kuitenkin kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n mukaan virhe, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Auton K:lle myyneen M Oy:n mukaan auto on mallivuodelta 2004, mikä on selvästi nähtävissä auton valmistenumerosta. Auton ensirekisteröintipäivä 26.9.2003 on merkittynä kauppasopimukseen. Selvitys ei osoita, että auto olisi malliltaan poikennut siitä, mitä asiasta on ilmoitettu ennen kaupantekoa. Lisäksi käytetyn auton kaupassa vuosimallitietoa huomattavasti merkittävämpi auton hintaan vaikuttava tekijä on auton käyttöönottoajankohta. Se on tullut K:n tietoon viimeistään siinä vaiheessa, kun hän allekirjoitti auton kauppasopimuksen, johon ensirekisteröintipäivä on merkittynä. Lautakunta katsoo, ettei autossa ole virhettä sen vuosimallin perusteella.

Myyjä ei ole kiistänyt sitä K:n väitettä, että hänelle on annettu auton aikaisemmasta omistajasta väärää tietoa. Koska tieto on sellainen, joka olisi ollut omiaan vaikuttamaan kauppaan, lautakunta pitää autoa tällä perusteella virheellisenä.

K väittää myös, että hänelle myyty auto on sittemmin osoittautunut kolariautoksi. Myyjäliike ilmoittaa hankkineensa kyseisen auton kolaroimattomana ja toteaa, että jos autossa on ollut normaalista käytöstä johtuvaa maalipinnan naarmuuntumista, se on saatettu maalata.

Tavarassa on kuluttajasuojalain 5 luvun 14 §:n 3 kohdan mukaan virhe myös, jos se on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Virhettä arvioidaan käytetyn auton kaupassa paitsi auton hinnan, myös erityisesti sillä perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon esimerkiksi sen ikä, ajokilometrit ja huoltohistoria.

Lautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, ettei auton lunastukseen johtamattomasta kolaroinnista kertomatta jättämistä ole välttämättä pidetty virheenä. Tällöin on kuitenkin edellytetty, että auton korjaus on tehty asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti.

K on toimittanut lautakunnalle auton tarkastaneen tavarantarkastajan lausunnon. Lausunnon perusteella autoa on kyllä maalattu varsin laajasti. Sen sijaan lausunnosta ei ole pääteltävissä, että korjaukset olisi tehty varsinaisen kolaroinnin vuoksi, vaan mahdollista on, että maalauksilla on korjailtu myyjäliikkeen tarkoittamaa normaalikäytöstä johtunutta naarmuuntumista. Lautakunta katsookin jääneen näyttämättä, että autoa olisi joskus kolaroitu. Tavarantarkastajan lausunnon perusteella on myös todettavissa, että maalaukset on tehty pääosin asianmukaisesti. Tarkastaja on arvioinut, että auton on korinsa, maalauksensa ja sisustansa puolesta kunnoltaan tyydyttävä ja siinä on normaalista käytöstä johtuvaa kuluneisuutta. Huomautettavaa oli oikean takalokasuojan maalauksen sekä maalisumukohtien kiillotuksen osalta. Korjauksen loppuunsaattamisen kustannuksiksi tarkastaja arvio noin 700 euroa.

K on lautakuntaan 7.6.2007 saapuneessa lisäselvityksessään ilmoittanut Italiassa tehdyn vasemman takalokasuojan korjauksen jääneen vähän kesken niin, että lokasuojan reuna oli jäänyt maalaamatta ja se on alkanut ruostua. K on toimittanut asiasta ulkopuolisen korjaamon 498,29 euron korjauskustannuslaskelman. Myyjäliike ei ole kommentoinut asiaa.

Keskenjääneiden maalausten osalta lautakunta katsoo auton olevan huonommassa kunnossa kuin K:lla on sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää ja siinä on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14§:n 3 kohdassa tarkoitettu virhe.

Muiden K:n valituksessaan esittämien vikojen tai puutteiden osalta lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että autossa olisi niiltä osin ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitettua tai muutakaan virhettä.

Virheen vuoksi K:lla on kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan oikeus saada virhettä vastaava hinnanalennus. Vaihtoehtoisesti ostaja voi myös purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

K on vaatinut kaupan purkamista. Lautakunta ei katso purkukynnyksen kuitenkaan tapauksessa ylittyneen ottaen huomioon muun muassa sen, että autossa todetut 5 luvun 14 §:n 3. kohdan mukaiset virheet ovat ilmeisen helposti korjattavissa. Näin ollen lautakunta katsoo hinnanalennuksen riittäväksi hyvitykseksi virheestä. Riittäväksi hinnanalennukseksi lautakunta harkitsee 1 500 euroa.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että M Oy maksaa K:lle hinnanalennusta 1 500 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 21.1.2009