Uuden auton kauppa. Alapallonivelen irtoaminen. Korjausmahdollisuus. Näyttötaakka.

näyttötaakka
korjausmahdollisuus
uuden auton kauppa

Diaarinumero: 3834/33/06
Antopäivä: 12.09.2008

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 29.8.2003 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) uuden pakettiauton 22 280 eurolla. Auton ohjaus rikkoutui alapallonivelen irtoamisen vuoksi 22.5.2006, kun autolla oli ajettu 22 000 kilometriä. Asianosaiset ovat erimielisiä auton virheellisyydestä.

VAATIMUKSET

K vaatii, että EH hyvittää 1072 euroa.

Auton ohjaus lopetti toimintansa 22.5.2006. Syynä oli alapallonivelen irtoaminen. Auto suistui ojaan ja rikkoutui. Vauhti oli vain 60 km/h, joten henkilövahinkoja ei tullut.

Onnettomuus sattui sunnuntaina, joten auto piti viedä sellaiseen paikkaan, johon pääsi pyhänäkin pihalle. Hinausauton kuljettaja neuvoi, että XX:n pihalle on helppo purkaa, joten auto vietiin sinne. Auto korjattiin siellä ja maksoi 910 euroa. Myöhemmin vielä jouduttiin vaihtamaan lisälokasuoja, joka maksoi 35 euroa. Autoon jouduttiin vielä tekemään vannetyö ja tasapainotus 77 eurolla sekä 4-pyörämittaus 50 eurolla.

Auto ei kestävyydeltään ollut sellainen kuin sen olisi pitänyt olla. Autolla oli onnettomuushetkellä ajettu 22 000 kilometriä. Huollot autoon oli tehty määräaikoina myyjäliikkeessä.

VASTAUS

EH kiistää valittajan vaatimuksen.

Asiakas on korjauttanut auton muualla ottamatta yhteyttä myyjäliikkeeseen ennen korjauksen aloittamista. Rikkoontunut auto olisi ollut mahdollista toimittaa myyjäliikkeen pihalle myös viikonloppuna. XX:n ja EH:n välinen matka on noin yksi kilometri, joten ei voida pitää perusteltuna auton toimittamista muualle kuin myyjäliikkeeseen. Myyjäliikkeellä ei näin ollen ole jätetty mahdollisuutta ottaa kantaa korjaukseen ja sen suorittamiseen. Toiseksi auton ikä on ylittänyt takuun jo 28.8.2005, joten väite takuunalaisesta autosta ei pidä paikkaansa.

Tapahtumien kulku ja syy perustuvat täysin asiakkaan kertomukseen ja hänen arvioonsa. Tosiasiallista näyttöä tapahtuman kulusta ei ole olemassa. Vaatimuksen perusteeksi tapahtuma olisi pitänyt välittömästi dokumentoida jonkin puolueettoman ulkopuolisen toimesta. Kolmen viikon mittainen reklamaatioaika ei tämän tyyppisessä tapahtumassa osoita kuluttajalta normaalia toimintaa, eikä osaltaan tue tapahtuman kertomusta. Vaurio on tapahtunut 22.5.2006 ja viimeisemmät vaatimukset kustannusten osalta ovat päivätyt 13.2.2007

(77 euroa) ja 5.4.2007 (50 euroa).

RATKAISU

Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 1 momentin mukaan, jos myyjä on antamalla takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan, tavarassa katsotaan olevan virhe, mikäli tavara tänä aikana huonontuu sitoumuksen tarkoittamassa suhteessa.

Annetun selvityksen mukaan autolle on annettu 24 kuukauden takuu. Koska vika on ilmennyt vasta takuuajan jälkeen, ei ostajalla ole oikeutta hyvitykseen takuun perusteella. Asiaa on vielä arvioitava muiden virhesäännösten perusteella.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Saman pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan, jos ei muuta voida katsoa sovitun, tavaran tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. Saman pykälän 4 momentin mukaan tavarassa on virhe, jos se poikkeaa siitä mitä edell mainituissa momenteissa säädetään.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen.

Myyjäliike on katsonut kolmen viikon reklamaatioajan olevan liian pitkä. Reklamaatio on kuitenkin tehty kahden kuukauden kuluessa auton rikkoutumisesta, joten ostaja voi vedota tavaran virheeseen.

Myyjäliike on kiistänyt vastuunsa sillä perusteella, että se ei ole voinut tutkia autoa vaurioitumisen jälkeen. K:n mukaan rikkoutuminen on johtunut alapallonivelen irtoamisesta. XX:n laskun mukaan kyse on ollut kolarivaurion korjauksesta. Asiassa on jäänyt epäselväksi, mikä on aiheuttanut kolarin. K on korjauttanut auton antamatta myyjäliikkeelle mahdollisuutta korjata tai tarkastaa sitä. K:n velvollisuutena on siten näyttää, että vauriot olisivat aiheutuneet auton virheeksi katsottavasta tekijästä. Vaurion syntymekanismi on kuitenkin jäänyt asiakirja-aineiston perusteella epäselväksi. Lautakunta ei näin ollen suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 12.9.2008