Matkapuhelinliittymä. Laskutus.

laskutus
matkapuhelinliittymä

Diaarinumero: 3309/39/06
Antopäivä: 08.04.2008

Kuluttajan (jäljempänä K) valitus koskee elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) matkapuhelinliittymän sisältöpalvelulaskutusta. Liittymä on ollut K:n alaikäisen pojan käytössä.

VAATIMUKSET

K vaatii, että EH hyvittää hänelle sisältöpalveluiden osuuden matkapuhelinlaskuista, yhteensä 189,91 euroa, jonka hän on osittain maksanut. Lisäksi K vaatii 100 euron korvausta asian selvittelykuluista.

Liittymää käyttänyt lapsi ei myönnä tilanneensa muuta kuin soittoääniä ja mahdollisesti näytönsäästäjiä, ei jatkuvaa palvelua. K ei ole itse sopinut sisältöpalveluista, ja lapsi ei ole voinut tällaisia sopimuksia tehdä. K pitää alle 10 euron jääviä sisältöpalveluita kohtuullisina. Sisältöpalvelujen tulisi K:n mukaan olla eriteltyinä itse laskussa sen sijaan, että kuluttajan tarvitsisi itse tilata maksullinen lisäerittely. Mukana on lisäksi ollut WAP-yhteyksiä, joiden maksullisuutta lapsen ei voida edellyttää ymmärtävän, kun sitä ei voida edellyttää aikuiseltakaan.

VASTAUS

EH kiistää vaatimuksen.

Yritys toteaa, että gsm-liittymän väärinkäyttö ei ole mahdollista ja käyttö onnistuu vain liittymään kuuluvalla kortilla. Sisältöpalvelutilaukset on tehty liittymän sim-kortilla, eikä niissä ole havaittu virheellisyyttä. EH tekee liittymäsopimuksen täysi-ikäisen henkilön kanssa. Jos asiakas valtuuttaa esimerkiksi lapsen käyttämään liittymäänsä, vastuu maksusta säilyy EH:n mukaan asiakkaalla. Yleisten toimitusehtojen mukaan asiakas vastaa sopimuksen mukaisista velvoitteista ja palvelusta perittävien maksujen suorittamisesta EH:lle siinäkin tapauksessa, että joku muu kuin asiakas on käyttänyt palvelua, ellei asiakas osoita, että palvelua on käytetty oikeudettomasti.

EH toteaa tarjoavansa Viestintäviraston määräysten pohjalta toteutettuja estoja, joilla voi estää esimerkiksi erityismaksullisten tekstiviestipalveluiden tilaamisen tai viihdepuheluiden soittamisen. K:n liittymälle on liittymän avauksen yhteydessä kytketty viihdepuheluesto sekä 30.8.2006 tekstiviestejä rajoittava aikuisviihde-esto. EH toteaa, että asiakas ei ole tilannut liittymälleen muita estoja, vaikka sisältöpalvelutekstiviestejä on laskutettu useammalla laskulla.

EH toteaa toimivansa ainoastaan liikenteenvälittäjän ja laskutuspalvelun tarjoajan roolissa. EH ei ole sisältöpalveluiden palveluntarjoaja, vaan palvelusta vastaa palveluntarjoaja itsenäisesti. Asiakasta on kehotettu tilaamaan täydellinen puheluerittely, jonka perusteella asiakas voi olla yhteydessä palveluntarjoajaan.

Yritys toteaa, että liittymässä on ollut käytössä Perus palvelu, mikä käy ilmi palvelusopimuksesta. Palvelu on tarkoitettu satunnaiseen käyttöön, eikä siitä veloiteta kuukausimaksua. Laskutus perustuu siirrettyyn datamäärään.

RATKAISU

Asiassa on riitaa siitä, onko lapsi voinut pätevästi tehdä palveluntarjoajan kanssa sopimuksia sisältöpalveluista.

Holhoustoimesta annetun lain 23 §:n mukaan vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. Lain 24 §:n

1 momentin mukaan vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.

Sisältöpalveluita käytettäessä sopimus syntyy liittymän käyttäjän ja palveluntarjoajan välille, vaikka vastike palvelusta suoritetaankin operaattorille osana liittymän laskutusta. Yli sadan euron sopimusta yksittäisen palveluntarjoajan kanssa ei lautakunnan käsityksen mukaan voida pitää tavanomaisena tai merkitykseltään vähäisenä. Kun K ei ole lautakunnan pyynnöstä huolimatta esittänyt puheluerittelyä, asiassa on kuitenkin jäänyt selvittämättä se, kuinka monen eri palveluntarjoajan kanssa sopimukset on tehty.

Eri palveluntarjoajien kanssa tehtäviä oikeustoimia arvioidaan erikseen. Tässä tapauksessa kyse on voinut olla useiden palveluntarjoajien palveluista, jolloin yksittäisen palveluntarjoajan kanssa tehdyt sopimukset ovat voineet jäädä tavanomaisiksi ja merkitykseltään vähäisiksi.

Näyttövelvollisuus sopimuksen pätemättömyydestä on sillä, joka vetoaa pätemättömyyteen. Asiassa ei ole edes väitetty, että sopimusosapuolena olisi ollut tältä osin vain yksi palveluntarjoaja. Siten on pidettävä näyttämättä jääneenä, että palveluntarjoajien kanssa tehdyt sopimukset eivät olisi olleet tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.

Lautakunta katsoo, että palveluntarjoajien kanssa tehtyjen sopimusten pätemättömyyttä ei ole näytetty toteen. Siten asiassa ei ole ilmennyt syitä pitää perusteettomina niitä riidanalaisia eriä, jota EH velkoo tai on velkonut K:lta.

Edellä todetuin perustein lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

 
Julkaistu 8.4.2008