Talopaketin kauppa. Lämpövuodot. Korvausvaatimus.

talopaketti

Diaarinumero: 1361/37/07
Antopäivä: 04.04.2008

Kuluttaja (jäljempänä K) on tehnyt 29.4.1999 elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) kanssa sopimuksen talopakettitoimituksesta hallinnassaan olevalle tontille.

EH on toimittanut talopaketin K:lle pystytettynä ja pintatöitä lukuun ottamatta valmiiksi rakennettuna vuonna 1999. Talopaketin hinta oli 405 000 markkaa.

K on vuonna 2002 myynyt kiinteistön. Ostajat ovat talvella 2003 todenneet rakennuksen lattian ja seinien liitoskohdan sekä alapohjan eristyksessä puutteita, joiden johdosta lattian tasolla tuntui vetoa ja lattia oli kylmä.

Erimielisyys koskee sitä, onko EH velvollinen korvaamaan K:lle vian selvittelystä ja korjaustöistä aiheutuneet korvaukset.

VAATIMUKSET

K vaatii, että EH maksaa hänelle hinnanalennuksena yhteensä

4 944,72 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen vaatimuksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Lisäksi K vaatii

EH:a korvaamaan hänelle asiassa syntyneet asianajokulut laillisine korkoineen.

Ostajat ovat reklamoineet vetoisuudesta ja lattia kylmyydestä K:lle talvella 2003, jonka jälkeen K otti yhteyttä EH:an.

EH suoritti kesällä 2003 rakennuksen alapohjassa eristystöitä, mutta ne eivät poistaneet vetoisuutta. Ostajat reklamoivat asiasta uudelleen K:lle ja teettivät 11.4.2003 sekä 22.6.2005 OO:n selvityksen lattiarakenteesta. Selvityksen mukaan ongelmat aiheutuivat perustuksen ja lattiarakenteiden heikosta ilmatiiveydestä. Ilmanvaihdon alipaine imee kylmää ulkoilmaa perustuksen ja seinän liittymäalueelta ja koska rakenteissa ei ole ilmatiivistä sisäpintaa, kylmä ilma pääsee vapaasti leviämn laajalle alueelle. Leviämistä lisää puhalluseristeen pienen painuman aiheuttama ilmaväli eristeen ja lattiarakenteen välissä. K on selvitysten jälkeen vaatinut EH:a useaan kertaan korjaamaan todetut puutteet.

XX on 19.1.2006 suorittanut rakennuksessa lämpökuvauksen, jossa todettiin alapohjan liitoksissa vakavia lämpövuotoja kolmessa mittauskohdassa sekä muita pienempiä lämpövuotoja. K on lisäksi teettänyt 9.4.2006 XO:lla selvityksen lämpövuodoista sekä korjaussuunnitelman. XO:n lausunnon mukaan lämpövuoto johtuu siitä, että lattian ja seinän välisestä liitoskohdasta vuotaa ulkoilmaa sisään, koska ulkoseinissä oleva höyrysulku ei ulotu lattiarakenteisiin saakka. Kyseisen lausunnon mukaan varmin tapa korjata lämpövuoto olisi avata kaikki lattiarakenteet sekä ulkoseinien sisäverhous ja jatkaa seinissä oleva höyrysulku myös lattiaan. Toisena, tosin epävarmempana korjaustapana XO esitti sitä, että lattiarakenne tiivistetään sisäpuolelta asentamalla lattian ja ulkoseinän väliseen saumaan solumuovinauha sekä elastinen tiivistysmassa, jolla pyritään estämään kylmän ilman virtaaminen huonetilaan sitä kautta. Edellä mainitut selvitykset on lähetetty myös EH:lle tiedoksi.

Heinäkuussa 2006 suoritettiin rakennuksen alakerran lattian tiivistyskorjaus XO:n esittämän suppeamman korjaussuunnitelman mukaisesti. Korjaustoimien riittävyyttä ei ole vielä pystytty varmistamaan, mutta aistinvaraisten havaintojen perusteella korjaukset ovat auttaneet.

EH:lla on tässä tapauksessa vastuu työn lopputuloksesta, koska työ on perustunut sen laatimaan suunnitelmaan ja se on vastannut myös materiaalin toimittamisesta ja asennuksen suorittamisesta. EH vastaa siten työn teknisten ratkaisujen ja siinä käyttämiensä materiaalien kestävyydestä sekä niiden teknisestä ja toiminnallisesta tarkoituksenmukaisuudesta. EH vastaa rakennusvirheistä rakennusalan töitä koskevien yleisten kuluttajasopimusehtojen (RYS-9 1998) perusteella.

K:n hinnanalennusvaatimus perustuu seuraaviin kustannuksiin: XO:n lausunto 549 euroa, XX:n lämpökuvaus 699,49 euroa, OO:n korjaustöiden suoritus 2 996,74 euroa sekä XX:n uusi lämpökuvaus (arvio) 699,49 euroa. Myyjän vastuun perusteella kyseiset kustannukset ovat tulleet K:n maksettavaksi, vaikka hän ei enää kyseistä kiinteistöä omista.

VASTAUS

EH kiistää valittajan vaatimukset.

EH on toimittanut K:lle talopaketin sisältäen ulkoseinät, sisäseinät, kattotuolit sekä rungon pystytyksen. Perustusten suunnittelu tai tekeminen ei ole sisältynyt sopimukseen, vaan talon perustukset on tehnyt ja suunnitellut K:n tilaama urakoitsija.

EH:n omaa toimitusta koskevat piirustukset on laadittu perustusten tekijän laatiman perustusten rakennesuunnitelman perusteella. EH:n laatimat piirustukset on tehty siten, että lattian ja seinän välinen liitos sopii EH:n valmistamaan seinärakenteeseen.

EH ei ole ollut vastuussa perustusten suunnittelusta tai rakenteesta. EH on kuitenkin huomauttanut K:lle, että perustusten rakennesuunnitelman mukainen alapohjan 150 mm lämmöneristys on liian ohut perustusten rakenne huomioon ottaen. Tästä huolimatta perustukset toteutettiin 150 mm eristyksellä. Lämmöneristys on EH:n mielestä niukka, koska perustus on varustettu lämmittämättömällä ryömintätilalla. Lattia voi tästä syystä tuntua kylmältä.

K:n reklamoitua lattian rajassa tuntuvasta vedosta vuonna 2003, EH halusi varmistaa, ettei syy ongelmaan ollut heidän toimituksessaan ja tiivisti kaikki seinäelementtien ja lattian väliset saumat polyuretaanilla talon ulkopuolelta.

Polyuretaani on ruiskutettu siten, että se estää vedon tulemisen seinäelementin ja lattian liitoskohdasta. Koska tämä toimenpide ei poistanut ongelmaa, se osoittaa, ettei lämpövuoto johdu seinän ja lattian välisestä saumakohdasta. Syy ongelmiin on sen sijaan rakenteiden heikko ilmatiiveys perustuksen ja lattiarakenteiden osalla, kuten selvityksessä on todettu.

XO:n selvityksessä on katsottu, että ongelma saattaa aiheutua seinän ja lattia liitoskohdasta. Selvityksen laatija ei kuitenkaan ilmeisesti ole ollut tietoinen siitä, että EH on jo vuonna 2003 tiivistänyt ko. saumat. Tämän johdosta myös ehdotettu korjaustapa saattaa olla virheellinen. Korjausten onnistumisesta ei ole esitetty mitään selvitystä.

EH kiistää myös asianajokulujen maksamista koskevan vaatimuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 9 luvun 1 §:n mukaan kyseisen luvun säännökset koskevat elinkeinonharjoittajan (toimeksisaaja) ja kuluttajan (tilaaja) välisiä sopimuksia, joiden sisältönä on esimerkiksi rakennusta varten mitoitettujen asennusvalmiiden rakennusosien muodostaman kokonaisuuden toimitus sekä elementtien paikoilleen asennus.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 13 §:n mukaan toimeksisaajan suorituksessa on virhe, jos se ei sisällöltään, laadultaan tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Toimeksisaajan suorituksessa on virhe myös, jos:

1) se ei vastaa luovutusajankohtana voimassa olleissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja taikka hyvään rakentamistapaan sisältyviä vaatimuksia;

2) siitä aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle;

3) elementtien asennusta tai urakkaa taikka muuta toimeksisaajan velvollisuuksiin kuuluvaa tehtävää ei ole suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti;

4) elementtejä ei ole pakattu tai muuten suojattu asianmukaisesti, milloin se on tarpeen elementtien kuljettamista tai säilyttämistä varten; tai

5) suoritus ei muuten vastaa sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen sopimuksen yhteydessä perusteltua aihetta olettaa.

Asiassa esitetystä asiakirja-aineistosta ei käy ilmi, että Rakennusalan töitä koskevien yleisten sopimusehtojen soveltamisesta kyseessä olevaan talotoimitussopimukseen olisi sovittu. Lautakunta arvio näin ollen tapausta ainoastaan kuluttajansuojalain säännösten perusteella.

EH on toimittanut vuonna 1999 K:lle talopaketin pystytettynä ja pintatöitä lukuun ottamatta valmiiksi rakennettuna. K:n valitus koskee sitä, että rakennuksen alapohjassa on talvella 2003 havaittu puutteita rakennuksen lattian ja seinien liitoskohdan ja alapohjan eristyksessä. Puutteiden johdosta lattian tasolla tuntui vetoa ja lattia oli kylmä.

Asiassa on selvitetty, että perustusten ja seinän välinen liitos on tehty EH:n laatiman suunnitelman perusteella. 29.4.1999 päivätyn tilausvahvistuksen mukaan talotoimitukseen on sisältynyt alakerran lattian osalta lattialaudoitus, koolaus, puhallusvillaeristys sekä edellä mainittujen materiaalien asennustyö. EH:n edustajan 18.8.2005 lähettämän sähköpostiviestin perusteella eristystyön on suorittanut OO

EH:n lukuun. EH ei ole kuitenkaan huolehtinut rakennuksen perustusten suunnittelusta, rakentamisesta tai niiden rakentamisen valvonnasta.

OO:n 22.6.2005 antaman lausunnon mukaan syy lämpövuotoihin on heikko ilmatiiveys perustuksen ja lattiarakenteiden osalla. Näissä rakenteissa ei sen mukaan ole rakennusmääräysten edellyttämää ilmatiiveyttä. Ilmatiiveyden puutteet on OO:n käsityksen mukaan mahdollista korjata vain lattiarakenne avaamalla.

XX:n 19.1.2006 suorittamassa lämpökuvauksessa todettiin eteisessä kahdessa mittauspisteessä ja olohuoneessa yhdessä mittauspisteessä voimakasta lämpö/ilmavuotoa, jonka arvioitiin voivan aiheuttaa jopa asumisterveyshaittaa. Todennäköisenä vuotokohtana pidettiin lattian ja seinän välistä liitoskohtaa.

Lautakunta katsoo XX:n lausunnon perusteella tulleen selvitetyksi, että lämpövuotojen vuotokohta on ollut seinän ja lattian välinen liitos. Mahdollisia syitä havaittuihin ilmavuotoihin ovat OO:n ja XX:n lausuntojen perusteella heikko ilmatiiveys perustusten ja lattiarakenteiden osalla sekä seinän ja lattian välisessä liitoskohdassa.

Lautakunta toteaa, että EH:lla on asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut vastuu lattian ja seinän välisen liitoskohdan asianmukaisuudesta, vaikka EH ei olekaan vastannut perustusten tekemisestä. Koska seinän ja lattian välisen liitoskohdan ilmatiiveys on todettu puutteelliseksi, EH:n suoritus ei ole vastannut hyvään rakennustapaan sisältyviä vaatimuksia eikä tilaajan perusteltuja odotuksia, vaan suorituksessa on kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 18 §:n mukaan tilaajalla on oikeus vaatia, että toimeksisaaja oikaisee virheen tai toimittaa virheettömät elementit virheellisten tilalle ilman, että tilaajalle aiheutuu siitä kustannuksia. Edellytyksenä on, että virhe voidaan oikaista ilman, että toimeksisaajalle aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Vaikka tilaaja ei vaatisi virheen korjaamista tai virheettömiä elementtejä, toimeksisaaja saa omalla kustannuksellaan suorittaa tällaisen oikaisun, jos hän viipymättä tilaajan ilmoitettua virheestä ja saatuaan asian vaatiman tilaisuuden kohteen tarkastukseen tarjoutuu tekemään sen. Tilaaja saa kieltäytyä virheen oikaisusta, jos siitä aiheutuisi hänelle olennaista haittaa tai vaaraa siitä, että tilaajalle aiheutuvat kustannukset jäävät korvaamatta. Toimeksisaaja ei saa vedota siihen, ettei hän ole saanut tilaisuutta 2 momentissa tarkoitettuun virheen oikaisuun, jos tilaaja on korjauttanut virheen eikä olosuhteet huomioon ottaen voida kohtuudella edellyttää, että tilaaja olisi jäänyt odottamaan oikaisua toimeksisaajan puolelta.

K on reklamoinut EH:lle talvella 2003 ja EH on tämän johdosta tiivistänyt rakennuksen alapohjan ja seinien liitoskohtaa tiivistämällä saumat ulkopuolelta polyuretaanilla. K:n mukaan tämä ei kuitenkaan poistanut todettua ongelmaa. Tämä käy ilmi myös rakennuksessa tämän jälkeen tehdyistä tutkimuksista. Muihin korjaustoimenpiteisiin EH ei ole suostunut, vaikka K on tätä pyytänyt. Lautakunta katsoo EH:n näin ollen menettäneen oikeutensa virheen korjaamiseen.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii toimeksisaajan suorituksessa olevan virheen vuoksi.

K:n mukaan lattiarakennetta on tiivistetty sisäpuolelta asentamalla lattian ja ulkoseinien väliseen saumaan solumuovinauha sekä elastinen tiivistysmassa, jolla pyritään estämään kylmän ilman virtaaminen huonetilaan sitä kautta. Korjaustapa on vastannut XO:n ehdotusta. K on todennut, että aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen mukaan korjaustoimenpiteet olivat onnistuneita.

Virheen korjaamiseksi suoritetut toimenpiteet on lautakunnan käsityksen mukaan suoritettu tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Korjaus on K:n ilmoituksen mukaan ollut onnistunut. Ottaen huomioon, että lämpövuotojen ei ole osoitettu aiheutuneen pelkästään EH:n vastuulla olevista seikoista, vaan osasyy lämpövuotoihin on ilmeisesti ollut myös perustusten puutteellinen eristys, lautakunta arvioi kohtuulliseksi, että EH korvaa K:lle aiheutuneista korjauskustannuksista noin kaksi kolmasosaa eli 2 000 euroa.

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 3 luvun 19 §:n mukaan asianosaiset vastaavat itse omista kustannuksistaan, jotka aiheutuvat asian käsittelemisestä lautakunnassa. Jos asianosainen on omalla kustannuksellaan hankkinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia asiantuntijalausuntoja tai muita selvityksiä, lautakunta voi kuitenkin suosittaa niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamista asianosaiselle.

Lautakunta katsoo, että K:n hankkima XX:n lämpökuvaus sekä XO:n korjausehdotus ovat olleet asian selvittämiseksi tarpeellisia ja perusteltuja. Ottaen huomioon, että lämpövuotojen ei ole osoitettu aiheutuneen pelkästään EH:n vastuulla olevista seikoista, lautakunta arvioi kohtuulliseksi, että EH korvaa K:lle aiheutuneista selvittelykustannuksista noin kaksi kolmasosaa eli yhteensä 800 euroa.

K on vaatinut myös hänelle aiheutuneiden asianajokulujen korvaamista. Lautakunta katsoo, ettei K:lle ennen lautakunta käsittelyä aiheutuneita asianajokuluja ole mahdollista eriyttää niistä kuluista, jotka ovat aiheutuneet lautakuntakäsittelyn aikana. Lautakunta ei näin ollen suosita asianajokulujen maksamista.

K on vaatinut korvausten maksamista viivästyskorkoineen.

Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvausvelalle tai velalle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia.

Lautakunta toteaa, että EH:n on katsottava saaneen tiedon K:n vaatimuksista viimeistään kuluttajariitalautakunnan 24.4.2007 lähettämän vastauspyynnön perusteella, jonka EH:n on katsottava saaneen tiedoksi viimeistään 2.5.2007. EH on siten velvollinen maksamaan viivästyskorkoa 1.6.2007 alkaen.

Viivästyskoron määrä on 1.6.2007-30.6.2007 ollut 11 prosenttia ja 1.7.2007 alkaen se on 11,5 prosenttia.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle vahingonkorvauksena yhteensä 2 800 euroa edellä mainittuine viivästyskorkoineen.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 4.4.2008