Käytetyn henkilöauton kauppa. Sylinterinkannen halkeaminen. Tiedonantovelvollisuus.

tiedonantovelvollisuus
käytetyn auton kauppa

Diaarinumero: 2404/33/06
Antopäivä: 25.02.2008

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 18.2.2006 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) vuonna 1991 käyttöön otetun henkilöauton 7 500 eurolla. Auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 210 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että autosta halkesi sylinterikansi 18.3.2006. Myyjä ei hänen mukaansa ilmoittanut kauppaa tehtäessä, että näin saattaisi käydä.

VAATIMUKSET

Auto korjattiin toukokuussa 2006. Korjaus tuli maksamaan 2 514 euroa, joka koostuu seuraavasta: sylinerikansi Saksasta tilattuna 2 146 euroa, autokoneistamon laskut 200 euroa, tiivisteet ja kannan pultit 168 euroa. K vaatii myyjältä 1/3 korjauskustannuksista eli 838 euroa viivästyskorkoineen. Kannen halkeaminen ei ollut hänen kannaltaan odotettavissa, eikä myyjä maininnut asiasta mitään kaupantekohetkellä. Myyjä ei kertonut autossa olevan mitään vikaa. Hän ei antanut takuuta, koska auto lhti hänen mielestään liian halvalla. Jäähdyttimeen alkoi 18.3.2006 kerääntyä painetta, jolloin K luuli, että kannen tiiviste vuotaa. Kansi otettiin irti ja vietiin oikaistavaksi. 29.3.2006 tuli koneistamolta tieto, että kansi olikin halki.

K soitti myyjälle huhtikuun aikana mutta myyjä ei suostunut minkäänlaiseen yhteistyöhön. K tilasi uuden sylinterinkannen Saksasta. Se tuli 28.4.2006 ja kasattiin 3.5.2006.

K:lla on kaksi todistajaa, jotka olivat paikalla kauppaa tehtäessä. He voivat todistaa, ettei kansiviasta ollut mitään puhetta. Auton lämmityslaite puhalsi todella hyvin lämmintä ilmaa. NN:n väite 2300 euron alennuksesta ei pidä paikkaansa. Kun K näki ilmoituksen autosta internetissä, niin hinta oli silloin 7900 euroa. K soitti myyjälle kysyen tiukkaa hintaa jos hän tulee katsomaan autoa. Silloin myyjä ilmoitti hinnaksi 7500 euroa.

VASTAUS

NN pitää EH:n puolesta valitusta aiheettomana. NN kertoo auton hinnan olleen alun perin 9 800 euroa mutta myyneensä sen 7 500 eurolla. Auto oli ikäisekseen todella hyväkuntoinen. NN kertoo epäilleensä autossa kansivikaa jo siinä vaiheessa, kun hän oli saanut auton edelliseltä omistajalta vaihdossa, koska autosta ei tullut kovin lämmintä ilmaa tuulilasille. NN ajatteli, että autossa oli todennäköisesti jäähdytyskenno tukossa, moottorinkansi halki tai kansipahvi fuskasi muuten vain.

NN ilmoitti K:lle epäilevänsä autossa kansivikaa ja lupasi myydä sen 7500 euron nettohintaan, jos hän ottaa auton sellaisenaan ja korjaa vian itse. K kävi koeajamassa auton ja päätti ostaa sen ja ottaa samalla riskin auton kunnosta. NN eritteli vielä kauppakirjaan "auto myydään korjattavaksi: moottori, vaihdelaatikko, perä ym.", josta K oli tietoinen autoa ostaessa ja hyväksyi sen kauppasopimuksen allekirjoituksella. NN ei myöskään ymmärrä, että K meni ostamaan tämänhintaiseen kytettyyn autoon uuden kannen hintaan 2146 euroa, koska 1 000 eurolla saa autoon jo kokonaisen moottorin ja 2 000 eurolla saa kokonaisen varaosa-auton Saksasta. NN ei katso olevansa millään tavalla korvausvelvollinen asiassa. NN oli ennen kaupantekoa yrittänyt XX:n edustajan kanssa hänen laitteellaan mitata ko. auton jäähdytysnesteen seasta pakokaasuja. He eivät oikein saaneet selvyyttä asiasta mutta epäilivät kansivikaa.

Kirjanpitäjän, joka on laatinut kyseisen kauppakirjan K:lle, mukaan kauppakirjaa laadittaessa oli paikalla ainoastaan

K, NN ja hän. K:n mukana olleet kaksi kaveria odottivat ulkona, eivätkä he pysty näin todistamaan luotettavasti sisällä tapahtuneita asioita. Kirjanpitäjän mukaan NN selvitti K:lle selvästi, että auto myydään korjattavaksi, koska hän epäilee kansivikaa ja että kauppakirjassa pitää mainita että auto myydään korjattavaksi ja vielä eritellä kohteet missä epäilee olevan vikaa. Näin toimii alan muutkin liikkeet, jotka myyvät yksityiselle auton jossa epäilevät olevan vikaa. Kirjanpitäjän mielestä asiassa on toimittu hyvää kauppatapaa noudattaen eikä asiassa pitäisi olla mitään epäselvää.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos

1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

3) tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Virheen arvioinnin lähtökohta on osapuolten välisen sopimuksen sisältö. Tavaran kaupassa ei kuitenkaan yleensä sovita yksityiskohtaisesti siitä, minkälainen tavaran on ominaisuuksiltaan oltava. Tällöin käytetyn tavaran kaupassa virheen olemassa oloa arvioidaan kuluttajansuojalain

5 luvun 14 §:n mukaan.

Virhearvioinnin perusteena ovat ostajan aiheelliset odotukset. Käytetyn auton kaupassa ostajan aiheellisia odotuksia arvioidaan erityisesti sen perusteella, onko auton kunto sellainen kuin sen iän ja sillä ajettujen kilometrien perusteella voi olettaa. Myyjä ei vastaa vioista, jotka johtuvat auton normaalista kulumisesta. Arvioinnissa otetaan myös huomioon, vastaako auton hinta yleensä samaa merkkiä ja vuosimallia olevien autojen hintaa.

Koska auto kuluu käytössä ja ajan myötä, ostajalla on aihetta varautua siihen, että käytettynä ostettuun autoon voidaan joutua tekemään välttämättömiä korjauksia ehkä piankin kaupanteon jälkeen. Korjauskustannukset eivät kuitenkaan saa muodostua kohtuuttoman korkeiksi auton ikä, kauppahinta ja sillä ajetut kilometrit huomioon ottaen.

Lautakunta toteaa, että selvityksen mukaan K:n EH:lta ostaman auton sylinterin kansi on osoittautunut vialliseksi 1 kuukauden kuluttua kaupasta ja muutaman tuhannen kilometrin ajon jälkeen, kun matkamittarilukema oli 213 400 kilometriä.

Lautakunta toteaa, että kyseessä olevaa kauppaa koskevassa 18.2.2006 tehdyssä NN:n ja K:n allekirjoittamassa kauppasopimuksessa on "Kaupan erityisehdot" -otsikon alla maininta, että "Auto myydään siinä kunnossa ja niillä varusteilla kuin se kaupantekohetkellä on. Ostaja on koeajanut ja tarkistanut auton. Mikäli autossa ilmenee vikaa kaupanteon jälkeen, vastaa niistä ostaja itse. Auto myydään korjattavaksi: moottori, vaihdelaatikko, perä ym."

Lautakunnan käsityksen mukaan tässä tapauksessa mainitut kauppasopimukseen sisältyvät ehdot ovat yleisluonteisia toteamuksia, joilla myyjä ei voi vapautua kuluttajansuojalain mukaisesta virhevastuustaan. Auton on siten katsottava myydyn kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n mukaisesti "sellaisena kuin se on".

Myyjän edustaja NN on kertonut epäilleensä autossa kansivikaa jo ennen kaupan tekemistä. Moottorin kansiviasta ei kuitenkaan ole mainintaa kauppasopimuksessa. Osapuolilla on ristiriitaiset kertomukset siitä, onko kansiviasta ollut puhetta ennen kaupan sopimista vai ei. Molemmat osapuolet ovat myös ilmoittaneet, että heillä on henkilötodistajat asiasta. Lautakunnalla ei ole mahdollisuutta kuulla todistajia. Lautakunta toteaa kuitenkin, että elinkeinonharjoittajan edustajana NN:llä on näyttövelvollisuus siitä, että hän on ennen kaupantekoa kertonut tästä mahdollisesta kansiviasta, jota hän on epäillyt, K:lle. Lautakunnan käsityksen mukaan asiassa ei ole tullut näytetyksi, että NN olisi ennen kaupantekoa antanut K:lle tiedon mahdollisesta kansiviasta. Tämän seikan on katsottava olevan sellainen tavaran ominaisuuksia koskeva olennainen seikka, josta myyjän täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ja tämän laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Lautakunnan käsityksen mukaan autossa on siten ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n

2 kohdassa tarkoitettu virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. K on vaatinut korvattavaksi 1/3 uuden sylinterinkannen ja sen asentamisen aiheuttamista korjauskustannusta eli 838 euroa korkoineen.

Korvauksen määrää harkitessaan lautakunta ottaa myös huomioon, että uusilla osilla tehtyjen korjausten ansiosta auto on tullut ikäänsä ja ajomääräänsä nähden K:n ja EH:n väliseen kauppasopimukseen perustuvia aiheellisia odotuksia parempaan kuntoon. Lautakunta harkitsee siten kohtuulliseksi korvauksen määräksi 600 euroa.

K on vaatinut edellä mainittuja korvauksia korkoineen. Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavalle velalle, jonka määrän tai perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa ja kohtuudella vaadittavan selvityksen. Lautakunta toteaa, että K:n vaatimus on mennyt EH:lle ainakin lautakunnan kirjeen mukana 29.8.2006. Vastaus on saapunut lautakunnalle 4.9.2006. Siten vaatimuksen perusteluineen on katsottava tulleen tiedoksi viimeistään 3.9.2006. Koronmaksuvelvollisuus on siten alkanut 3.10.2006 lukien

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle edellä mainituin perustein vahingonkorvausta 600 euroa korkolain 7 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 3.10.2006 lukien.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 25.2.2008