Pankkitilin käyttö. Tilin ylitys. Ylityksestä perityt maksut. Kuluttajasaatava.

tilin ylitys
kuluttajasaatava

Diaarinumero: 3114/39/06
Antopäivä: 18.02.2008

Kuluttajan (jäljempänä K) XX-pankissa oleva käyttötili ylittyi 27.9.2006. Pankki lähetti 2.10.2006 K:lle ilmoituskirjeen tilinylityksestä ja peri tästä 5 euron palvelumaksun, minkä lisäksi veloitettiin 5 euron tilinylitysmaksu. Erimielisyys koskee sitä, onko pankilla oikeus periä ylityksestä maksuja.

VAATIMUKSET

K vaatii, että pankki hyvittää ylityksestä perityt 10 euroa sekä maksaa valituksen tekemisestä aiheutuneen kohtuullisen korvauksen.

K toteaa, että EU:n mukanaan tuoman muutoksen mukaan mikäli tili on ylittynyt pankin perimien palvelumaksujen johdosta, pankki ei saa periä ylitysmaksuja ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut eivätkä maksut saa ylittää 5 euroa.

Pankki veloitti K:n tililtä palvelumaksuja yhteensä 5,90 euroa 27.9.2006, mikä johti tilin ylittymiseen. Tilille olisi jäänyt samana päivänä tehdyistä pankkikorttiostoista huolimatta jäänyt 4,23 euroa, mikäli pankki ei olisi veloittanut palvelumaksujaan. Koska palvelumaksut ovat aiheuttaneet tilin ylityksen, ei pankki voi periä ylitysmaksua ennen kuin kahden viikon kuluttua.

VASTAUS

Pankki kiistää K:n vaatimukset.

K on käyttänyt tiliään useana kuukautena siten, että tilillä on kuukauden aikana ja varsinkin sen päättyessä ollut velkasaldoa. Tili ei kuitenkaan ole ylittynyt pankin perimistä palvelumaksuista, vaan pankkikortin sopimusehtojen vastaisesta käyttämisestä. Tilin velkasaldo oli heinäkuussa 76,35 euroa, elokuussa 33 euroa ja syyskuussa 84,57 euroa. Tilille on yleensä seuraavan kuukauden alussa tullut suorituksia, jolloin myös velkasaldo on poistunut. Lokakuun suoritukset ovat kuitenkin tulleet siten, että pankin automaattiset perintätoimet ovat syyskuun korttitapahtumien osalta jo ehtineet alkaa.

Pankki on ennakkoilmoituksensa mukaisesti veloittanut 27.9.2006 K:n tililtä palvelumaksuja yhteensä 5,90 euroa. Tilin saldo kyseisen päivän aamuna oli 52,58 euroa. Pankin veloitettua palvelumaksut tilille jäi vielä 46,68 euroa. K käytti palvelumaksun veloituksen jälkeen pankkikorttiaan 27.9.2006 neljä kertaa yhteissummaltaan 48,35 euron ostoksiin. Ostosten jälkeen tilillä oli 1,67 euron velkasaldo. Huolimatta siitä, että tili oli jo 27.9.2006 tehtyjen ostosten jälkeen ylittynyt, K käytti korttiaan vielä neljä kertaa 29.9.2006 yhteismäärältään 82,90 euron ostoksiin. Tilin velkasaldoksi muodostui 84,57 euroa.

Tilinylityksen seurauksena pankki lähettää asiakkaalle postitse kotiin ilmoituksen. Pankkikorttiostoissa ensimmäinen ilmoitus lähetetään 3. pankkipäivänä, toinen ilmoitus 13. pankkipäivänä ja kolmas ilmoitus 23. pankkipäivänä siitä, kun tili on ylittynyt. Huomautuskirjemaksun suuruus on viisi euroa ja se veloitetaan aina, kun asiakkaalle lähetetään kirje. Lisäksi asiakkaalta peritään viiden euron suuruinen ylitysmaksu, jos pankkikortilla tapahtunut tilinylitys on ollut suuruudeltaan yli 10 euroa.

Pankkikortilla tapahtunut tilinylitys on sopimusrikkomus. Tiliehtojen kohdan 10 ja korttiehtojen kohdan 8 mukaan tilinomistaja tai tilinkäyttöön oikeutettu henkilö saavat käyttää korttia vain siten, että tili ei ylity. Asiakas on tili- ja pankkikorttisopimuksen tehdessään sitoutunut sekä sopimukseen, sen ehtoihin että palveluhinnastoon, josta ilmenevät muun muassa maksut ja palkkiot ehtojen vastaisesta asiakkaan toiminnasta.

Pankki katsoo menetelleensä K:n tapauksessa sopimusten, lain, viranomaisohjeiden ja hyvän pankki- ja perintätavan mukaisesti.

Pankkikortin sopimusten ja ehtojen vastaisesta käytöstä pankille mahdollisesti syntynyttä saatavaa ei voida pitää saatavien perinnästä annetun lain mukaisena kuluttajasaatavana eikä kuluttajasaatavia koskevia perintäkulujen enimmäismääriä, aikarajoja ja kokonaiskuluvastuita voida näin ollen sellaisenaan soveltaa pankkikortilla tapahtuneeseen tilinylitykseen liittyvään perintään.

RATKAISUN PERUSTELUT

K:n ja pankin väliseen tilisopimukseen sovellettavien tili- ja maksupalveluehtojen kohdan 5 mukaan tilinomistaja ja tilin käyttöön oikeutettu henkilö saavat käyttää tilinkäyttövälinettä vain siten, että tili ei ylity. Jos tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu henkilö ei käytä tilinkäyttövälinettään edellä mainitun mukaisesti, pankilla on oikeus

1) kirjata veloitettava määrä tilille pankin saatavaksi, joka erääntyy maksettavaksi heti; ja/tai

2) purkaa tilisopimus päättymään heti.

Tili- ja maksupalveluehtojen kohdan 10 mukaan tilinomistaja on velvollinen maksamaan tilin avaamiseen, tilin käyttöön, tilin ylläpitoon ja pankin lähettämiin ilmoituksiin liittyvät maksut ja palkkiot, joiden määrät ilmenevät kulloinkin voimassa olevasta palveluhinnastosta. Pankilla on oikeus veloittaa edellä mainitut palkkiot tililtä.

Tili- ja maksupalveluehtojen kohdan 10.1 mukaan tilinomistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tilillä on kate pankin niiden maksujen ja palkkioiden veloittamista varten, jotka pankilla on oikeus veloittaa tililtä tilisopimuksen, näiden yleisten ehtojen tai muun sitoumuksen mukaan.

Pankilla on tiliehtojen nojalla ollut oikeus veloittaa 5,90 euron palvelumaksu K:n tililtä 27.9.2007. Tilillä on esitetyn selvityksen mukaan ollut tuolloin katetta palvelumaksun veloittamista varten, eikä tilin ylitys ole aiheutunut pankin veloituksesta, vaan K:n sen jälkeen tekemistä pankkikorttiostoksista. K on tilisopimus- ja pankkikorttiehtojen mukaisesti sitoutunut käyttämään tilinkäyttövälinettään vain siten, ettei tili ylity ja myös sitoutunut huolehtimaan siitä, että tilillä on riittävästi katetta tilisopimuksen mukaisten palvelumaksujen veloittamiseen. Hänen olisi sen vuoksi tullut varautua tiedossa olevaan palvelumaksuveloitukseen ja huolehtia siitä, ettei hän korttia käyttämällä ylitä tiliään.

Tili- ja maksupalveluehtojen kohdan 5 mukaan tilinomistaja on velvollinen maksamaan pankille tilin ylityksestä viivästyskorkoa, huomautuskirjeen lähettämisestä perittävän maksun sekä muut ylityksen perimisestä aiheutuvat maksut ja palkkiot.

Pankin palveluhinnaston mukaan tilinylitysmaksu on 5 euroa ja ilmoituskirjeen maksu 5 euroa. Hinnaston mukaan tilinylitysajalta veloitetaan korkolain mukainen viivästyskorko.

Lautakunta toteaa, että tilisopimusehtojen kohdassa 5 ei mainita tilin ylityksen seuraamuksena tilinylitysmaksua, vaan ainoastaan viivästyskorko ja huomautuskirjeen lähettämisestä perittävä maksu. Ylitysmaksu ei ole sopimusehdoissa mainittu ylityksen perimisestä aiheutuva maksu. Koska K on kuitenkin tilisopimusehtojen kohdan 10 perusteella sitoutunut maksamaan tilin käyttöön liittyvät maksut ja palkkiot, jotka ilmenevät kulloinkin voimassa olevasta palveluhinnastosta, lautakunta katsoo, ett pankilla on oikeus ylitysmaksun perimiseen.

K on edellä esitetyn mukaisesti tilisopimusehtojen perusteella lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan pankin perimän tilinylitysmaksun ja maksun ilmoituskirjeen lähettämisestä. Pankille on tilin ylityksen johdosta syntynyt ylityksen määräinen saatava, joka erääntyi tilisopimusehtojen kohdan

5 mukaisesti heti. Saatavien perinnästä annetussa laissa (513/99) on säännöksiä kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismäärästä ja perintätoimien aikarajoista. Asiassa on näin ollen arvioitava, onko pankin saatava perintälaissa tarkoitettu kuluttajasaatava.

Perintälain 1 §:n mukaan laissa säädetään erääntyneen saatavan perinnästä sekä perintään liittyvistä, velkasuhteen osapuolten asemaan vaikuttavista muista seikoista. Perinnällä tarkoitetaan tässä laissa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velkojan saatava.

Perintälain 3 §:n mukaan kuluttajasaatavalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista elinkeinonharjoittajan saatavaa, joka perustuu kulutushyödykkeen luovuttamiseen tai luoton myöntämiseen kuluttajalle.

Kuluttajansuojalain 1 luvun 3 §:n mukaan kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.

Perintälain esitöissä todetaan, että kuluttajasaatavalla tarkoitetaan sellaista elinkeinonharjoittajan saatavaa, joka perustuu kulutushyödykkeen luovuttamiseen tai luoton myöntämiseen kuluttajalle. Elinkeinonharjoittajalla, kuluttajalla ja kulutushyödykkeellä tarkoitetaan lainkohdassa samaa kuin kuluttajansuojalaissa. Luotto on mainittu tärkeytensä ja selkeyden vuoksi erikseen, vaikka elinkeinonharjoittajien kuluttajille myöntämät luotot kuuluvat kuluttajansuojalaissa määritellyn kulutushyödykkeen käsitteen piiriin. (HE 199/96,

3 §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Pankin kuluttajille tarjoamat tili- ja maksupalvelut ovat kuluttajansuojalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoittamia kulutushyödykkeitä. Pankkitili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline pankkikortti muodostavat palvelukokonaisuuden, jota on pidettävä kulutushyödykkeenä. Tilinkäyttövälineen sopimusehtojen vastaisesta käytöstä pankille syntyvä saatava on siten perintälain 3 §:ssä tarkoitettu kulutushyödykkeen luovuttamiseen perustuva kuluttajasaatava.

Perintälain 10a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kuluttajasaatavaa perittäessä velalliselta saa kirjallisesta maksumuistutuksesta vaatia enintään 5 euroa.

Perintälain 10b §:n 1 momentin mukaan 10a §:n 1 momentin

1 kohdassa tarkoitetusta maksumuistutuksesta velalliselta saa vaatia perintäkuluja vain, jos saatavasta on vähintään 14 päivää ennen sen erääntymistä lähetty velalliselle lasku tai muu erääntymisilmoitus ja erääntymisestä on ennen maksumuistutuksen lähettämistä kulunut vähintään 14 päivää. Jos saatava on sopimuksen mukaan maksettava tiettynä eräpäivänä ilman erillistä ilmoitusta, velalliselta saa vaatia perintäkuluja vain, jos eräpäivästä on ennen maksumuistutuksen lähettämistä kulunut vähintään 14 päivää.

Pankin K:lle lähettämä ilmoituskirje on perintälaissa tarkoitettu kirjallinen maksumuistutus. Ilmoitus lähetettiin K:lle 2.10.2006 eli ennen kuin tilin ylityksestä pankille johtuvan saatavan synnystä ja sopimusehtojen mukaisesta erääntymisestä oli kulunut perintälain 10b §:n mukainen

14 päivän määräaika. Maksumuistutuksen lähettämisestä ei siten perintälain 10b §:n nojalla olisi saanut vaatia perintäkuluja, minkä vuoksi pankin on palautettava K:lle huomautuskirjeestä veloitettu 5 euron maksu. Pankin tekemä 5 euron tilinylitysmaksuveloitus ei ole perintälaissa tarkoitettu perintätoimi, joten sitä eivät koske perintälain rajoitukset perintäkulujen määrässä ja perintätoimien aikarajoissa.

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 19 §:n nojalla K:lla ei ole oikeutta saada korvausta lautakuntakäsittelystä aiheutuvista kustannuksista.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että pankki palauttaa K:lle ilmoituskirjeestä perityt 5 euroa.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto on päätöksen liitteenä.

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Asiassa on kysymys siitä, onko pankkikortin käytöstä johtuva tilinylitys sellainen kuluttajasaatava, jonka perinnässä tulee noudattaa saatavien perinnästä annetun lain säännöksiä perintäkulujen enimmäismääristä ja perinnän aikarajoista.

Pankin korttiehtojen kohdan 8 mukaan tilinomistaja ja tilinkäyttöön oikeutettu henkilö saavat käyttää korttia vain siten, että tili ei ylity. Vastaavanlainen säännös ilmenee tili- ja maksupalveluehtojen kohdasta 5. Jos tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu henkilö ei käytä tilinkäyttövälinettä edellä mainitun mukaisesti, pankilla on oikeus kirjata veloitettava määrä tilille pankin saatavaksi, joka erääntyy maksettavaksi heti ja/tai purkaa tilisopimus päättymään heti. Jos tilin luotollisuudesta ei ole sovittu pankin ja asiakkaan kesken, asiakkaalla ei siten ole oikeutta käyttää tiliä niin, että tilin kate ylittyy. Totean, että sopimuksenvastainen tilin katteen ylittäminen pankkikortilla on paitsi tilisopimuksen purkuperuste myös tiettyjen edellytysten vallitessa rikoslain

37 luvun mukaan rangaistavaa maksuvälinepetoksena.

Saatavien perinnästä annetun lain 10 a ja 10 b §:n esitöistä (LaVM 14/2004 vp s. 5-6 ja PeVL 27/2004 vp s. 2) ilmenee, että kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä ja perintätoimien aikarajoja koskevien säännösten tavoitteena on varmistaa velallisen korvattavaksi kuuluvien perintäkulujen kohtuullinen taso ja turvata velallisten yhdenvertaista kohtelua kuluttajasaatavien perinnässä. Perintäkulujen vaihteluvälistä ja kuluvastuusta säätämiselle on nähty painava yhteiskunnallinen tarve. Velallisten selviytymismahdollisuuksien edistämistä on pidetty hyväksyttävänä perusteena puuttua velkojan varallisuusarvoisiin oikeuksiin. Edellä mainittujen säännösten perustelut huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei perintälain tarkoituksena ole antaa velalliselle suojaa sellaisen saatavan perinnässä, jonka syntymisen tilinomistaja on itse maksuvälinettä väärinkäyttämällä aiheuttanut.

Katson, että pankin kuluttajille tarjoamia tili- ja maksupalveluja pankkitilin välityksellä voidaan sinänsä pitää kuluttajansuojalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettuina kulutushyödykkeinä. Saatavien perinnästä annetun lain 3 §:n mukaan kuluttajasaatavalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista elinkeinonharjoittajan saatavaa, joka perustuu kulutushyödykkeen luovuttamiseen tai luoton myöntämiseen kuluttajalle. Edellä sanotuilla perusteilla katson, että jos asiakas käyttää tilinkäyttövälinettä kulutushyödykkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan välisen sopimuksen ehtojen vastaisesti, ei kyse ole sellaisesta saatavasta, joka perustuisi lain tarkoittamalla tavalla kulutushyödykkeen luovuttamiseen.

Pankin on kuitenkin noudatettava perintätoiminnassaan muun muassa lain 4 §:n hyvää perintätapaa koskevia säännöksiä.

Tili- ja maksupalvelusopimuksen kohdan 5 mukaan tilinomistaja on velvollinen maksamaan pankille tilin ylityksestä viivästyskorkoa, huomautuskirjeen lähettämisestä perittävän maksun sekä muut ylityksen perimisestä aiheutuvat maksut ja palkkiot. Pankilla on oikeus veloittaa edellä mainitut maksut ja palkkiot tililtä.

K:n 27.9.2006 tapahtuneen tilinylityksen johdosta ja pankin lähettämän ilmoituksen ilmoituskulujen perimisen osalta totean, että tilin ylityksestä pankille johtui ylityksen määräinen saatava, joka erääntyi maksettavaksi heti tili- ja maksupalveluehtojen kohdan 5 mukaan. Ilmoitus tilinylityksestä oli lähetetty K:lle 2.10.2006.

Totean, että koska pankkikortin käytöstä johtuva tilinylitystä ei ole pidettävä luonteeltaan perintälaissa tarkoitettuna kulutushyödykkeen luovuttamiseen perustuvana saatavana, pankki ei ole ollut velvollinen noudattamaan tilinylityksestä johtuvien perintätoimien osalta lain kuluttajasaatavia koskevia säännöksiä perintäkulujen enimmäismääristä ja perinnän aikarajoista. Katson lisäksi asiassa jääneen näyttämättä, että pankin perintätoimenpiteet K:a kohtaan olisivat muutoinkaan olleet vastoin hyvää perintätapaa.

Edellä kerrotuilla perusteilla en suosita asiassa hyvitystä.

 
Julkaistu 18.2.2008