Sähköntoimituksen keskeytys. Virhe. Vahingonkorvaus.

Diaarinumero: 469/39/07
Antopäivä: 08.02.2008

Kuluttajan (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) välinen erimielisyys koskee sähköntoimituksen keskeytymisestä aiheutuneen vahingon korvaamista.

K:n kiinteistön sähköntoimitus keskeytyi loka-marraskuun vaihteessa 2006. Mennessään kiinteistölleen lauantaina 4.11.2006 K havaitsi sähköntoimituksen katkenneen, mistä hän ilmoitti EH:lle. Yritys sai tiedon ongelmasta 4.11.2006 kello 16.49, ja vika saatiin korjattua kello 19.16.

VAATIMUKSET

K vaatii, että EH maksaa hänelle 666,50 euroa vahingonkorvausta pilaantuneista elintarvikkeista ja niiden siivoamisesta. Elintarvikkeet pilaantuivat pakastinten sulettua sähkökatkon vuoksi.

K toteaa, että sähkökatkos on verkkopalvelun virhe. Laki ei erottele vikoja toisistaan. Se, että linjojen kunnostustyön aiheuttamasta sähkökatkosta toimitettiin ilmoitus sähkökatkoksen jälkeen, on todiste sähkönsiirtoverkon huonosta kunnosta. Muuntajan sulake ei pala muuten kuin vian vuoksi, joten verkko on ollut epäkunnossa.

Sähkönkäyttäjä ei voi olla aina kotona vartioimassa, onko sähköyhtiön jakeluverkko kunnossa, sillä asiakas voi olla esimerkiksi lomalla tai sairaalassa. Vastuu verkosta on yksinomaan sähkönjakeluyhtiöllä, eikä sähkönkäyttäjää voi velvoittaa olemaan kotona joka päivä. Sähköyhtiön tehtävä on pitää viantunnistustekniikkansa sillä tasolla, että muuntajan sulakkeen palamisen kaltaiset selvät viat havaitaan viivytyksettä. Kuluttajan ilmoitus virheestä ei lain mukaan vaikuta hnen saamaansa korvaukseen. Poikkeuksellisen myrskyn vuoksi K, joka on yli 80-vuotias, ei mennyt kiinteistölleen ennen lauantaita 4.11.2006. Rakennus ei ole yksinäinen, vaan ympärillä on useita naapureita. Kiinteistö sijaitsee päätien varrella.

K toteaa, että verkkopalveluehtoja ei ole annettu hänelle tiedoksi eikä niihin siten voi vedota. Hän on ilmoittanut sähkökatkoksesta heti sen havaittuaan ja pyytänyt korjausta, vaikka sähköyhtiö uhkasi laskuttavansa korjaustyöstä, jos vika ei ole heidän verkossaan. K viittaa lautakunnan ratkaisukäytäntöön, erityisesti päätökseen 1911/39/2002, joka on koskenut K:n ja EH:n aiempaa erimielisyyttä.

VASTAUS

EH kiistää vaatimuksen. Yrityksen mukaan verkkopalvelussa ei ole ollut sellaista viivästystä, virhettä tai huolimattomuutta, joka velvoittaa korvaamaan asiakkaalle aiheutuneita vahinkoja. EH ryhtyi toimenpiteisiin keskeytyksen korjaamiseksi heti saatuaan tiedon siitä.

EH:n asentaja havaitsi paikalle mennessään, että muuntajalta oli palanut yksi sulake. Sulakkeen vaihtamisen jälkeen verkkopalvelu jatkui normaalisti. EH:n tiedossa ollut yhden vaiheen keskeytys kesti alle kolme tuntia. Yritys viittaa verkkopalveluehdoissaan olevaan määritelmään verkkopalvelun virheestä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Yleistä

Asiassa on kysymys siitä, onko sähköntoimituksessa ollut virhettä, johon vedoten K on vaatinut vahingonkorvausta. Lisäksi on arvioitava, onko K:lla oikeutta sähkömarkkinalain mukaiseen vakiokorvaukseen.

Lainsäädäntö

Sähkömarkkinalain 6 a luvussa on annettu sähkömarkkinoiden sopimuksiin sovellettavia säännöksiä. Lain 25 a §:n mukaan kyseiset säännökset ovat sopimusehtoihin nähden toissijaisia, mutta kuluttajasuhteissa niistä ei saa poiketa kuluttajan vahingoksi.

Sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on tietyin edellytyksin oikeus verkkopalvelun yhtäjaksoisen keskeytymisen perusteella vakiokorvaukseen, joka määräytyy verkkopalvelun keskeytymisajan mukaan.

Sähkömarkkinalain 27 c §:n mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei toisin ole sovittu, sähköntoimitus on virheellinen, jos se on yhtäjaksoisesti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Sähkömarkkinalain 27 e §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi. Jakeluverkonhaltija on tällöin velvollinen korvaamaan 27 b §:n

3 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Sähkömarkkinalain 27 b §:n 3 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään:

1) ansion menetystä, joka liittyjälle tai sähkönkäyttäjälle aiheutuu viivästyksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;

2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta;

3) sähkönkäyttöpaikan käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa olennaista haittaa; ja

4) muuta saman kaltaista vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.

Virheen kesto ja vakiokorvaus

Sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaan vakiokorvaus määräytyy keskeytyksen keston mukaan niin, että vakiokorvaus edellyttää vähintään 12 tunnin viivästystä. Lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 218/2002 vp. s. 47) mukaan keskeytysajan pituus arvioidaan vastaavilla tavoin kuin lain 27 c §:ssä määritellyn virheen osalta.

Lain 27 f §:ää ja 27 c §:ää koskevien esitöiden (HE 218/2002 vp. s. 47 ja HE 162/1998 vp. s. 25) mukaan keskeytysajan pituutta arvioidaan sen perusteella, milloin jakeluverkonhaltija sai keskeytyksen tietoonsa tai milloin keskeytyksen voi katsoa tulleen jakeluverkonhaltijan tietoon.

Tässä tapauksessa keskeytyksen on katsottava alkaneen 4.11.2006 kello 16.49 ja päättyneen samana päivänä kello 19.16. Keskeytys on siten kestänyt 2 tuntia 27 minuuttia.

Koska verkkopalvelun keskeytys on ollut alle 12 tuntia,

K:lla ei ole oikeutta sähkömarkkinalain 27 f §:n mukaiseen vakiokorvaukseen.

Sähköntoimituksen virheellisyys

Lain 27 c §:ssä tarkoitettua sähköntoimituksen virheellisyyttä ei keskeytystapauksissa ole sidottu keskeytyksen pituuteen, vaikka se onkin merkittävä harkintaan vaikuttava olosuhde. Lautakunta toteaa, että keskeytyksen aiheuttamaa suoritushäiriötä on sähköntoimitusehtojen sekä sähkömarkkinalain ja sen esitöiden perusteella arvioitava kokonaisuutena. Vaikka lähtökohtaisesti sähköntoimituksessa ei saa olla suoritushäiriöitä, kaikki keskeytykset toimituksessa eivät ylitä virhekynnystä. Sähköntoimitukseen liittyy luonnon- ja muiden ilmiöiden vuoksi epävarmuustekijöitä, joiden kaikkinainen eliminoiminen ei olisi sähkönkäyttäjienkään kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi on perusteltua, että sähkönkäyttäjien tulee sietää kohtuullisia keskeytyksiä.

Arvioitaessa sitä, milloin on kyse virheestä, on lain 27 c §:n esitöiden mukaan otettava keskeytyksen pituuden lisäksi huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Huomioon otettavina olosuhteina voivat tulla kyseeseen myös keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle (HE 162/1998 vp. s. 25). Esitöissä on arviointiin vaikuttavina tekijöinä mainittu myös muun muassa se, onko keskeytys koskenut vapaa-ajan asuntoa vai vakituista asuntoa (HE 162/1998 vp. s. 26).

Esitöiden mukaan jakeluverkonhaltijan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vian korjaamiseksi alkaa siitä, kun jakeluverkonhaltija saa tiedon keskeytyksestä joko sähkönkäyttäjältä tai omasta seurantajärjestelmästään

(HE 162/1998 vp. s. 25). Ottamatta kantaa siihen, olisiko EH:lla pitänyt olla käytössään järjestelyjä, joiden avulla se saisi tällaiset sähköntoimituksen keskeytykset tietoonsa nopeammin, lautakunta katsoo aiempaan ratkaisukäytäntöönsä (täysistuntoratkaisu 313/39/2006) viitaten, että viivästyksen lyhyt laskennallinen kesto ei sulje pois sähköntoimituksen virheellisyyden mahdollisuutta. Kun nyt kyseessä olevan kaltaisen keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle voivat olla verrattain suuret, kuten tässä tapauksessa on kiistämättömän selvityksen mukaan ollut, lautakunta katsoo, että keskeytys ei ole sähkömarkkinalain 27 c §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäinen ja sähköntoimitusta on kokonaisuutena arvioiden pidettävä virheellisenä.

Vahingonkorvaus

Koska sähköntoimitus on ollut virheellinen, K:lla on sähkömarkkinalain 27 e §:n mukaan oikeus saada korvaus vahingosta, joka on syy-yhteydessä virheellisyyteen. K:n esittämää selvitystä ja erittelyä vahingon määrästä ei ole kiistetty. Kun tässä tapauksessa kyse ei myöskään ole miltään osin lain 27 b §:n 3 momentissa tarkoitetusta välillisestä vahingosta, lautakunta katsoo, että EH on velvollinen korvaamaan vaaditun summan kokonaisuudessaan.

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle 666,50 euroa vahingonkorvausta.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 8.2.2008