Uuden asunto-osakkeen rakentamisvaiheen aikainen kauppa. Lattian jäljet.

todistustaakka
uuden asunto-osakkeen kauppa
kohteen laatu

Diaarinumero: 2857/81/06
Antopäivä: 11.12.2007

Kuluttaja (jäljempänä K) osti yhdessä NN:n kanssa 12.5.2005 allekirjoitetulla rakentamisvaiheen kauppakirjalla elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) asunto-osakkeet nrot 7229-8316, jotka oikeuttavat 55 m2 kokoisen huoneiston hallintaan osoitteessa. Huoneiston hallinta siirtyi 12.5.2005. Huoneistossa suoritettiin rakennusteknistentöiden tarkastus 31.3.2005 ja muuttotarkastus 20.5.2005. Osakkeiden kauppahinta oli 108 800 euroa. Kaupanteon jälkeen kävi ilmi, että huoneiston lattiassa on kolhuja. Erimielisyys koskee sitä, ovatko lattiassa olevat jäljet asuntokauppalaissa tarkoitettu virhe.

VAATIMUKSET

K ja NN vaativat EH:lta parketin vaihtamista tai uuden parketin asentamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Asuntoon muuttaessaan K havaitsi asuntoa tarkastaessaan parketissa muutamia kolhuja. Uutta asuntoa ostaessa K ei osannut odottaa parketin olevan niin viallinen kuin se on, joten on mahdollista, että osa kolhuista on jäänyt tuolloin huomaamatta. Noin kuukauden asunnossa asuttuaan K havaitsi lisää kolhuja. Kyseiset kolhut ovat täysin identtiset aiemmin havaittujen kanssa. EH paikkasi muutaman kolhun, mutta väri paikkausaineessa oli väärä. Tuolloin EH ilmoitti myös, että asia hoidetaan loppuun vuositarkastuksen yhteydessä. Vuositarkastuksessa 11.5.2006 K:lle ilmoitettiin, ettei ole näyttöä siitä, että jäljet olisivat syntyneet ennen muuttoa. Isännöitsijän 19.5.2006 tekemän tarkastusmuistion mukaan parketissa on kolhuja eteisessä, olohuoneessa ja keittiössä. Kolhut ovat muistion mukaan silmämääräisesti arvioiden läpimitaltaan noin 4 mm, syvyydeltään 1 mm ja muodoltaan säännöllisen pyöreitä.

Kolhut ovat täysin symmetrisiä. Kyseisenlaisia jälkiä ei voi muodostua mikäli lattialle tippuu jotain, tai sillä käveltäisiin kengillä. K kieltäytyi EH:n tarjouksesta korjata parketti, sillä hyväksymällä tarjouksen K olisi antanut olettaa aiheuttaneensa itse jäljet. Lisäksi asennusliikkeen tekemät korjaukset ovat olleet huonoa työtä ja K on ymmärtänyt, että kokonaan uuden parketin laitto maksaisi EH:lle vain 500 euroa. Uuden asunnon kaupassa parketinkin tulisi olla täysin uusi ja kolhuton.

VASTAUS

EH kiistää valittajan vaatimukset.

Rakennustöiden valvoja suoritti 31.3.2005 asunto-osakeyhtiössä rakennusteknisen tarkastuksen, eikä K:n asunnossa tuolloin havaittu vikoja. 20.5.2005 päivättyyn muuttotarkastuslomakkeeseen merkittiin parketissa havaitut pari kolhua, joista toisesta oli pala pois. EH korjautti nämä kolhut parketin asentaneella yrityksellä ennen kuin K muutti asuntoon. K ei ole reklamoinut suoritetusta korjauksesta. Loput kolhut

K on havainnut kertomansa mukaan hetken asunnossa asuttuaan. Muuttotarkastus on tehty asunnon ollessa tyhjillään, joten mikäli K:n muuttotarkastuksen jälkeen ilmoittamat kolhut olisivat olleet lattiassa jo ennen muuttoa, olisi K:n tullut huomata ne jo muuttotarkastuksen yhteydessä.

K:n ilmoitettua puhelimitse uusista kolhuista asennusliike tarkasti parketin ja paikkasi pari kolhua. K oli kuitenkin tyytymätön korjaukseen. Asennusliikkeen edustajan mukaan parketissa oli runsaasti kolhuja, jotka eivät olleet siinä edellisellä korjauskerralla muuttotarkastuksen jälkeen.

Tämän jälkeen EH tarkasti lisäkolhut. Kolhut olivat täysin erityyppisiä kuin muuttotarkastuksessa havaitut kolhut, eikä niitä esiintynyt missään muussa asunto-osakeyhtiön huoneistoissa. K:lle ilmoitettiin, että kolhut ovat syntyneet joko muutossa tai asumisen seurauksena, eivätkä ne näin ollen kuulu EH:n virhevastuun piiriin.

K on ilmoittanut 9.4.2006 päivätyssä vuositarkastuslomakkeessa, että "koko asunnossa parketti viallinen, pieniä painaumia".

EH:n arvion mukaan painaumia on kuitenkin enintään 10-20 kappaletta, joten väite koko parketin viallisuudesta on liioiteltu. Koska muuttotarkastuslomakkeessa K ei ollut tällaista maininnut, on lisäkolhujen täytynyt syntyä vasta muuton jälkeen. K:lle on tästä huolimatta ehdotettu kolhujen paikkaamista EH:n kustannuksella vuositarkastuksen yhteydessä kuumavahapaikkauksella. Lisäksi K:lle tarjottiin 200 euron kertaluontoista hyvitystä sovinnolliseen ratkaisuun pääsemiseksi. Parketin kävi koepaikkaamassa parketin valmistajan edustaja, jonka mukaan paikkaus onnistui hyvin eikä paikattua kohtaa huomannut parketin laaduntarkasteluetäisyydeltä. K on tästä huolimatta kieltäytynyt loppujen kolhujen Paikkauksesta.

RATKAISU

Asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n mukaan asunnossa on virhe mm., jos rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti tai asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa.

Asiassa on riidatonta, että parketissa on painaumia. Osapuolet ovat erimielisiä siitä, ovatko painaumat olleet olemassa jo kaupantekohetkellä.

Riidanalaisia virheväitteitä arvioitaessa on lähdettävä siitä, että ostajalla on näyttötaakka asunnon virheistä. Pelkkä väite virheestä ei ole riittävä, jos myyjä kiistää virheen olemassaolon tai ilmoittaa sen jo korjatuksi. Tällaisessa tilanteessa lautakunta tulisi saattaa vakuuttuneeksi virheen olemassaolosta esimerkiksi valokuvin tai muuten olosuhteisiin nähden sopivalla tavalla. Ostaja on toimittanut vaatimustensa tueksi valokuvia painaumasta sekä isännöitsijän selvityksen painaumien laadusta. Ostajan mukaan muuttotarkastuksen yhteydessä korjatut painaumat olivat identtisiä näiden dokumentoitujen painaumien kanssa. Myyjän mukaan muuttotarkastuksessa korjatut viat olivat aivan erilaisia. Väitteen tueksi myyjä on toimittanut 20.5.2005 päivätyn tarkastuslomakkeen, jonka mukaan "parketissa pari kolhua, toisesta pala pois".

Edellä mainitun selvityksen perusteella lautakunta toteaa, ettei ostaja ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että painaumat olisivat olleet olemassa ennen kaupantekoa. Lisäksi lautakunta toteaa, että mikäli lattia on jo muutettaessa ollut täynnä paljaalla silmällä havaittavia painaumia, olisi ostajan tullut havaita ne viimeistään muuttotarkastuksen yhteydessä. Näin ollen näiden osalta asunnossa ei voida katsoa olleen virhettä.

Myyjä on ehdottanut lattian korjaamista kuumavahapaikkauksella sekä 200 euron hyvityksen suorittamista, lautakunta pitää ehdotuksenmukaista hyvitystä asianmukaisena.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 11.12.2007