Vuokra-asunnon kunto vuokrasuhteen päättyessä. Vakuusmaksun palauttaminen.

vuokrasopimus
vakuusmaksu
muuttotarkastus
huoneiston kunto

Diaarinumero: 1170/83/07
Antopäivä: 29.11.2007

Kuluttaja (jäljempänä K) on ollut vuokralaisena elinkeinonharjoittajan (jäljempänä EH) omistamassa asunnossa. Vuokrasuhde päättyi tammikuussa 2007. K on tyytymätön siihen, että EH pidätti hänen maksamastaan vuokravakuudesta 140 euroa.

Vaatimukset

Vuokralainen vaatii, että vuokranantaja palauttaa vakuudesta pidätetyn määrän. Summan pidättämistä on perusteltu asunnon siivottomalla kunnolla ja sillä, että siellä on jouduttu tekemään korjaustöitä. Vuokranantaja ei kuitenkaan esittänyt huomautuksia asunnon kunnosta 23.1.2007 pidetyn muuttotarkastuksen yhteydessä.

Asiaa selviteltäessä vuokranantajan kiinteistöpäällikkö ilmoitti, että asunnossa oli jouduttu tekemään korjaustöitäkin. Niistä ei kuitenkaan ole esitetty mitään selvitystä.

K on puhelimitse ilmoittanut vuokrasuhteen alkaneen 1.12.2006. Kyse oli työn takia tapahtuneesta muutosta. Kun K totesi, että asunto ei kuitenkaan ollut välttämätön, hän irtisanoi sopimuksen päättymään 31.1.2007. Hän pitää kohtuuttomana sitä, että hänen katsotaan sotkeneen asuntoa pahoin näin lyhyen hallinta-ajan kestäessä.

Vastaus

Asunnon seuraavan asiakkaan vuokrasopimus alkoi 1.2.2007. Hän ilmoitti asunnon epäsiisteydestä, ja vuokranantaja antoi hänen tilata sinne siivouksen vuokranantajan laskuun. Siivousliikkeen lausunnosta ilmenee, että asunnon edellinen asukas ei ollut tehnyt asunnon loppusiivousta riittävässä määrin. Vakuuden pidätys perustuu yksin huoneiston siivoukseen, eikä siitä ole kuitattu korjaukseen liittyviä kuluja.

Vastaukseen on liitetty siivouspalvelun antama selvitys. Asunto siivottiin uuden asukkaan tilauksesta 7.2.2007. Siivouspyyntö ei ollut turha. Siivottavaa oli keittiössä ja pesutilassa. Lattiat imuroitiin ja pestiin kaikkialta.

Ratkaisun perustelut

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaan kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan, voidaan sopia.

25 §:n mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Lautakunta toteaa, että jos asunto vahingoittuu vuokrakauden aikana, vuokralaisen tulee tarvittaessa kyetä osoittamaan, että tämä vahingoittuminen ei ole johtunut hänen vastattavakseen kuuluvista syistä. Sen osoittaminen, että asunto on tällä tavoin vahingoittunut vuokrakauden aikana, kuuluu kuitenkin vahinkoon vetoavalle vuokranantajalle. Nyt käsiteltävässä tapauksessa vakuus on pidätetty asunnon siisteydessä olleiden puutteiden takia. Tapauksessa ei ole kuitenkaan luotettavasti selvitetty, että asunnon kunto olisi tältä osin heikentynyt K:n lyhyeksi jääneen vuokrakauden aikana. Vuokrasuhteen alkaessa hän on saanut täytettäväksi huoneiston kuntokortin, johon on pyydetty hänen oma arvionsa huoneistossa havaituista vioista. K on listannut kuntokortissa huoneiston kunnon olevan kauttaaltaan hyvä, vaikka hän on samalla listannut useissa huonetiloissa olevan lattiamattojen rikkoutumia, maalipinnoissa olevan maalipaikkauksia ja lisäksi huoneistosta puuttuvan eräitä ovia. Tämä lomake ei ole ohjeistanut vuokralaista selvittämään huoneiston siisteyttä, eikä tämä seikka ilmene kortista. Näin ollen asiassa ei ole näyttöä siitä, että huoneisto olisi K:n vuokrakauden alussa ollut siisteydeltään paremmassa kunnossa kuin se oli vuokrakauden päättyessäkään. Vakuuden pidätys perustuu keskeisesti siivoustarpeisiin, joita tavallisesti syntyy vasta pitkän ajan kuluessa (tällainen siivouskohde on esimerkiksi lieden tausta).

Lisäksi vuokranantaja ei ole esittänyt vuokralaiselle huomautuksia asunnon kunnosta hänen poismuuttonsa yhteydessä tehdyn muuttotarkastuksen perusteella, vaan siisteyspuutteet ovat johtaneet toimenpiteisiin vasta huoneiston seuraavan vuokralaisen aloitteesta. Lautakunta katsoo tämän osoittavan, että vuokranantaja on hyväksynyt asunnon luovutuskunnon niiden seikkojen osalta, jotka ovat havaittavissa asuntoa normaalihuolella tarkasteltaessa. Tämä kattaa ainakin asunnon esillä olevien lattia- ja seinäpintojen sekä keittiön kodinkoneiden ja kaapistojen puhtauden. Kiistanalainen lasku perustuu tällaisten pintojen puhdistamiseen. Vuokranantaja on myös katsonut asunnon olevan kuntonsa puolesta sellaisenaan luovutettavissa uudelle vuokralaiselle. Riidanalaiseen siivoukseen on ryhdytty vasta uuden vuokralaisen vaatimuksesta. Uuteen vuokralaiseen nähden vuokranantajalla onkin velvollisuus huolehtia siitä, että huoneisto on muun muassa siisteytensä puolesta siinä kunnossa kuin vuokralainen voi kohtuudella vaatia. Lautakunta katsoo kuitenkin, että kun K:lle ei ole ilmoitettu puhdistustarpeesta eikä varattu hänelle mahdollisuutta huolehtia näistä normaaleista kodinhoitotoimista hänen omana hallinta-aikanaan ennen asunnon luovutusta seuraavalle vuokralaiselle, vastuu huoneiston siisteydestä suhteessa uuteen vuokralaiseen jää yksin vuokranantajalle. Siivoustarvetta ei ole pidettävä sellaisena sopimusrikkomuksena ja vahingon aiheuttamisena, josta vakuutta voisi pidättää. Vaadittu summa on palautettava K:lle.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle 140 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 29.11.2007