3g-matkapuhelimen ja liittymän kytkykauppa. Sopimuksen määräaikaisuudesta annetut tiedot. Kuuluvuus.

kytkykauppa
puhelinliittymä
annetut tiedot
määräaikainen

Diaarinumero: 2210/39/06
Antopäivä: 19.11.2007

Kuluttaja (jäljempänä K) ja elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) tekivät 14.6.2006 sopimuksen 3G-matkaviestintäverkon käyttöön soveltuvasta puhelimesta ja puhelinliittymästä. Erimielisyys koskee K:n oikeutta purkaa sopimus.

Vaatimukset

K vaatii sopimuksen purkamista.

K kertoo, ettei hän nähnyt lukea liittymäsopimukseen pienellä painettua tekstiä. Sopimuksessa ei mainita puhelimen hintaa. Missään tapauksessa K ei olisi hankkinut monimutkaista ja kallista puhelinta, jos myyjäliike olisi paremmin informoinut häntä. Laite ei aluksi toiminut, koska SIM-kortti oli asennettu väärinpäin. Asia korjattiin heti kun K ilmoitti asiasta matkapuhelinkauppiaalle.

Pienituloisena eläkeläisenä K kuvitteli saavansa puhelimen yhdellä eurolla, kuten myyjä sanoi. Tähän ja puhelimen huonoon kuuluvuuteen vedoten K haluaa purkaa kaupan.

Vastaus

EH toteaa, että kytkykaupassa myydään operaattorilukittu matkapuhelin ja matkapuhelinliittymä samassa paketissa. Tällöin laitteesta maksetaan käteishinta, joka on laitteen normaalihintaa edullisempi. Laitteen omistusoikeus siirtyy asiakkaalle, kun hän on hyväksynyt sopimuksen. Asiakas sitoutuu määräajaksi EH:n asiakkaaksi. Määräaikainen sopimus sitoo sen molempia osapuolia, eikä sopimuksen ehtoja voida muuttaa kesken sopimuskauden.

K teki 14.6.2006 sopimuksen EH:n liittymästä. EH toteaa, että K:lla on ollut mahdollisuus tutustua tarjolla olevaan matkapuhelinlaitteeseen ja sen ominaisuuksiin matkapuhelinliikkeessä ennen sopimuksen tekemistä. SIM-kortin asennus korjattiin heti asiakkaan ilmoitettua asiasta eikä tämä seikka oikeuta asiakasta sopimuksen purkamiseen.

K:lle on sopimusta tehtäessä annettu kyseisen liittymän palvelukuvaus. Palvelukuvauksessa on yksiselitteisesti kerrottu mm. sopimuksen määräaikaisuudesta. Samoin määräaikaisuudesta on kerrottu liittymäsopimuksessa. Asiakkaalle on myös annettu hinnasto, josta selviää liittymän hintatiedot.

Asiakkaan osoitteessa ei ole havaittu katvealueita, jotka hankaloittaisivat matkapuhelinlaitteen käyttöä. Asiakas ei myöskään ole ottanut yhteyttä EH:aan ilmoittaakseen huonosta kuuluvuudesta ennen liittymäsopimuksen solmimista.

Liittymäsopimus on mahdollista irtisanoa tiettyjen sosiaalisten suoritusesteiden johdosta. Näistä seikoista asiakkaan tulee toimittaa kirjallinen selvitys EH:lle. EH:lle ei ole esitetty selvitystä siitä, että K:n elämäntilanteessa olisi tapahtunut oleellinen muutos, jonka perusteella liittymäsopimus voitaisiin irtisanoa.

EH katsoo, että K:lla on ollut mahdollisuus tutustua kytkykauppasopimuksen ehtoihin ja matkapuhelinlaitteeseen ennen sopimuksen solmimista eikä EH näin ollen näe aihetta irtisanoa liittymäsopimusta ennen sopimuskauden päättymistä.

Ratkaisu

K on tehnyt EH:n kanssa sopimuksen, joka sisältää

3G-matkapuhelimen ja pakettihinnoitellun puhelinliittymän.

K on maksanut puhelimesta yhden euron suuruisen kertamaksun. Lisäksi hän on tehnyt määräaikaisen liittymäsopimuksen, jonka perusteella hän on sitoutunut maksamaan liittymästä kuukausimaksuja sopimuskauden ajan. K katsoo, että hänen tulisi saada purkaa sopimus. Vaatimustaan K perustelee vetoamalla seuraaviin seikkoihin: hän ei nähnyt lukea sopimustekstiä, myyjäliikkeessä ei annettu asianmukaista tietoa matkapuhelimen ominaisuuksista ja liittymän kuuluvuus on huono.

Viestintämarkkinalain 70 §:n 1 momentin mukaan

GSM-matkaviestinverkon päätelaitteen tai siihen liittyvän hyödykkeen hinta ei saa riippua siitä, hankkiiko käyttäjä myyjältä myös GSM-matkaviestinverkon liittymän (kytkykauppa). Lainkohdan 2 momentin mukaan kytkykauppa on sallittua muun kuin 1 momentissa tarkoitetun matkaviestinverkon liittymäsopimusta tehtäessä. Teleyritys saa lainkohdan 4 momentin mukaan kytkykaupan yhteydessä tehdä kuluttajan kanssa enintään kahden vuoden määräaikaisen liittymäsopimuksen.

Lautakunta toteaa, että osapuolten välinen sopimuskokonaisuus muodostuu päätelaitteen kaupasta ja matkapuhelinpalvelua koskevasta sopimuksesta. Asiassa on sen vuoksi arvioitava, sovelletaanko sopimukseen tavaran kauppaa vai palvelussopimuksia koskevia säännöksiä.

Kuluttajansuojalaissa ei ole säännöksiä siitä, milloin sopimusta on pidettävä tavaran kauppana. Kuluttajansuojalain esitöiden mukaan tehtäessä rajanvetoa tavaran kaupan ja palvelussopimusten välillä tulisi kiinnittää huomiota siihen, onko suoritukseen sisältyvällä palveluksella sellaisessa sopimuksessa tyypillisesti niin keskeinen merkitys, että siihen on tarpeen soveltaa erityisesti palvelussuoritukseen liittyviä erityisiä oikeussuojatarpeita silmällä pitäen laadittuja säännöksiä.

(HE 360/1992, 8 luvun 1 §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Irtaimen omaisuuden kauppaa koskevan yleislain kauppalain

2 §:n 2 momentin mukaan lakia ei sovelleta sopimukseen, jonka mukaan tavaran toimittajan on myös suoritettava työtä tai muu palvelus, jos palvelus muodostaa pääosan hänen velvollisuuksistaan. Kauppalain mukaan ratkaisevaa on siis se, mitä on pidettävä pääosana toimeksisaajan suoritusvelvollisuutta eli miten olennainen merkitys sopimuksen edellyttämällä palveluksella on sellaisessa sopimuksessa.

Kytkykaupassa kuluttaja saa matkapuhelinlaitteen halvemmalla, jos hän tekee samalla määräaikaisen liittymäsopimuksen. Viestintämarkkinalain 70 §:n sanamuodon mukaan kyseessä on päätelaitteen kaupan yhteydessä tapahtuva liittymäsopimuksen tarjoaminen, mikä viittaa siihen, että sopimuksen pääosana on päätelaitteen kauppa. Lautakunnan käsityksen mukaan

3G-ominaisuuksilla varustetun matkapuhelimen hankkimisella on sopimuksessa niin keskeinen merkitys, että sopimusta on kokonaisuudessaan arvioitava lähtökohtaisesti tavaran kauppaa koskevien säännösten perusteella.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n mukaan tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kyseeseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa:

1) vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta; tai

2) purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

Määräaikaisen liittymäsopimuksen tekeminen kytkykaupan yhteydessä on viestintämarkkinalain 70 §:n 4 momentin mukaan sallittua. Jos liittymäsopimuksen määräaikaisuudesta ja sen merkityksestä ei tiedoteta asianmukaisesti, kyseessä voi olla kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:ssä tarkoitettu tiedonantovirhe, mikä oikeuttaa kaupan purkuun, jos se ei ole vähäinen.

Lautakunta ei voi käytettävissään olevin keinoin selvittää puhelimen ja liittymän myyntilanteessa käytyjen keskustelujen sisältöä, minkä vuoksi lautakunta ei voi ottaa kantaa siihen, minkälaisia tietoja K:lle on suullisesti annettu kytkykaupan luonteesta ja sopimuksen määräaikaisuudesta. Näin ollen lautakunta arvioi K:lle annettuja tietoja ainoastaan kirjallisen sopimusaineiston perusteella.

K on 14.6.2006 tehnyt matkapuhelinpalvelua koskevan kirjallisen sopimuksen, johon on merkitty sopimuskaudeksi 24 kuukautta. Sopimuksen liitteenä olevan palvelukuvauksen kohdassa todetaan seuraavaa:

"Liittymäsopimus on voimassa sopimuksessa määritellyn määräajan (jäljempänä Sopimuskausi), jonka jälkeen sopimuksen voimassaolo jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassaolevana, ellei asiakas ole viimeistään kahta viikkoa tai EH viimeistään kuukautta ennen Sopimuskauden päättymistä ole irtisanonut sopimusta, jolloin sopimus päättyy sopimuskauden päättyessä. Liittymäsopimusta ei voi irtisanoa päättymään kesken Sopimuskauden."

Sopimuksen määräaikaisuus ja se, ettei irtisanominen ole mahdollista kesken sopimuskauden, käyvät selkeästi ilmi palvelusopimuksesta ja siihen liittyvistä sopimusehdoista, joihin K:lla on ollut mahdollisuus tutustua ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimustekstin lukemiseen mahdollisesti liittyneet vaikeudet ovat K:n vastuulla eikä selvitys osoita, että ne olisivat olleet sopimusta tehtäessä toisen osapuolen havaittavissa. Näin ollen lautakunta katsoo, että määräaikaisuutta koskeva ehto on tullut K:n tietoon ja osaksi sopimusta.

Puhelinlaitteen ominaisuuksiin K:lla on ollut mahdollisuus tutustua ennen sopimuksen tekemistä eikä asiassa esitetty selvitys osoita, että niistä annettu tieto olisi ollut jollakin tavoin virheellistä tai puutteellista.

Matkapuhelinliittymän kuuluvuuden osalta lautakunta toteaa, että EH:n Internet-sivuilta saatavan tiedon mukaan EH:n UMTS-verkko toimii myös K:n asuinpaikkakunnalla, joten 3G-palvelut ovat ilmeisesti käytettävissä myös siellä. K ei ole valituksessaan tarkemmin yksilöinyt, minkälaisia tietoja hän on sopimusta tehtäessä saanut 3G-verkon peittoalueesta eikä sitä, miltä osin verkon toiminnassa olisi ollut puutteita. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että 3G-palveluiden käytettävyydessä olisi ollut niin merkittäviä puutteita, että kyse olisi virheestä.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, ettei kaupan kohteessa ole osoitettu olleen kuluttajansuojalaissa tarkoitettua virhettä, joka oikeuttaisi sopimuksen purkuun.

Kytkykaupan yhteydessä tehtävän määräaikaisen liittymäsopimuksen kuluttaja voi viestintämarkkinalain 70 §:n 4 momentin perusteella irtisanoa silloin, kun hän on pääasiassa ilman omaa syytään joutunut maksuvaikeuksiin vakavan sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi. K ei ole väittänytkään, että hänellä olisi tällaiseen ns. sosiaaliseen suoritusesteeseen liittyvä peruste liittymäsopimuksesta vapautumiselle.

Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

 
Julkaistu 19.11.2007