Käytetyn henkilöauton kauppa. Turvatyynyn puuttuminen ja vuosimallitiedon virheellisyys. Auton takaisinostosopimuksen kohtuullisuus.

autokauppa
kohtuullisuus
ostosopimus

Diaarinumero: 333/33/06
Antopäivä: 20.09.2007

Asiakas osti 8.9.2005 myyjäliikkeeltä vuonna 2002 käyttöönotetun henkilöauton 31 050 eurolla. Auton matkamittarilukema oli kaupantekohetkellä 42 800 kilometriä.

Asiakas valittaa siitä, että noin kuukausi kaupanteon jälkeen selvisi, että autossa oli vain yksi turvatyyny myynti-ilmoituksissa luvatun kahden sijasta. Samalla selvisi myös, ettei auton vuosimalli ollut 2003, kuten myyjä oli väittänyt, vaan 2002. Osapuolet päätyivät lopulta siihen, että myyjäliike osti auton takaisin 11.11.2005 ja maksoi ostajalle siitä 30 500 euroa. Ostosopimukseen on merkitty auton matkamittarilukemaksi 45 000 kilometriä. Ostaja on tyytymätön siihen, että sai autosta 550 euroa vähemmän kuin mitä hän oli siitä maksanut. Myyjäliike toteaa, että hinnanerotus kattaa sen käyttöhyödyn, jonka ostaja autosta sai ajettuaan sillä kaksi kuukautta ja noin 2 000 kilometriä.

Vaatimukset

Ostaja vaatii, että myyjäliike palauttaa hänen maksamansa auton kauppahinnan kokonaisuudessaan eli palauttaa edellä mainitun 550 euroa. Lisäksi ostaja kertoo joutuneensa katsastamaan auton. Siitä aiheutui hänelle 50 euron kustannukset. Ostajan vaatimus on siis yhteensä 600 euroa. Hän pitää 600 euroa kohtuuttomana hintana 2 000 kilometrin ajosta.

Asiakas toteaa, että kauppalain mukaan jos kauppa puretaan sellaisen virheen perusteella, joka on ilmennyt vasta tavaran oltua pitkähkö ajan ostajan käytössä, tulee ostajan korvata saamansa perusteeton etu myyjälle. Ostajan käsityksen mukaan kolme viikkoa ja neljä päivää ei ole pitkähkö aika. Ostaja vaati kaupan purkamista edellä mainitun ajan kulutta, mutta myyjän viivyttelyn vuoksi kauppa purettiin vasta kuusi viikkoa myöhemmin. Kyseisten kuuden viikon aikana autoon tuli noin 1 000 ajokilometriä, joiden ostaja katsoo aiheutuneen myyjän haluttomuudesta purkaa kauppa.

Vastaus

Myyjäliike toteaa, että asiakas oli tyytymätön auton varusteisiin ja suullisesti puhuttuun mallivuoteen. Asiakkaalle ehdotettiin hinnanalennusta tai auton vaihtoa toiseen. Sopivaa ratkaisua ei kuitenkaan löytynyt. Lopulta myyjäliike päätyi ostamaan auton takaisin. Tämä oli maksimaalinen toimenpide tyytymättömyyden ratkaisemiseksi. Takaisinostohinta on sama millä asiakas osti auton, eli kaupan peruminen on oikea näkökulma asiaan. Autossa olleet puutteet eivät vaikuttaneet auton käytettvyyteen. Ostajalta veloitettiinkin muodollinen 500 euron käyttöhyöty kahden kuukauden ja noin 2 000 kilometrin ajosta. Tämä kaikki sovittiin osapuolten välisissä keskusteluissa sekä allekirjoitetuilla kauppasopimuksilla.

Myyjäliike ei näe mitään syytä perua tehtyjä sopimuksia eikä se hyväksy auton käyttöä kahden kuukauden ja 2 000 kilometrin ajan ilman pienintäkään veloitusta.

Ratkaisu

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", siinä on kuitenkin kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdan mukaan virhe, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Lautakunta katsoo selvitetyksi, ettei myyjäliikkeen asiakkaalle myymä auto ole vuosimallinsa ja turvatyynyjensä lukumäärän osalta vastannut myyjän ennen kaupan syntymistä antamia tietoja ja kyseisten tietojen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Autossa on siltä osin ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdassa tarkoitettu virhe.

Osapuolet ovat kahden kuukauden kuluttua kaupasta tehneet sopimuksen jolla auto on palautunut ostajalta myyjäliikkeelle. Lautakunta toteaa, että riippumatta siitä, katsotaanko puheena oleva sopimus kaupan purkamiseksi tai normaaliksi uudeksi kauppasopimukseksi, ovat osapuolet joka tapauksessa kiistatta sopineet asian molempia sitovalla sopimuksella.

Asiakas on pitänyt sopimusta kohtuuttomana siksi, että myyjäliike on sen perusteella maksanut autosta 550 euroa vähemmän mitä hän itse on autosta myyjäliikkeelle maksanut kaksi kuukautta aikaisemmin.

Kuluttajasopimusten kohtuullisuutta arvioidaan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n perusteella. Säännöksen mukaan jos sopimuksen mukainen hinta on kulutushyödykkeen laatu ja yleinen hintataso huomioon ottaen kohtuuton, voidaan sitä sovitella. Jos tällaisen sopimuksen muu sopimusehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, voidaan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.

Sopimuksen kohtuullisuutta arvioidessaan lautakunta ottaa huomioon muun muassa sen, että auto on joka tapauksessa ehtinyt olla ostajan käytössä kaksi kuukautta ja sillä on tuona aikana ajettu noin 2 000 kilometriä. Auton virheet ovat myös olleet luonteeltaan sellaisia, ettei niiden voida katsoa vaikuttaneen auton käyttöön. Vaikka kysymys olisi ollut kaupan purkamisestakin, lautakunta katsoo, että myyjällä on oikeus ottaa huomioon ostajan autosta saama hyöty. Tämän myyjäliike ilmoittaa tehneensäkin.

Myyjäliikkeen käyttöhyötynä vähentämä summa ei merkittävästi poikkea lautakunnan ratkaisukäytännön mukaisesta käyttöhyödystä. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei perusteita sopimuksen kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaiseen sovitteluun ole esitetty. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 20.9.2007