Hammaslääkärin palvelut. Julkisen terveydenhuollon ostopalvelu. Lautakunnan toimivalta.

Diaarinumero: 2395/38/06
Antopäivä: 13.09.2007

Kyse on lautakunnan toimivallasta, kun hammashoito on annettu kunnan ostopalveluna yksityisellä hammaslääkäriasemalla. Hoito perustui terveyskeskuksen antamaan hoitosuunnitelmaan.

Selvitys

Lautakunta on pyytänyt lausunnon kaupungin terveyskeskukselta tällaisen ostopalvelun sisällöstä. Lausunnossa todetaan mm., että terveyskeskus järjestää osan hammashoidostaan ostopalveluina ns. sopimushammaslääkäreiden kanssa. Terveyskeskuksen hammashuolto antaa asiakkaalle lähetteen terveyskeskushammaslääkärin tekemästä ja potilaan hyväksymästä hoitosuunnitelmasta. Hoitosuunnitelma toimii samalla maksusitoumuksena. Sopimushammaslääkärin tulee kuitenkin aina tutkia potilas ennen hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä. Mahdollisille muutoksille tulee hakea lupa terveyskeskukselta. Ostopalveluna toteutetussa hoidossa sopimushammaslääkäri vastaa hoidosta ja mahdollisista potilasvahingoista sekä muista vahingoista potilaalle. Potilas maksaa saamastaan hoidosta terveyskeskukselle samat asiakasmaksuasetuksen mukaiset maksut kuin terveyskeskuksessakin annetusta hoidosta. Sopimushammaslääkäri perii kuitenkin suoraan potilaalta hammaslaboratoriokustannukset ja hänen tulee hankkia niihin asiakkaan suostumus.

Ratkaisu

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 §:n 1 momentin

1 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa ja muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäväksi.

Kuluttajasuojalain 1 luvun 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittavaksi.

Kansaterveyslain 14 §:n mukaan suun terveyden ylläpito on kunnan tehtävä. Tästä palvelusta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (asiakasmaksulaki). Hammashoito on siis kunnan lakisääteinen tehtävä.

Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi

(8/1977 vp.) todetaan, että kuluttajansuojalakia ei voida soveltaa julkisyhteisöjen lakisääteiseen toimintaan, esimerkiksi terveys- ja sosiaalihuoltoon tai koulutoimeen. Myös hallituksen esityksessä laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta

(HE 360/1992 vp.) todetaan, että julkisyhteisöjen järjestämät, pääosin verovaroin rahoitettavat ja ilman taloudellisia tulostavoitteita tarjottavat koulutus- ym. palvelut rajautuvat lain ulkopuolelle.

Selvityksen mukaan kaupungin terveyskeskus järjestää osan lakisääteisenä annettavasta hammashoidosta ostopalveluna niin sanotuilta sopimushammaslääkäreiltä. Potilas on saanut kaupungilta lähetteen sopimushammaslääkärin hoitoon. Potilaalle on annettu lähetteessä mainittu, kaupungin terveyskeskuksen määrittelemä hoito, josta hän on maksanut asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen perusteiden mukaisen maksun.

Yksityinen hammaslääkäriasema on hoitanut kunnan lakisääteisen tehtävän potilaan suun terveyden hoidossa kunnan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla. Kysymyksessä ei näin ollen ole kuluttajasuojalaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaminen tai kulutushyödykesopimus potilaan ja hammaslääkäriaseman välillä.

Edellä olevan perusteella lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 13.9.2007