Käytetyn henkilöauton kauppa. Moottorivaurio.

autokauppa
moottorivaurio

Diaarinumero: 04/33/3591
Antopäivä: 12.07.2006

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 2.1.2004 elinkeinonharjoittajalta (jäljempänä EH) käytetyn, vuonna 1995 käyttöön otetun henkilöauton 5 430 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 162 670 kilometriä.

Auton moottori rikkoutui 14.5.2004, jolloin K oli kaupanteon jälkeen ajanut autolla 5 655 kilometriä. Auto korjattiin XX:n korjaamolla. Korjauskustannukset olivat 1 505,85 euroa.

Vaatimukset

K vaatii 1 611,85 euron korvausta auton korjauskustannuksista, asian selvittämisestä aiheutuneista puhelinkustannuksista sekä julkisen liikenteen käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista.

K:n mukaan auto oli ylikuumentunut 14.5.2004, jolloin auto pysäytettiin välittömästi. Tämän jälkeen auto ei enää käynnistynyt. K katsoo, että moottorivaurion syynä on ollut jakohihnan katkeaminen. K:n mukaan auton jakohihnan vaihtoväli on neljä vuotta tai 90 000 kilometriä. Jakohihna oli viimeksi vaihdettu 20.5.1999. Jakohihnan ajallinen vaihtoväli oli ylittynyt seitsemällä kuukaudella jo ennen kaupantekohetkeä eikä tästä kerrottu ostajalle. Myöskään auton huoltokirjassa ei K:n mukaan ollut mainintaa jakohihnan vaihtovälistä.

K kiistää väitteet käyttövirheestä. Lisäksi K toteaa, että vian syystä esitettiin myyjälle useita arvioita, koska vian lopullinen syy ei aluksi ollut selvillä.

K on liittänyt valitukseensa XX:n lausunnon. XX:n mukaan moottorivaurion syynä on ollut jakohihnan katkeaminen hihnan liiallisen kireyden vuoksi. Lisäksi tuulettaja oli epäkunnossa, minkä vuoksi moottori on ylikuumentunut. XX:n mukaan ylikuumentuminen on edesauttanut moottorin vaurioitumista.

Vastaus

EH toteaa, että ostajan kertomus vaurion syystä on muuttunut useaan kertaan eikä vaurion lopullisesta syystä siten ole varmuutta. EH pitää kuitenkin todennäköisenä, että vaurion syynä on ollut ostajan oma menettely, koska ostaja ei riittävässä määrin selvittänyt, miksi autoon on jouduttu lisäämään jäähdytinnestettä.

EH huomauttaa, että jakohihnan katkettua ei enää voida määritellä, että hihna on ollut liian kireällä. Lisäksi EH huomauttaa, että autolla oli ajettu 60 000 kilometriä edellisen jakohihnan vaihdon jälkeen, minä aikana hihna olisi joka tapauksessa löystynyt.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle eli tavaran luovutushetkellä. Myyjä vastaa tuolla hetkellä tavarassa olleesta virheestä, vaikka se ilmenisi myöhemmin. Saman pykälän 2 momentin mukaan virheen oletetaan olleen olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen.

Virheen arvioinnin lähtökohta on osapuolten välisen sopimuksen sisältö. Tavaran kaupassa ei kuitenkaan yleensä yksityiskohtaisesti sovita siitä, minkälainen tavaran on ominaisuuksiltaan oltava. Tällöin käytetyn tavaran kaupassa virheen olemassaoloa arvioidaan kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n mukaan. Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", siinä on pykälän 3 kohdan mukaan virhe, jos se on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Ostajan asiana on näyttää virheen olemassaolo eli se, että tavara poikkeaa sovitusta tai siitä, mitä ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Jos tavara osoitetaan virheelliseksi ja virhe on ilmennyt kuuden kuukauden kuluessa tavaran luovutuksesta, ostajan ei tarvitse osoittaa, että tavara oli virheellinen jo tuona ajankohtana.

Käytetyn auton kaupassa ostajan aiheellisia odotuksia arvioidaan erityisesti sen perusteella, onko auton kunto sellainen, kuin sen iän ja sillä ajettujen kilometrien perusteella voidaan olettaa. Myyjä ei vastaa vioista, jotka johtuvat tavanomaisesta kulumisesta. Autot kuluvat käytössä ja ajan myötä. Ostajalla onkin aihetta varautua siihen, että käytettynä ostettuun autoon voidaan joutua tekemään välttämättömiä korjauksia ehkä piankin kaupanteon jälkeen. Korjauskustannukset eivät kuitenkaan saa nousta kohtuuttoman korkeiksi auton käyttöikä ja kauppahinta huomioon ottaen.

Lautakunta katsoo, että myyjän olisi pitänyt kertoa ostajalle, että auton jakohihna oli pikaisen vaihtamisen tarpeessa, koska sen huolto-ohjeen mukainen vaihtoväli oli täyttynyt. Moottorin rikkoutumistavasta saatu selvitys osoittaa kuitenkin, että moottori on todennäköisesti rikkoutunut jakohihnan katkeamisen sijasta ylikuumenemisen vuoksi. Todennäköisesti jakohihna on katkennut ylikuumentumisesta seuranneen moottorin kiinnileikkautumisen vuoksi. Näin ollen jakohihnan vaihtoajankohtaa koskevilla tiedoilla ei tässä tapauksessa ole ollut auton rikkoutumisen kannalta juurikaan merkitystä, vaan asiassa on arvioitava, onko autossa ollut ylikuumenemisen syyn perusteella kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe jo kaupantekohetkellä.

Lautakunta pitää auton korjanneen XX:n lausunnon perusteella selvitettynä, että ylikuumenemisen syynä on ollut jäähdyttimen tuulettimen rikkoutuminen. Jäähdyttimen vikaa, joka voi aiheuttaa kalliin moottorikorjauksen, on pidettävä virheenä.

EH on vedonnut siihen, että autolla ei olisi voinut ajaa lähes 6 000 kilometriä, jos tuuletin olisi ollut viallinen autoa ostajalle luovutettaessa. Lautakunta toteaa kuitenkin, että tuulettimen toiminta talvisessa kylmyydessä on vähäistä. Näin ollen se on hyvinkin voinut olla viallinen jo kauppaa tammikuussa tehtäessä, ja aiheuttaa ylikuumenemisen vasta toukokuussa säiden riittävästi lämmettyä

Lautakunta katsoo, ettei EH ole näyttänyt, että autossa ilmennyt vika olisi tullut siihen vasta kaupanteon jälkeen. Näin ollen se vastaa auton virheestä kuluttajasuojalain 5 luvun 15 §:n 2 momentin perusteella.

K on vaatinut korvausta auton korjauskuluista sekä puhelinkuluista ja julkisesta liikenteestä aiheutuneista kuluista. Tähän hänellä on oikeus kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n perusteella.

Lautakunta arvioi maksettavan vahingonkorvauksen määräksi yhteensä 500 euroa. Korvauksen määrää arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon, että auto on korjauksessa tullut parempaan kuntoon kuin ostajalla oli aihetta olettaa. Samoin lautakunta on ottanut huomioon, että vaikka julkisen liikenteen käyttämisestä on aiheutunut kuluja, K on säästänyt oman auton käytöstä aiheutuvia kuluja.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle vahingonkorvauksena 500 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 12.7.2006