Auton sytytysyksikön kauppa. Varaosan sopivuus.

Diaarinumero: 04/33/3468
Antopäivä: 07.04.2006

Kuluttaja (K) osti 18.5.2004 elinkeinonharjoittajalta (EH) henkilöautoonsa sytytysyksikön, jonka hän itse asensi. Auto ei käynnistynyt asennuksen jälkeen, joten se hinattiin korjaamolle, jossa todettiin, että auton johtosarjoissa oli vikaa. Lisäksi myöhemmin todettiin, että autoon asennettu sytytysyksikkö oli vääränlainen. K vaatii myyjäliikettä korvaamaan väärän osan vuoksi aiheutuneet ylimääräiset asennus- ja vian selvityskulut.

Myyjäliikkeen mukaan K:lle myytiin hänen itsensä tuomaa mallia vastaava varaosa, joten korvausvaatimus on perusteeton

Vaatimukset

K vaatii, että EH korvaa 110 euroa. Vaatimus vastaa asiassa muodostuneita ylimääräisiä työkustannuksia. Lisäksi auto on seisonut useita päiviä korjaamon pihassa, mikä tulisi ottaa huomioon asian arvioinnissa.

K:lla oli mukana mallikappale, kun hän oli ostamassa varaosaa EH:lta. Lisäksi hän kertoi myyjälle auton merkin, mallin, vuosimallin ja sen, että se on automaattivaihteinen. Varaosa löytyi näillä tiedoilla. Kun se oli asennettu autoon, auto ei enää käynnistynyt.

Seuraavaksi auto hinattiin korjaamolle tutkittavaksi, jonka antaman lausunnon mukaan auton johtosarjoissa oli vikaa. Auto ei kuitenkaan toiminut johtosarjojen korjauksen jälkeen normaalisti, joten auton vian selvittämistä jatkettiin ja todettiin, että autoon asennettu sytytysyksikkö oli vääränlainen. Korjaamo hankki EH:lta uuden osan, joka on toiminut autossa. EH on vastauksessaan väittänyt, että liikkeessä mukana ollut osa on ollut väärä. Osa on kuitenkin tuotenumeronsa perusteella kuusinapainen Volvon alkuperäinen tarvikeosa, minkä on vahvistanut XX Oy.

K joutui maksamaan korjaamolle ylimääräisiä työkustannuksia yhteensä 110 euroa, joita hän vaatii korvattavaksi. Vaatimus sisältää vian määrittämiskuluja, sähkövian korjauskuluja ja sytytysyksikön asennuskuluja. Jos autoon olisi myyty heti oikea varaosa, näiltä kuluilta olisi vältytty.

Vastaus

EH kiistää K:n vaatimukset.

K:lle myytiin hänen itsensä tuomaa mallikappaleetta vastaava varaosa. K:n suorittaman asennuksen jälkeen auto ei toiminutkaan. Korjaamolla todettiin, että auton johtosarjassa oli sähkövika. Koska auto ei toiminut vian korjaamisen jälkeenkään normaalisti, korjaamo totesi, että autossa on vääränlainen sytytysyksikkö. Autoon oli ostettu ja asennettu kuusikantainen sytytysyksikkö, vaikka siihen olisi kuulunut seitsemänkantainen. Mallikappaleen oikeellisuutta ei ollut myyntihetkellä syytä epäillä.

Ratkaisun perustelut

Esitetyn asiakirja-aineiston ja korjaamon lausunnon perusteella lautakunta toteaa, ettei varaosa ole ollut autoon sopiva. Asiassa on käynyt ilmeiseksi, että osa on laadultaan poikennut K:n myyjäliikkeelle esittämästä mallista. Myyjäliikkeellä on ollut oikean varaosan selvittämiseksi myös tiedossa auton mallitiedot, joiden perusteella oikea varaosa tavanomaisesti selvitetään. Varaosan sopivuutta ei ole myyjäliikkeessä huolellisesti selvitetty. Edellä mainituilla perusteilla lautakunta katsoo, että osassa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n tarkoittama virhe, koska se ei ole malliltaan vastannut sitä, mitä voidaan katsoa sovitun asianosaisten välillä.

Virheen perusteella K:lla on oikeus kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. K on vaatinut 110 euron korvausta työkuluista sekä auton seisontapäivien huomioon ottamista. Lautakunta katsoo vaadittujen työkulujen osalta, että osa niistä on liittynyt auton johtosarjan vian korjaukseen, mitä ei ole pidettävä myyjäliikkeen virheestä aiheutuneena vahinkona. Lautakunta arvioi virheestä aiheutuneeksi vahingon määräksi 65 euroa, joka myyjäliikkeen on korvattava. Auton seisontapäivistä tai seisontapäivien mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta ei ole esitetty minkäänlaista selvitystä, joten lautakunta ei suosita asiassa siltä osin hyvitystä.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle 65 euroa vahingonkorvauksena.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 7.4.2006