Kuntoklubin jäsenyyden irtisanominen. Sopimusehdon kohtuuttomuuden arviointi.

irtisanominen
kohtuuttomuus
sopimuksen tulkinta

Diaarinumero: 04/39/3392
Antopäivä: 01.12.2005

Kuluttaja (K) teki 18.5.2004 jäsensopimuksen elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa. Sopimus on voimassa 12 kuukautta, jonka jälkeen se jatkuu kuukauden kerrallaan, kunnes se irtisanotaan. Kuukausimaksu on 59 euroa, ja se veloitetaan etukäteen. Jäsensopimuksen mukaan sopimusaika alkaa 1.8.2004. Sopimusaikaa edeltävästä ajanjaksosta 18.5-1.8 K on maksanut 30 euron harjoitusmaksun. Kun K liittyi kuntoklubin jäseneksi, voimassa oli kampanja, jonka aikana liittyneet saivat harjoitella kesäkauden 30 eurolla.

K vaati lokakuussa 2004, että sopimus puretaan, koska hänen elämäntilanteensa muuttui. Hän oli jäämässä hoitovapaalle 13.1.2005 ja hänen miehensä työ oli muuttunut, minkä vuoksi heidän 7 kuukauden ikäiselle lapsellansa ei ollut hoitajaa harjoitusten ajaksi. EH:n mukaan tällainen muutos elämäntilanteessa ei oikeuta purkamaan jäsensopimusta. EH jäädytti hyvitykseksi jäsenyyden kahdeksi kuukaudeksi. K maksoi kuitenkin 10 euroa kuukaudessa jäädytysmaksua. Jäädytysajanjakso pidensi sopimusajanjaksoa

Vaatimukset

K vaatii, että hänen jäsensopimuksensa EH:n kanssa puretaan. Hän on vaatinut EH:a lokakuussa 2004 päättämään sopimuksen siten, ettei marraskuusta 2004 enää veloiteta.

K:lla on 7 kuukauden ikäinen lapsi, jonka hoitaminen vaatii nyt enemmän aikaa, koska hänen miehensä työ on muuttunut. Hän ei ehdi käyttää palvelua. Lisäksi K on jäänyt hoitovapaalle 13.1.2005, jolloin hänen tulonsa ovat laskeneet. Tilanne on verrattavissa työttömyyteen. Kuukausimaksut ovat muuttuneessa tilanteessa muodostuneet kohtuuttomiksi.

Sopimusta allekirjoitettaessa K oli kysynyt sopimuksen purkumahdollisuuksista. Kuntoklubilta kerrottiin, että purkaminen on mahdollista. Ehdot K sai vasta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus allekirjoitettiin ja jäsenyys alkoi 18.5.2004, mutta sopimusaika alkaa EH:n mukaan kuitenkin vasta 1.8.2004.

EH on suostunut jäädyttämään jäsenyyden kahdeksi kuukaudeksi 10 euron kuukausimaksua vastaan 1.12.2004-31.1.2005, mutta tämä ei ole poistanut ongelmaa. Jäädytysajanjakso on myös vastaavasti pidentänyt sopimusajanjaksoa. EH on myös tarjonnut mahdollisuutta lapsenhoitoon, mutta käytännössä 7 kuukauden ikäinen lapsi on liian nuori.

Vastaus

EH:n mukaan valituksessa kuvattu elämäntilanteen muutos, miehen työn muuttuminen, ei oikeuta sopimuksen mukaan purkamaan sitä. K:lle on kerrottu tapauksista, joissa sopimuksen purkaminen on mahdollista kesken 12 kuukauden sopimusajanjakson. Tällaisia tilanteita ovat paikkakunnalta muuttaminen ja pysyvä terveydentilan heikkeneminen.

Sopimusaika ja jäsenyyden alkaminen ovat kaksi eri asiaa. Sopimukseen on merkitty nämä molemmat ajankohdat. Alun ilmainen harjoitteluaika on siirtänyt sopimusajan alkamista. Sopimusaika on aikaa, jona jäsen maksaa harjoittelusta, joten esimerkiksi jäädytetty ajanjakso ei kerrytä sopimusaikaa.

Ratkaisu

Sopimusehtojen 1.a kohdan mukaan sopimus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin vähintään 12 kuukautta, jonka jälkeen se jatkuu kuukauden kerrallaan, kunnes jäsensopimus irtisanotaan. Sopimusajan alkamisajankohta ilmoitetaan jäsensopimuksen etusivulla.

Sopimusehtojen 1.d kohdan mukaan jäsensopimus voidaan jäädyttää maksua vastaan yhdeksi tai enintään 12 kuukaudeksi, jolloin veloitukset ja harjoitteluoikeus katkeavat. Sopimus voidaan jäädyttää vain, jos jäsen sairastuu, loukkaantuu tai tulee raskaaksi. Jäsen on velvollinen esittämään näissä tapauksissa lääkärintodistuksen. Sopimusajanjaksoa jatketaan jäädytysjakson verran siten, että maksettavaksi tulee edelleen vähintään 12 kuukautta.

Asiassa on selvitetty, että K liittyi kuntoklubin jäseneksi 18.5.2004 allekirjoittamalla sopimuksen. Sopimusehtojen, jotka ovat sopimusasiakirjan kääntöpuolella, mukaan jäsenyys kestää vähintään 12 kuukauden sopimusajanjakson. Sopimuksen mukaan sopimusaika alkaa 1.8.2004. Sopimusehtojen mukaan 12 kuukauden sopimusajanjakson aikana sopimusta ei ole mahdollista irtisanoa. Tosin elinkeinoharjoittajan vastineen mukaan K:lle on kerrottu sopimuksen purkumahdollisuudesta tietyissä tilanteissa.

K on katsonut, että sopimus on muuttunut kohtuuttomaksi hänen lastenhoitovaikeuksiensa ja hoitovapaalle jäämisensä vuoksi. Lisäksi purkumahdollisuuksista annettiin hänen mukaansa väärä kuva sopimuksentekohetkellä.

Sopimuksen ehtojen kohtuuttomuutta arvioidaan asiassa kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n perusteella. Säännöksen mukaan kulutushyödykkeestä tehdyn sopimuksen ehtoa voidaan sovitella, jos sopimuksen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Lautakunta ei ratkaisukäytännössään ole pitänyt lähtökohtaisesti kohtuuttomana sopimusehtoa, jonka mukaan kuluttaja sitoutuu liikuntapalvelua koskevaan sopimukseen vuoden määräajaksi. Sopimus tai sen ehto saattaa kuitenkin tapauskohtaisten seikkojen kuten sopimusta tehtäessä vallinneiden olosuhteiden tai niiden muuttumisen seurauksena tulla kohtuuttomaksi. Lautakunnan katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että K:n olosuhteet olisivat sopimuksen tekemisen jälkeen muuttuneet siten, että sopimusta voitaisiin pitää kohtuuttomana. K ei ole myöskään esittänyt näyttöä sen tueksi, että hänelle olisi sopimuksentekohetkellä annettu väärää tietoa purkumahdollisuuksista. Sopimuksesta käy selvästi ilmi myös sopimusajan alkaminen, ja sopimusehdot ovat olleet nähtävillä sopimusasiakirjan kääntöpuolella allekirjoitettaessa sopimusta.

Edellä mainituilla perusteilla lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 1.12.2005