Sähkölaskutus. Mittarin luentavirhe. Lisäveloitus

laskutus
sähkölasku

Diaarinumero: 04/39/1476
Antopäivä: 03.11.2005

Kuluttajalla (K) on sähköverkkopalvelusopimus elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa. Sähkömittaria vaihdettaessa 19.4.2004 EH luki sähkömittarin, jolloin se huomasi K:n aiemmin ilmoittamien mittarinlukemien olleen liian pieniä. Erimielisyys koskee sitä, että sähköyhtiö vaati K:lta lisäveloitusta ajalta 19.4.2002-19.4.2004.

Vaatimukset

K vaatii tasauslaskun poistamista siltä osin kuin se ylittää todellisen kulutuksen, joka hänen mukaansa on alle 2000 kWh vuodessa.

K katsoo, että kulutus ei mittarin mukaan ylittänyt arviota 1890 kWh. Heillä ei ole kulunut sähköä milloinkaan yli 2000 kWh vuodessa, koska heillä on uunilämmitys, talossa ei ole lämmintä vettä ja siellä peseydytään harvoin. Sähkölämmitys tai osa siitä on käytössä vain harvoin. K:lla on toinenkin asunto. K:n mukaan sähkömittarissa oli desimaalipilkku ja sähköyhtiön ohjeen mukaan desimaalipilkun jälkeistä numeroa ei tarvitse ilmoittaa. Sähkömittari meni rikki, kun salama iski siihen. K:n mukaan uusi mittari näyttää aiempaa enemmän.

K vaihtoi sähkönmyyjää toiseen sähköyhtiöön. Hän katsoo, että energian siirtomaksu on liian suuri, vaikka sitä ei saisi korottaa kuluttajan vaihtaessa sähköyhtiötä.

Vastaus

EH kiistää vaatimukset. K:n sähkömittari on vaihdettu 19.4.2004, koska noin 20 vuotta sitten hankittu tai huollettu mittari vaihdetaan uuteen tai huollettuun mittariin. Kausivaihto on rutiinitoimenpide, jolla EH haluaa varmistaa mittauksen toimivuuden. Mittarin lukema mittaria irrotettaessa oli 307094, ja EH on toimittanut lautakunnalle valokuvan siitä. K:lla on suoran sähkölämmityksen mukaiset sähkölämmittimet uunilämmityksen lisäksi. K ei ole ilmoittanut sähköyhtiölle siitä, että salama olisi iskenyt mittariin.

K oli ilmoittanut 29.9.2003 lukemaksi 029280, 1.10.2002 lukeman 027399 ja 1.10.2001 lukeman 025667. Mittarin laskurissa ei ole kymmenesosia eikä mittarinlukukortin ohjeessa ole mainintaa desimaalipilkun jälkeisestä numerosta. Näin ollen K:n vuosina 2001, 2002 ja 2003 ilmoittamista lukemista on todennäköisesti puuttunut viimeinen numero ja hän on ilmeisesti lisännyt lukeman eteen nollan. Kulutus on todennäköisesti ollut 17320 kWh 1732 kWh:n sijasta 1.10.2001-1.10.2002 ja 18810 kWh 1881 kWh:n sijasta 1.10.2002-29.9.2003. Mittari oli vaihdettu 21.1.1985 ja tuolloin saatiin EH:n käsityksen mukaan edellinen luotettava lukema ennen lukemaa 19.4.2004. Asennettaessa mittarin lukema oli ollut 000012. Sähkönkulutus 19.4.-23.5.2004 oli 560 kWh.

Verkkopalveluehtojen kohdan 7.6.2 ja sähkönmyyntiehtojen kohdan 6.6.2 mukaan EH:lla ja XX:lla on oikeus vaatia mittarinluentavirheisiin perustuvia saataviaan kahden viimeksi kuluneen vuoden ajalta. Molempien yhtiöiden yhteinen oikaisulasku on tehty aikavälille 19.4.2002-19.4.2004 ja siinä on käytetty vuotuisena sähköenergiamääränä 18000 kWh, josta on vähennetty kyseisenä aikana jo laskutetut energiamäärät. Energiamäärä 18000 kWh on päätelty K:n ilmoittamista mittarilukemista ja luennassa tapahtuneista järjestelmällisistä virheistä.

K:lle on kerrottu mahdollisuudesta tilata verkkopalveluehtojen kohdan 5.4 mukainen mittarin tarkistus. Jos hän pyytää tarkistuksen puolueettomalla tarkistuslaitoksella ja jos tarkistus osoittautuu aiheettomaksi, EH:lla on oikeus laskuttaa häneltä palveluhinnaston mukainen palvelumaksu ja tarkistuslaitoksen veloittamat kulut aiheettomasta tarkistuksesta. Jos tarkistus osoittautuu aiheelliseksi, EH maksaa tarkistuksen kustannukset ja oikaisulasku otetaan uusintakäsittelyyn. K ei ole tilannut mittarin tarkistusta.

Ratkaisu

Verkkopalveluehtojen kohdan 5.4 mukaan toisen sopijapuolen vaatimuksesta mittauslaitteista vastaavan sopijapuolen tulee tarkistuttaa mittauslaitteet. Jos mittauksessa todettu virheprosentti on suurempi kuin kaksi kertaa mittarin tarkkuusluokka veloitukseen nähden määräävillä kuormituksilla, mittauslaitteista vastaava sopijapuoli vastaa tarkistuksesta aiheutuneista kustannuksista. Muussa tapauksessa kustannuksista vastaa se, joka on tarkistusta vaatinut.

Sähkönmyyntiehtojen kohdan 6.6.2 ja verkkopalveluehtojen kohdan 7.6.2 mukaan sopijapuolet voivat vaatia laskutus- tai mittausvirheeseen tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saataviaan kahden viimeksi kuluneen vuoden ajalta. Sähkönmyyntiehtojen kohdan 6.6.6 ja verkkopalveluehtojen kohdan 7.6.6 mukaan lisäveloitukselle ei suoriteta korkoa sen kertymisen ajalta. Käyttäjälle on myönnettävä kohtuullinen maksuaika lisäveloituksen maksamiselle. Jollei käyttäjä myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.

K on vaatinut EH:a alentamaan sähkölaskua, joka ei hänen mielestään vastaa todellista kulutusta ajalla 19.4.2002-19.4.2004. EH on toimittanut lautakunnalle valokuvan, jonka mukaan sähkömittarin lukema 19.4.2004 oli 307094 kWh. EH ei ole osoittanut, ettei mittarilukema pitäisi paikkansa. Sähkömittaria ei ole tarkastettu. EH ei ole esittänyt selvitystä, joka saattaisi todennäköiseksi, että vanhassa tai uudessa sähkömittarissa on ollut virhe. Käytetyn sähkön määrässä esiintyvät vaihtelut voivat johtua muistakin seikoista kuin mittarin virheestä. K:n asunnossa on uunilämmityksen lisäksi sähkölämmitys, jolloin energiaa kuluu erityisesti talvisin talon lämmittämiseen. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että vanha tai uusi mittari olisi mitannut virheellisesti.

K ei ole osoittanut, että hän olisi saanut sähköyhtiöltä sellaisen ohjeen, ettei kaikkia mittarilukeman numeroita tarvitsisi ilmoittaa. Lautakunta katsoo selvitetyksi, että mittarinlukuvirheen johdosta K:lta on jäänyt laskuttamatta osa hänen käyttämästään energiasta. Koska tarkat mittarilukemat ja aiempien vuosien kulutus eivät ole jälkikäteen selvitettävissä, lautakunta katsoo, että sähkönmyynti- ja verkkopalveluehdoista ilmenevän periaatteen mukaisesti laskutus voidaan perustaa arvioon.

EH on vaatinut laskuttamatta jäänyttä energian kulutusta maksettavaksi kahden vuoden ajalta taannehtivasti. Se on saadun selvityksen perusteella menetellyt virheen oikaisussa sähkönmyynti- ja verkkopalveluehtojen mukaisesti. Koska tarkkaa kulutusta ajalta 19.4.2002-19.4.2004 ei ole ollut mahdollista selvittää, EH on arvioinut vuotuisen sähkönkulutuksen olleen noin 18000 kWh, jota voidaan pitää tavanomaisena vuosikulutuksena vastaavassa asunnossa. 18000 kWh:n vuosikulutusta käytetään Suomessa virallisena suoralla sähkölämmityksellä varustetun pientalon vuotuisena tyyppikulutuksena.

EH:n esittämän selvityksen mukaan mittarin mittaama kokonaiskulutus sen käyttöaikana on ollut 307082 kWh, mikä merkitsee keskimäärin noin 16000 kWh:n vuosikulutusta mittarin käyttöaikana. EH on esittänyt, että K:n kertomalla mittarinlukukortin täyttötavalla todellinen kulutus olisi ollut 1.10.2001-1.10.2002 välisenä aikana 17320 kWh ja 1.10.2002-29.9.2003 välisenä aikana 18810 kWh. Koska muuta selvitystä ei ole osoitettu, lautakunta katsoo EH:n esittämän selvityksen perusteella, että EH:n käyttämä kulutusarvio on riittävän luotettava ja siten sähkönmyynti- ja verkkopalveluehtojen mukainen.

Sähkömarkkinalain 14 §:n mukaan verkkopalvelujen myyntihintojen ja -ehtojen sekä niiden määräytymisperusteiden on oltava tasapuolisia ja syrjimättömiä kaikille verkon käyttäjille. Niistä saa poiketa vain erityisistä syistä.

K ei ole osoittanut, että EH olisi muuttanut sähkön siirron hintaa hänen vaihdettuaan sähkön myyjää. K:n lautakunnalle lähettämässä 14.4.2005 päivätyssä arviolaskussa sähkön siirron hinta on sama kuin 19.4.2004 päivätyssä laskussa ennen sähkön myyjän vaihtoa. Laskujen mukaan EH on perinyt ja perii K:lta perusmaksua 6,55 euroa kuukaudessa, mittalaitemaksua 0,67 euroa kuukaudessa, energian siirtomaksua 2,91 senttiä kilowattitunnilta ja sähköveroja 0,9065 senttiä kilowattitunnilta. Vaatimus on tältä osin perusteeton.

Kuluttajavalituslautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 3.11.2005