Sopimus kaukolämpöverkkoon liittymisestä. Liittymismaksu. Verotuksen kotitalousvähennys

hintaerittely

Diaarinumero: 04/39/1021
Antopäivä: 01.11.2005

Kuluttajat (K:t) tekivät 8.4.2002 elinkeinonharjoittajan (EH) kanssa sopimuksen kaukolämpöverkkoon liittymisestä ja maksoivat 2624 euron liittymismaksun. Erimielisyys koskee sitä, että K:ien mukaan he eivät saaneet verotuksessa kotitalousvähennystä täysimääräisenä sen vuoksi, että EH ei eritellyt työn osuutta liittymismaksusta.

Vaatimukset

K:t vaativat EH:lta korvausta 1200 euroa. K on olettanut, että työn osuus kokonaiskustannuksista olisi 80 prosenttia, jolloin hän ja hänen vaimonsa joutuivat maksamaan 848,07 euroa liikaa veroja. Loppuosa vaatimuksesta koostuu koroista, huonon palvelun aiheuttamasta henkisestä kivusta ja lukuisista työtunneista, joita selvittelytyö EH:n kanssa on vaatinut.

Veronmaksajalla on oikeus saada kotitalousvähennys kotitalouden vuosikorjauksista aiheutuvista työkuluista. Kaukolämpöverkkoon liittymisestä aiheutuvat työkulut katsotaan kuuluvan vuosikorjauksen piiriin sillä perusteella, että kiinteistön lämmitysjärjestelmä on saatettu alkuperäiseen kuntoon korvaamalla vanha öljylämmityslaitteisto sillä. Kotitalousvähennyksen vaikutusta lopulliseen verotukseen ei voi tarkasti laskea, koska EH ei ole ilmoittanut työkustannusten osuutta liittymismaksusta.

EH:n verkosto ei yllä valmiina kotitalouksiin, vaan he joutuvat aina vetämään kaukolämmön johdot lähimmästä pääverkosta. Tästä aiheutuu työ- ja tarvikekustannuksia, jotka pitäisi saada kotitalousvähennyksen piiriin siltä osin kuin työt tehdään omakotitalon tontilla ja kiinteistön sisätiloissa. K:n käsityksen mukaan liittymismaksu perustuu keskimääräisiin työ- ja tarvikekustannuksiin kotitaloutta kohti. K sai kotitalousvähennyksen toisten yritysten tekemien lämmönsiirtimen asennustöiden kustannuksista ja vanhan öljysäiliön puhdistustöistä.

Vastaus

EH kiistää vaatimuksen. Kaukolämmön liittymismaksu on maksu oikeudesta liittyä kaukolämpöverkkoon, saada verkosta tariffoidut palvelut, mittausjärjestelmän käyttöoikeudesta, mittauskeskuksen ja kaukolämpöverkon välisen putkiston käyttöoikeudesta ja oikeudesta siirtää kaukolämmön käyttöoikeus kolmannelle. Liittymismaksu on liittymiseen tehtävän työn määrästä riippumaton ja määräytyy pääsääntöisesti vain liittymistehon ja omakotitalon koon mukaan. EH ei tilastoi yksittisen liittyjän liittämiseen tehdyn työn kustannusta, joten se ei voi ilmoittaa sitä asiakkaalle. Liittymismaksu ei koostu työ- ja tarvikekustannuksista, vaan tietyistä oikeuksista. Käyttöomaisuus jää aina EH:n omaisuudeksi.

Ratkaisu

Kuluttajansuojalain 8 luvun 25 §:n 2 momentin mukaan toimeksisaajan on tilaajan pyynnöstä annettava tälle kirjallinen erittely, jonka perusteella voi arvioida suorituksen sisällön ja sen, miten palveluksen hinta määräytyy, jollei palvelusta suoriteta kiinteään hintaan.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 1 §:n mukaan luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja eli toimeksisaaja suorittaa kuluttajalle eli tilaajalle ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus.

Tässä tapauksessa on kysymys sopimuksesta kaukolämpöverkkoon liittymisestä, ei kuluttajansuojalain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta palveluksesta. Liittymissopimus on luonteeltaan sopimus oikeudesta hyödyntää kaukolämpöverkkoa liittymistehon laajuudessa. Kaukolämpöyritys varaa liittyjälle tehoa vastaavan osuuden kaukolämpöverkon ja sen tuotannon kapasiteetista. Liittyjä voi luovuttaa liittymissopimuksen perusteella saamansa oikeudet eteenpäin kiinteistökaupan yhteydessä. Liittymissopimukseen sisältyvä rakentamistyö kohdistuu kaukolämpöverkon haltijan omaisuuteen, sillä laitteistot jäävät sen omistukseen ja liittyjä saa niihin vain käyttöoikeuden kaukolämpösopimuksen perusteella.

Liittymissopimuksessa ei siten ole kysymys palvelun tuottamista koskevasta sopimuksesta eikä EH:lla ole säännöksiin perustuvaa velvollisuutta eritellä liittymän rakentamisesta aiheutuneita työkustannuksia.

Kuluttajavalituslautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 1.11.2005