Akvaariokalojen kauppa. Kalatuberkuloosi. Näyttövelvollisuus virheestä. Virheen ajankohtaolettama. Tuotevahinko. Oma myötävaikutus

Diaarinumero: 04/36/565
Antopäivä: 18.03.2005

Kuluttaja (K) osti 11.10.2003 kolme kiekkokalaa 100 eurolla. K sijoitti kalat 350 litran akvaarioon, jossa oli ennestään muun muassa kiekkokaloja, monnisia ja tetroja. Pian siirtämisen jälkeen uudet kalat alkoivat oireilla. Kaloja hoidettiin sisälois- ja samettitautilääkkeillä.

Yksi uusista kiekkokaloista toimitettiin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle (jatkossa EELA) tutkittavaksi. 25.11.2003 päivätyssä tutkimusselosteessa todettiin kalan sairastaneen kalatuberkuloosia.

Asiassa on riitaa siitä, tartuttivatko kiekkokalat kalatuberkuloosin K:n akvaarioon ja siitä, onko myyjäliike tämän perusteella korvausvelvollinen.

Vaatimukset

K vaatii vahingonkorvausta sairastuneista kaloista, kasveista ja akvaarion hiekasta yhteensä 610,50 euroa. Valituksen liitteenä on tarkempi erittely, josta käy ilmi akvaarion sisältö.

Kalatuberkuloosi on parantumaton kalatauti, joka tappaa ajan kuluessa kaikki akvaarion kalat. Ainoa keino päästä siitä eroon on hävittää kalat, kasvit ja hiekat sekä desinfioida allas. Kaloja ei myöskään voi myydä pois tautivaaran takia. Akvaariosta on jo kuollut 20 kuparitetraa ilmeisesti kalatuberkuloosin vuoksi.

Tutkitun kiekkokalan oireet viittasivat jo alun perin kalatuberkuloositartuntaan. Kirjallisuuden mukaan tauti kehittyy hitaasti, joten se ei voi olla peräisin akvaarion alkuperäisiltä kaloilta.

Jo maahantuojan tulisi testauttaa jokaisesta tuontierästä riittävän monta yksilöä, jotta tällaisten tautien leviäminen voitaisiin estää. Myyjäliikkeen tulisi huolehtia kalojen riittävän pitkästä karanteenista. Tässä tapauksessa myyjän ilmoittama yhden viikon karanteeni on liian lyhyt. Liikkeessä nimenomaan todettiin, ettei kuluttajan tarvitse järjestää kaloille karanteenia. Myös toinen akvaarioliike vahvisti, ettei kuluttajalla tarvitse olla karanteeniallasta.

Myyjä vetoaa EELA:n lausumaan, jonka mukaan 80 prosenttia tutkituista kaloista sairastaa tuberkuloosia. Kukaan ei kuitenkaan vie tutkittavaksi tervettä kalaa, joten lausuman perusteella ei voida päätellä bakteerin yleisyyttä harrastajien akvaarioissa.

Vastaus

Elinkeinonharjoittaja (EH) kiistää vaatimuksen.

EELA:n kertoman mukaan n. 80 prosenttia tutkituista akvaariokaloista sairastaa kalatuberkuloosia. Asiantuntijoiden mukaan lähes jokaisessa seura-akvaariossa on oireettomia kyseistä bakteeria kantavia yksilöitä. Kalat elävät hyvässä hoidossa lähes normaalin elämän. Asiantuntijoiden mukaan tuberkuloosiakvaarion kalat eivät yleensä oireile. Tauti kuitenkin puhkeaa uusissa kaloissa nopeasti stressin takia. Näin jälkeenpäin ei voida osoittaa, ettei tauti olisi ollut asiakkaan akvaariossa jo etukäteen ja sairastuttanut uusia kaloja.

Kyseisen tuontierän kiekkokaloissa ilmeni liikkeessä samettitaudin oireita, joka hoidettiin liikkeessä. Kiekkokaloja on myyty eteenpäin. Kaikki ovat edelleen hengissä ja voivat hyvin.

Asiakkaan kalat elävät yhä lukuun ottamatta myytyjä kiekkokaloja ja kuolleita kuparitetroja. Kiekkokalat ja kuparitetrat soveltuvat huonosti samaan akvaarioon erilaisten lämpötilavaatimustensa takia. On mahdollista että tetrat ovat kuolleet väärien olosuhteiden seurauksena. Voidaan myös kysyä, mikä on asiakkaan vastuu elävien kalojen hoidossa, karanteenin järjestämisessä ja olosuhteiden hyvänä pitämisessä.

EH on korvannut asiakkaalle kiekkokaloista maksetun 100 euroa ja EELA:n tutkimuskulut. Asiakas on ilmoittanut, että hän haluaa täyden korvauksen ja pitää kalat. Kuparitetrojen arvo on ylimitoitettu, sillä niitä myydään EH:n liikkeessä hintaan 1,5 euroa.

Ratkaisu

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jos ei muuta voida katsoa sovitun, tavaran tulee muun muassa kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n mukaan tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Virheen oletetaan olleen olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen.

Tarttuvaa kalatautia myydyssä kalassa voidaan pitää kuluttajansuojalain 5 luvun mukaisena virheenä. Virhesäännöksiä sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon elävien eläinten erityispiirteet. Kaupan kohteena on elävä olento, jonka vioista, puutteista ja terveydentilasta ei voi tyhjentävästi tietää kauppaa tehtäessä. Erilaiset vaikeasti selvitettävät tai tuntemattomat asiat voivat vaikuttaa eläimen sairastumiseen ja tervehtymiseen.

Asiassa on epäselvyyttä siitä, ovatko myydyt kiekkokalat kantaneet kaupantekohetkellä kalatuberkuloosibakteeria. K on sijoittanut kiekkokalat heti kaupanteon jälkeen omaan akvaarioonsa. Myydyn kiekkokalan sairastuminen tautiin on todettu vasta sen jälkeen. Asiassa ei ole selvitetty, että myyntiakvaariossa tai siitä myydyillä muilla kaloilla olisi puhjennut kalatuberkuloosi.

Lautakunnan näkemyksen mukaan kalataudit ilmenevät akvaariossa usein uusilla, muualta tulleilla kaloilla, joilla ei ole vastustuskykyä akvaariossa oleville bakteerikannoille. Myös siirron aiheuttama stressi voi vaikuttaa tautien ilmenemiseen. Tällainen tartunta voi aiheutua edellä mainitusta syistä hyvinkin pian siirron jälkeen.

Kuten edellä on todettu, virheen oletetaan olleen tavarassa jo kaupantekohetkellä, jos se on ilmennyt kuuden kuukauden kuluessa kaupanteosta, jollei toisin osoiteta. Se, etteivät myyjäliikkeen muut kalat ole myyjän kertoman mukaan sairastuneet tuberkuloosiin, viittaa siihen, että tauti olisi ollut ostajan akvaariossa piilevänä. Ottaen huomioon asiassa esitetty selvitys sekä kalatautien tyypillinen tarttumistapa akvaariossa, johon on siirretty uusia kaloja, lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa on riittävästi osoitettu, ettei tauti ole ollut kaloissa vaaranvastuun siirtyessä eli kaupantekohetkellä.

Lautakunta arvioikin, että tauti on ollut K:n akvaariossa piilevänä. Asiassa on näin ollen jäänyt näyttämättä, että myydyissä kiekkokaloissa olisi ollut kaupantekohetkellä kuluttajansuojalaissa tarkoitettua virhettä.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 18.3.2005