Käytetyn seat Ibizahenkilöauton kauppa. Moottorin rikkoutuminen.

autokauppa

Diaarinumero: 03/33/2906
Antopäivä: 10.03.2005

Kuluttaja (K) osti 13.3.2002 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 1998 käyttöön otetun Seat Ibizahenkilöauton 16 450 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 35 000 kilometriä. Auton moottorille oli tehty tehoa lisääviä muutoksia auton aiemman omistajan omistusaikana ja ennen auton myymistä K:lle.

Auton moottori rikkoutui heinäkuussa 2003 kampiakselin hihnapyörän pultin löystymisestä seuranneen hihnapyörän irtoamisen vuoksi. Auton matkamittarin lukema oli tuolloin noin 56 800 kilometriä. Auto korjattiin EH:n korjaamolla elokuussa 2003. Autoon asennettiin korjausten yhteydessä uusi puolimoottori. Moottorivaurion korjauskustannukset olivat töineen ja varaosineen 3 971,50 euroa. Korjausten yhteydessä autolle tehtiin myös 60 000 kilometrin määräaikaishuolto, jonka kustannukset olivat 337,49 euroa.

Vaatimukset

K vaatii, että EH korvaa auton korjauskustannuksista puolet eli 2 154 euroa.

Koska autoa on huollettu säännöllisesti merkkihuollossa, K katsoo, että auto on vaurioitunut valmistusvirheen vuoksi. K kiistää virheellistä ajotapaa koskevat väitteet.

Vastaus

K:n mukaan auton edellinen omistaja oli tehnyt autolle sen tehoa lisääviä muutoksia, joista kerrottiin K:lle kauppaa tehtäessä. Koska kyseiset tiedot edistivät kaupantekoa, EH pitää mahdollisena, että auton moottorista on otettu ulos enemmän tehoa kuin valmistaja on tarkoittanut. Käyttövirheestä ei kuitenkaan ole näyttöä, joskin loppuunkulunut kytkin voi olla oire käyttövirheestä.

EH pitää myös todennäköisenä, että hihnapyörän löystyminen on ilmennyt sivuääninä, jolloin auto olisi lisävaurioiden välttämiseksi täytynyt sammuttaa välittömästi. EH viittaa muutenkin valitusasiakirjoihin liitettyyn myyjäliikkeen jälkimarkkinointipäällikön lausuntoon.

Ratkaisun perustelut

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai muuta samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n mukaan kuitenkin olevan virhe muun muassa jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Virhearvioinnin perustana ovat ostajan aiheelliset odotukset. Käytetyn auton kaupassa ostajan aiheellisia odotuksia arvioidaan erityisesti sen perusteella, onko auton kunto sellainen, kuin sen iän ja sillä ajettujen kilometrien perusteella voidaan olettaa. Myyjä ei vastaa vioista, jotka johtuvat tavanomaisesta kulumisesta.

Koska auto kuluu käytössä ja ajan myötä, ostajalla on aihetta varautua siihen, että käytettynä ostettuun autoon voidaan joutua tekemään välttämättömiä korjauksia ehkä piankin kaupanteon jälkeen. Korjauskustannukset eivät kuitenkaan saa nousta kohtuuttoman korkeiksi auton käyttöikä ja kauppahinta huomioon ottaen.

K:n ja EH:n välisen auton kaupasta oli kulunut noin vuosi ja neljä kuukautta, kun auton moottori rikkoutui. Autolle ei ollut annettu takuuta. Tässä tapauksessa näyttövelvollisuus siitä, että autossa on ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe, on K:lla.

Auton moottori rikkoutui, kun autolla oli ajettu yhteensä noin 57 000 kilometriä. Auto oli tuolloin noin viiden vuoden ikäinen. Lautakunnan käsityksen mukaan moottorin rikkoutumisen syynä on ollut se, että auto oli viritetty tehdasominaisuuksia tehokkaammaksi. Virittämisen vuoksi kampiakseliin on ilmeisesti tullut liiallista värinää, jonka vuoksi hihnapyörän ja vauhtipyörän pultit olivat löystyneet ja moottori oli lopulta rikkoutunut. Lautakunta katsoo selvitetyksi, että autossa on ollut kuluttajansuolaissa tarkoitettu virhe. Arvioinnissaan lautakunta on ottanut huomioon vian aiheuttajan, auton iän, sen suhteellisen vähäisen ajomäärän sekä suurehkot korjauskustannukset. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt mitään tukemaan sitä oletusta, että auto olisi rikkoutunut käyttövirheen vuoksi.

EH on vedonnut siihen, että hihnapyörän irtoamisen jälkeen moottorista on täytynyt kuulua sivuääniä ja että moottori olisi pitänyt sammuttaa välittömästi äänien kuuluttua ja kun näin ei ollut tehty, autolle aiheutui lisävaurioita.

Lautakunnan käsityksen mukaan moottorista mahdollisesti kuuluvan sivuäänen ei kuitenkaan ole näytetty olleen helposti havaittavissa eikä K:n näin ollen ole näytetty vaikuttaneen moottorivaurion suuruuteen.

Lautakunta katsoo, että virheen perusteella K:lla on oikeus kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:ssä tarkoitettuun hinnanalennukseen.

K on maksanut korjauksesta 4 309 euroa, mikä summa on sisältänyt myös määräaikaishuollon kustannukset 337,49 euroa. Määräaikaishuollon kustannukset olisivat joka tapauksessa tulleet K:n maksettavaksi, eivätkä ne ole auton virheestä aiheutuneita. Auto on myös siihen korjausten yhteydessä asennettujen uusien osien myötä tullut korjatuilta osiltaan iältään ja ajomäärältään vastaavia autoja parempaan kuntoon, miltä osin K:lle on syntynyt korjauksista hyötyä. Edellä mainituilla perusteilla lautakunta arvioi hinnanalennuksen määräksi 1 500 euroa.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle hinnanalennuksena 1 500 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 10.3.2005