Koiran kauppa. Sydänvika. Koiran kuolema. Virheen oikaisu.

Diaarinumero: 02/36/3376
Antopäivä: 22.06.2004

Kuluttaja (K) osti 12.9.2002 coton de tuleaur-koiranpennun elinkeinonharjoittajalta (EH). Kauppahinta oli 750 euroa. Pentu oli syntynyt 16.7.2002. Se kuoli kuukauden kuluttua kaupanteosta, koska sen sydän petti.

K vaati EH:a palauttamaan kauppahinnan. EH halusi antaa uuden pennun, mihin K ei suostunut.

Vaatimukset

K vaatii kauppahinnan palauttamista.

Koiran kuolema järkytti koko perhettä, eikä perhe enää halua toista koiraa.

Valitukseen on liitetty 12.9.2002 päivätty sopimus koiran kaupasta sekä Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen patologian tutkimusyksikön 7.11.2002 antama tutkimusseloste koiran kuolinsyystä. Selosteen mukaan koiralla todettiin avoin valtimotiehyt, sydämen laajentuma sekä vasemman kammion ja eteisen välisessä läpässä nystermimuodostusta. Avoin valtimotiehyt on syntymän jälkeen sulkeutumatta jäänyt sikiöaikainen valtimotiehyt, josta aiheutuu oikovirtausta aortankaaresta keuhkovaltimoihin. Koira on kuollut sydämen toiminnan pettäessä.

Vastaus

Koiralla oli avoin valtimotiehyt sydämestä keuhkoverenkiertoon. Tiehyt on jokaisella koiranpennulla sikiövaiheessa auki, koska sitä kautta sikiö saa ravinnon verenkiertoon. Tämän tiehyeen sulkeutumatta jääminen ei sinällään ole virhe, vaan viivästymä syntymän ja siihen liittyvien elimellisten/fyysisten seikkojen kehittymisen suhteen. Sydän olisi pieneläinlääkärin mukaan voitu hoitaa leikkauksella. Pennulla ei siis ollut synnynnäistä sydänvikaa.

Koirissa esiintyy paljon perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, joiden ilmituloon ympäristötekijöilläkin on vaikutusta. Koiranpentu ei ole kaupantekohetkellä "valmis", vaan se muotoutuu valmiiksi esineeksi vasta vuosien kuluttua. On kohtuutonta, että pennun myyjä vastaisi mahdollisista koiran virheistä samalla tavalla kuin elottoman esineen myyjä. Ostajia kehotettiin ottamaan vakuutus monien mahdollisten asioiden sattumisen varalta.

Kyseessä ei ole elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välinen kauppa. Kasvattaja on kokopäiväisessä toimessa kodin ulkopuolella. Vuodessa syntyy yksi tai kaksi pentuetta. Pentuja ei myydä ansiomielessä, vaan tulo käytetään uuden jalostusmateriaalin saamiseksi ja jalostusharrastuksen aiheuttamien menojen kattamiseksi.

K:n pitäisi odottaa kasvattajan seuraavien pentujen luovutusikään ja ottaa pentu tästä pentueesta tai odottaa pentujen myymistä, jolloin hän saisi vaatimansa summan. Jos pentuja ei synny, hän saa silti vaatimansa summan huhtikuussa 2003.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §:n mukaan elinkeinoharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittavaksi.

Kuluttajavalituslautakunnasta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin erimielisyyksiin kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa.

Suomen Kennelliitto ry:ltä elokuussa 2003 saatujen tietojen mukaan EH oli rekisteröinyt vuonna 2003 yhden pentueen, vuonna 2002 kolme pentuetta, vuonna 2001 kaksi pentuetta, vuonna 2000 neljä pentuetta, vuonna 1999 kaksi pentuetta ja vuonna 1998 neljä pentuetta.

Lautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että kenneltoimintaa on pidettävä ammattimaisena, jos kennel on rekisteröinyt kolmen tai useamman edellisen vuoden aikana vuosittain yhden pentueen tai jos se on rekisteröinyt kuluvan tai edellisen vuoden aikana kaksi tai useampia pentueita. EH:lla on ollut pentueita siinä määrin, että toiminta on katsottava ammattimaiseksi. Näin ollen EH on tässä tapauksessa elinkeinoharjoittaja ja kauppaan sovelletaan kuluttajansuojalakia. Lautakunnalla on asiassa toimivalta.

Jos koirassa ilmenee luovutuksen jälkeen sairaus tai muu olennainen vika, joka on ollut koirassa piilevänä jo luovutushetkellä, ostajalla on kauppasopimuksen ehtokohdan 4 mukaan oikeus vaatia korvausta virheen perusteella, jos

- koira ei ole myyjän antamien tietojen mukainen tai

- myyjä on jättänyt kertomatta sellaisista tiedossaan olevista seikoista, joilla oli kaupan päättämisen kannalta olennainen merkitys tai

- koira on kauppahinta, koiran käyttötarkoitus ja muut seikat huomioon ottaen muuten olennaisesti huonompi kuin ostajalla oli aihetta olettaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 2 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä ostajan vahingoksi, on mitätön, jollei toisin jäljempänä säädetä.

Eläimen kaupassa kaupan kohteena on elävä olento, jonka vioista, puutteista ja terveydentilasta ei voi tyhjentävästi tietää kauppaa tehtäessä. Osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia tällaisessa kaupassa voidaan verrata kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:ään. Sen mukaan tavarassa katsotaan olevan virhe muun muassa, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää, vaikka se olisi myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen.

Tässä tapauksessa kauppasopimuksen ehto, jonka mukaan ostajalla on oikeus vaatia korvausta virheen perusteella, jos koira on olennaisesti huonompi kuin ostajalla oli aihetta olettaa, on kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n vastainen ja siltä osin mitätön.

Ostajan on koiran ostaessaan otettava huomioon, että koira muuttuu kasvaessaan ja iän myötä. Tämä ei kuitenkaan poista myyjän vastuuta koirassa kaupantekohetkellä piilevänäkin olleista vioista ja sairauksista. Myyjän vastuuseen ei vaikuta myöskään se, että kyseessä on koiran sikiöaikainen ominaisuus. Myyjä voi kaupantekohetkellä tietyiltä osin rajoittaa vastuutaan, kunhan vastuunrajoitus ei kohtuuttomasti rajoita ostajan lain mukaisia oikeuksia.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että koiran kuolinsyyksi todettu avoin valtimotiehyt oli ollut koiralla jo syntymästä lähtien eli se oli ollut koiralla olemassa jo kaupantekohetkellä piilevänä. Lautakunta toteaa, että kyseessä on siten ollut koiran kauppasopimuksessa sekä kuluttajansuojalain tarkoitettu virheominaisuus, josta koiran myyjä on vastuussa. EH ei ole tässä tapauksessa kauppasopimuksessa rajoittanut vastuutaan eikä hän ole myöskään kieltäytynyt korvauksesta.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Tällainen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa ja siten, ettei ostajalle aiheudu siitä kustannuksia tai olennaista haittaa.

Vaikka ostaja ei vaatisi virheen korjaamista tai virheetöntä tavaraa, myyjä saa saman pykälän 2 momentin mukaan omalla kustannuksellaan suorittaa tällaisen oikaisun, jos hän ostajan ilmoitettua virheestä viipymättä tarjoutuu tekemään sen. Ostaja saa kieltäytyä virheen oikaisusta, jos siitä aiheutuisi hänelle olennaista haittaa, tavaran arvon alenemista tai vaaraa siitä, että ostajalle aiheutuvat kustannukset jäävät korvaamatta, taikka jos kieltäytymiseen on muu erityinen syy.

Jos virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen ei tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa lain 5 luvun 19 §:n mukaan vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta; tai purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

Lautakunta toteaa, että eduskunta kiinnitti huomiota kuluttajansuojalain 5 luvun virhesäännöksiä uudistettaessa (TaVM 18/2001) siihen, että harrastus- ja seuraeläinkauppaan liittyy erityispiirteitä ja niitä koskevaa mahdollista erityissääntelyä olisi selvitettävä. Virhesäännökset ulotettiin kuitenkin siinä vaiheessa koskemaan sellaisenaan myös harrastus- ja seuraeläinkauppaa. Lautakunta onkin aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (Dnro 02/36/2236) todennut, että tavaran virhettä koskevia kuluttajansuojalain säännöksiä sovelletaan myös eläinten kauppaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tulkinnanvaraisia virhesäännöksiä sovellettaessa voitaisi ottaa huomioon harrastus- ja seuraeläinkauppaan liittyviä erityispiirteitä. Päinvastoin eduskunnan lausuma tukee sitä, että lain tulkinnassa on näille erityispiirteille harrastus- ja seuraeläinkaupassa annettava merkitystä.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 2 momentissa käytetty ilmaisu "muu erityinen syy" on tulkinnanvarainen. Säännöksen esitöissä on muuna erityisenä syynä pidetty esimerkiksi sitä, että ostajalla on perusteltua aihetta olettaa, ettei virheen oikaisu tule onnistumaan. Erityisiä syitä ei ole kuitenkaan tyhjentävästi lueteltu tai rajattu.

Harrastus- ja seuraeläimet ovat esineitä, joihin voi liittyä tavaran kauppaan normaalisti kuulumattomia tunnearvoja. Tällaisten poikkeuksellisten aineettomien arvojen vuoksi harrastus- ja seuraeläinkauppa poikkeaa muusta tavaran kaupasta. Eläimen siirryttyä sen omistajan haltuun, eläimestä voi tulla omistajalleen yksilö, joka ei ole korvattavissa toisella, vaikkakin vastaavalla eläimellä. Lautakunta pitääkin perusteltuna, että harrastus- ja seuraeläinkaupassa kuluttajalla voi olla erityinen syy kieltäytyä virheen oikaisusta sillä tavoin, että virheellisen eläimen tilalle tarjotaan toista vastaavaa eläintä.

Saadun selvityksen perusteella K:n perheeseen hankittu koira menehtyi kuukauden kuluttua kaupasta. Koira oli hankittu harrastus- ja seuraeläimeksi. Koiran kuolema järkytti perhettä. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa K:lla on ollut erityinen syy kieltäytyä virheen oikaisusta sillä tavoin, että kuolleen koiran tilalle olisi annettu toinen koira.

Selvityksen mukaan K oli vienyt koiran eläinlääkäriin eikä hänen ole selvitetty laiminlyöneen koiran hoitoa. Koira on kuollut siinä kaupantekohetkellä olleen sydänvian vuoksi. Virhe ei ole vähäinen. Näin ollen K:lla on koiran kuolemaan johtaneen sairauden vuoksi oikeus purkaa koiran kauppa ja saada kauppahinta takaisin, johon EH on suostunutkin.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että EH palauttaa K:lle koiran kauppahinnan 750 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 22.6.2004