Käytetyn asunto-osakkeen kauppa. Kaupan kohteessa olevat vanhat kosteusvauriot. Reklamaatioaika

Diaarinumero: 02/82/529
Antopäivä: 08.10.2003

Kuluttaja (K) osti 21.4.1999 päivätyllä kauppakirjalla myyjältä (M) Asuntoyhtiön osakkeet nrot 46-60, jotka oikeuttavat hallitsemaan 60 m2:n suuruista rivitalohuoneistoa . Kauppahinta oli 170 000 markkaa. Huoneiston hallinta luovutettiin ostajalle kaupantekohetkellä. Rakennus on valmistunut vuonna 1970.

Kun ostaja uusi keittiökalusteita noin kuukausi kaupanteon jälkeen, hän havaitsi keittiön tiskipöydän takana väliseinärakenteissa lahovaurioita ja hometta.

XX Oy:n 26.5.1999 tekemässä vahinkokartoituksessa todettiin lahovaurioita myös tuulikaapissa, vaatehuoneessa ja pesuhuoneen katossa ilmanvaihtoventtiilin vieressä. Lattiarakenteet olivat lahoja. Kaikki rakenteet olivat kuitenkin mittaushetkellä kuivia. Kartoituksessa ei voitu selvittää, mikä oli rakenteiden kastumisen aikoinaan aiheuttanut. Vastaavanlaisia vaurioita havaittiin myös asunnossa 7.

Asunto-osakeyhtiö korjautti vauriot. Korjausten suorittaminen kesti useita kuukausia. Asuntojen 4 ja 7 korjauksesta aiheutui ostajalle kustannuksia 24 909 markkaa. Ostajan yhtiölle kertasuorituksena maksama ylimääräinen vastike oli 7 989,38 markkaa.

K kertoo ilmoittaneensa asiasta myyjälle puhelimitse huhtikuussa tai kesäkuussa 1999 ja kirjallisesti 11.4.2001 lähetetyllä kirjeellä. Myyjä katsoi, ettei ole velvollinen suostumaan ostajan vaatimuksiin, koska ostaja oli ilmoittanut virheestä liian myöhään, ja koska kysymyksessä olivat piilevät virheet, jotka olivat asunto-osakeyhtiön korjausvastuulla.

Vaatimukset

K vaatii M:ä maksamaan hinnanalennuksena tai vahingonkorvauksena 24 909 markkaa sekä korvaamaan korjaustyön aikana perityt kahdeksan kuukauden yhtiövastikkeet, jotka ovat määrältään 4 792 markkaa. Hän vaatii myyjää korvaamaan myös muualla asumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat noin 10 000 markkaa, sekä asian hoitamisesta aiheutuneet asianajokulut, jotka ovat noin 2 000 markkaa.

Ostajalle ei kerrottu kauppaa tehtäessä, että asunnossa 7 oli todettu vastaavanlaisia vikoja jo puoli vuotta ennen kaupantekoa. Asunnon tarkastuksessa 9.11.1998 oli todettu, että asunnossa ei ollut lainkaan tuloilmaventtiileitä. Vaatehuoneen katossa oli merkkejä aikaisemmasta kosteusvauriosta. Asunnon 7 homeongelmaa oli käsitelty yhtiökokouksessa 26.11.1998. Asunnossa oli myös tehty vahinkokartoitus 7.4.1999.

Vastaus

M kiistää vaatimukset.

Ostaja on asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n mukaan menettänyt oikeutensa vedota virheeseen, koska kauppa on tehty ja asunnon hallinta samalla luovutettu ostajalle 21.4.1999 ja reklamaatio on saatettu myyjän tiedoksi vasta 26.4.2001 (liitteenä saantitodistus).

Aikaisemmin on ostaja kerran myyjän muistaman mukaan soittanut asiasta, mutta tuossa keskustelussa ei selkeästi esitetty minkäänlaista vaadetta, myyjän tulkinnan mukaan kyseessä oli vain ilmoitus siitä, että asia on sellainen, josta yhtiö on korjausvelvollinen.

Ostaja ei ole edes väittänyt asuneensa remontin aikana muualla, joten todellisia korvattavia menoja ei ole aiheutunut.

Asunnossa olevat viat ovat olleet piileviä. Vesieristeiden korjaus kuuluu yhtiön vastattavaksi. Asunnossa ei ole asuntokauppalaissa tarkoitettua virhettä.

Ratkaisu

Asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä. Jollei ostaja ilmoita virheestä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu hänelle, hän menettää oikeutensa vedota siihen.

Asuntokauppa on tehty 21.4.1999. Asunnon hallinta on luovutettu ostajalle kaupantekohetkellä. K on saanut tietää virheiden merkityksen ja laajuuden viimeistään XX Oy:n 26.5.1999 tekemästä vahinkokartoituksesta. Hän on ilmoittanut olleensa yhteydessä myyjään puhelimitse huhti- tai kesäkuussa 1999. Kirjallisen reklamaatiokirjeen hän on lähettänyt myyjälle 11.4.2001 saantitodistuksella varustettuna.

Myyjä katsoo, että ostaja on menettänyt oikeutensa vedota virheeseen, koska ei ole ilmoittanut virheestä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu hänelle. Kosteusvaurioista on myyjän mukaan keskusteltu ostajan kanssa aikaisemmin kerran, mutta tuossa keskustelussa ei selkeästi esitetty, että asunnossa olisi myyjän vastuulla oleva virhe. Myyjän tulkinnan mukaan kyseessä oli vain ilmoitus siitä, että asia on sellainen, josta yhtiö on korjausvastuussa.

Lautakunta katsoo, että ostajan pitää virheilmoitusta tehdessään tehdä selväksi se, että asunnossa oleva vika tai puute on hänen käsityksensä mukaan sellainen virhe, josta myyjä on vastuussa. Virheeseen perustuvia vaatimuksia hänen ei kuitenkaan tarvitse tässä yhteydessä esittää. Nyt käsiteltävässä tapauksessa ostaja ei ole voinut osoittaa tehneensä myyjälle nämä edellytykset täyttävää virheilmoitusta ennen kuin vasta myyjän ilmoittamana ajankohtana. Lautakunta katsoo, ett ostaja on menettänyt oikeutensa vedota virheeseen, koska hän ei ole ilmoittanut virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 8.10.2003