Käytetyn henkilöauton kauppa. Auton maalipinnan vauriot.

Diaarinumero: 02/33/2069
Antopäivä: 10.09.2003

Kuluttaja (K) osti 6.4.2002 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 1997 käyttöönotetun Toyota Corollahenkilöauton 12 500 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 130 000 kilometriä.

K valittaa siitä, että pestyään autonsa 29.4.2002 huoltamon pesukoneessa, hän havaitsi auton maalipinnassa vaurioita. Kysymys oli auton ensimmäisestä pesusta kaupanteon jälkeen. Tavarantarkastajan lausunnon mukaan vauriot eivät vaikuttaneet pesulaitteen aiheuttamilta. Pesulaitteen omistanut huoltamo taas esitti epäilyksen, että auton maalipinnan vauriot oli mahdollisesti peitetty esimerkiksi jollakin värivahalla, jolloin ne tulivat pesussa uudelleen näkyviin.

EH ei katso olevansa vastuussa puheena olevista vaurioista.

Vaatimukset

K vaatii autonsa maalipinnan korjaamista soveltuvalla tavalla auton ikää ja muuta kuntoa vastaavalle tasolle.

K on lähettänyt lautakunnalle tavarantarkastaja NN:lle 4.9.2002 päivätyn tarkastuskertomuksen, joka perustuu 2.9.2002 suoritettuun puheena olevan auton tarkastukseen. Tarkastuskertomuksen mukaan auton maalipinnassa on havaittu useita erisuuntaisia naarmuja muun muassa etukannessa koko alueella, molempien etulokasuojien yläreunoissa, etu- ja takaovien yläosissa, molempien takalokasuojien yläreunoissa, takakannen tasopinnalla, sekä vasemman ja oikean kattoparteen pinnalla. Lisäksi kattopellissä vasemmalla ja oikealla sivulla on keskireunoissa lommot. Lommokohdat ovat taakkatelineiden kiinnityspisteiden välissä. Lausunnon mukaan kaikki naarmut ovat pääsääntöisesti auton tasopinnoilla. Koska naarmut ovat epäsäännöllisiä eri suuntiin, on pääteltävissä, ettei niitä ole aiheuttanut autopesukone, jonka tekemät naarmut ovat yleensä auton pituusakselin suuntaisia. Vaurioiden syyksi tarkastuskertomuksessa todetaan käsittelyvirhe, kuten esimerkiksi auton pesussa käytetty likainen pesusieni, pesussa käytetty vähäinen vesimäärä tai auton puhdistaminen lumesta likaisella lumiharjalla.

K on lähettänyt lautakunnalle myös valokuvia autosta.

Vastaus

EH toteaa olleensa asiasta yhteydessä auton edelliseen omistajaan, joka on itse ostanut auton uutena. Entisen omistajan mukaan autossa ei ollut hänen sitä EH:lle luovuttaessaan poikkeuksellisen runsaasti naarmuja. Viisi vuotta vanhassa ja 130 000 kilometriä ajetussa autossa naarmuja jo usein jokin määrä esiintyy.

Puheena oleva auto on ennen kaupantekoa myyjäliikkeessä puhdistettu tavanomaisesti sekä sisältä että päältä. Lisäksi auto on tuolloin vahattu. Kaksi autoa liikkeessä myynyttä myyjää ovat ilmoittaneet, etteivät he havainneet auton maalipinnassa huomauttamista.

Koska K on tutkinut auton ennen kaupantekoa, hänellä on täytynyt olla tiedossa auton maalipinnan sen hetkinen kunto. K on reklamoinut vaurioista vasta kolmen viikon kuluttua kaupanteosta. Kyseessä ei siten voi olla sellainen piilevä vika, joka EH:n tulisi korvata. Naarmujen muoto ja niiden moninaisuus eivät viittaa siihen, että kysymyksessä olisi harjapesukoneen tai autopeiton aiheuttamat vauriot. Uskottavimmalta vaikuttaa, että auto on joutunut ilkivallan kohteeksi.

Ratkaisun perustelut

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", siinä on kuitenkin kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 3 kohdan mukaan virhe, jos se on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan virheen oletetaan olleen olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen.

Lautakunta toteaa, että osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että auto on siinä olleiden naarmujen vuoksi huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta edellyttää. Myyjä on kuitenkin kiistänyt niiden olleen autossa kaupantekohetkellä. Myyjän mukaan auton entinen omistaja on kertonut, ettei autossa ollut naarmuja hänen luovuttaessaan sen myyjäliikkeelle. Auton puhdistanut työntekijä ei ollut huomannut autossa virheitä. K:n mukaan on mahdollista, että jäljet olisi ennen kauppaa peitetty esimerkiksi värivahalla.

Tässä tapauksessa asian ratkaisun kannalta olennainen seikka olisi selvitettävissä todistajia kuulemalla. Lautakunta ei kuitenkaan voi kuulla todistajia valan velvoituksin. Tästä syystä lautaunta ei anna ratkaisusuositusta asiassa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 10.9.2003