Lasten toppahaalarin kauppa. Haalarin repeytyminen.

Diaarinumero: 02/30/768
Antopäivä: 10.09.2003

Kuluttaja (K) osti 23.1.2002 elinkeinonharjoittaja 1:ltä (EH1) elinkeinonharjoittaja 2:n (EH2)valmistaman lasten toppahaalarin 58,63 eurolla.

K valittaa siitä, että haalarin lahje rikkoontui toisena käyttöpäivänä.

Vaatimukset

K vaatii haalarin myyjää tai valmistajaa korvaamaan haalarin korjauskulut 10 eurolla, matkakulut liikkeeseen 15,20 eurolla sekä puhelinkulut 3 eurolla.

Haalarin kestoikä oli K:n mielestä liian lyhyt. Lasten toppahaalarin pitää Suomen talvioloissa kestää myös vähälumisina talvina lasten leikeissä ulkona, jolloin he ovat polvillaan. Kangas oli ilmeisesti rikkoutunut K:n lapsen liukastuttua koulussa välitunnilla polvilleen.

K:n mukaan tähän tapaukseen tulee soveltaa vuoden 2002 alussa voimaan tullutta kuuden kuukauden takuuta uusille vaatteille.

Vastaus

1. EH1 ilmoittaa, että K:n ostama haalarin nylonkankaaseen oli tullut pitkä, terävä viilto. Liikkeen mielestä jälki ei ole tullut kulutuksesta, vaan terävistä jäälohkareista tai kivistä. Kyseisessä haalarissa ei ole paksuin kosteutta estävä kangas, vaan normaalipakkasille tarkoitettu kangas. Myyjän mielestä kyseessä ei ole valmistusvirhe eikä kankaan heikkous, vaan vahinko.

Myyjä pitää K:n vaatimuksia aiheettomina.

2. EH2 toteaa, että kankaat ovat aina kompromisseja: mikäli kangas on kevyt, se ei voi olla kovin kestävää, ja jos kangas on paksua ja kestävää, se ei ole miellyttävä pitää, etenkään lastenvaatteissa. Lasten haalarien kosteussuojakangas täyttää hankauksenkestovaatimukset.

Asiakas myöntää, että lapsi on kaatunut koulun pihalla. Minkään haalarin polvet eivät kestä kaatumista, jos piha on asfalttia ja siinä on mahdollisesti ollut hiekoitussepeliä.

Ratkaisu

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei muuta voida katsoa sovitun, tavaran tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Saman pykälän 4 momentin mukaan jos tavara poikkeaa siitä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, siinä on virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n mukaan tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Virheen oletetaan olleen olemassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle, jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen.

Lautakunta toteaa, että kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:ssä ei ole kysymys takuusta vaan kuluttajan on näytettävä, että tavarassa on sellainen vika tai puute, joka voidaan katsoa kuluttajansuojalain virhesäännöksen mukaiseksi virheeksi. Jos hän tämän näyttää, on asiassa osoitettava, ettei kyseinen ominaisuus kuitenkaan ole ollut tavarassa vaaranvastuun siirtymishetkellä eli tässä tapauksessa kaupantekohetkellä.

Kuluttajavalituslautakunta on tarkastanut K:n ostaman haalarin. Puvussa käytetyt materiaalit ovat normaalilaatuisia. Pelkästään se, että haalari on repeytynyt ei ole osoitus virheestä.

Koska on jäänyt näyttämättä, että haalarissa olisi ollut virhe, kuluttajavalituslautakunta ei suosita hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 10.9.2003