Tulisijan kauppa. Hormiasennuksen aiheuttama tulipalo. Tuoteturvallisuus.

tuotevastuu

Diaarinumero: 01/37/1759
Antopäivä: 23.07.2003

Kuluttaja (K) osti syksyllä 1996 elinkeinonharjoittajalta (EH) takan asennuksineen 17 400 markalla. Takka sijoitettiin rakennuksen ensimmäiseen asuinkerrokseen. Sen hormina oli EH:n myös myymä Selkirk-terässavupiippu. Savupiippu kulki katolle rakennuksen poissa asuinkäytöstä olevan toisen kerroksen huonetilan läpi. Vuonna 1999 K otti käyttöön talonsa toisen asuinkerroksen. Yläkerran huoneen läpi kulkenut hormi koteloitiin ja eristettiin. Marraskuussa 1999 teräshormin lmp sytytti talon kattorakenteita tuleen. Palo saatiin rajoitettua, sillä vahinko havaittiin jo syttymisvaiheessa. Rakenteita uusittaessa teräshormin ympärille rakennettiin hormia jäähdyttävä tuuletuskanava. Vakuutus on korvannut asiasta tulleita vahinkoja. Korvaamatta on jätetty piipun muutostöistä (tuuletus) tulleet kulut. K katsoo niiden kuuluvan myyjän vastuulle.

Vaatimukset

K vaatii, että EH korvaa piipun asianmukaisen asennuksen edellyttämät muutostyöt sekä vakuutuskorvauksen omavastuuosuuden 16 590 markalla eli 2 790,24 eurolla.

Alkuperäisen piippuasennuksen tekivät myyjän asentajat. Myöhemmin piippu koteloitiin myyjän ohjeiden mukaisesti toisen kerroksen matkalta ja täytettiin kotelo palovillalla. Palo aiheutui ilmeisesti siitä, että villoituksen takia piippu ei päässyt jäähtymään vaan kuumeni. Yläpohjan eristeitä laitettaessa piipun juurelle on todennäköisesti laitettu tavallista vuorivillaa, joka on todennäköisesti sulanut ja sulaessaan sytyttänyt puurakenteet.

Talon rakenteiden etäisyys piipusta täyttää kaikki asetetut vaatimukset. Tämän totesivat paikalla käyneet myyjän ja maahantuojan edustajat. Asia on edelleenkin todettavissa, sillä talon runkoa ei ole muutettu. Sen sijaan piipun asennusohjeita on muutettu jo kolmasti. Vasta viimeinen ohje syksyltä 1999 täyttää viranomaisvaatimukset suojaetäisyyksien suhteen. Maahantuojan esittämästä piipun tuuletuksesta ei ollut aiemmin asennusohjeita. Tuuletuksen rakentamisesta tuli runsaasti kuluja, sillä tuuletusilman johtaminen ulkoa ulos vaati seinien, lattioiden ja peltikaton purkamista.

K on pitänyt kohteessa kaikki ne tarkastukset, joita siellä hänen saamiensa ohjeiden mukaan on pitänyt toimittaa. Elinkeinonharjoittajan tulisi antaa yksiselitteiset, täsmälliset ja paloturvallisuuden takaavat ohjeet.

Valituksen liitteitä

Piipun asennusohjeita

Tampereen aluepelastuslaitoksen onnettomuus- ja rakennusselosteet. Niiden mukaan teräksisen piipun lämpötila oli sytyttänyt välipohjan puurakenteet tuleen. Syttymissyynä oli riittämätön suojaetäisyys palavaan rakenteeseen. Palon syttyminen olisi estetty oikealla eristyksellä ja riittävällä etäisyydellä palaviin rakennusosiin.

Vastaus

Myyjä asensi takan, mutta hormi toimitettiin pelkkänä tarviketoimituksena ja K hoiti sen asennuksen itse. Ryhtyessään rakennushankkeeseen K:n on täytynyt olla tietoinen sen vaatimista lupamenettelyistä, muun muassa rakennuslupapäätöksessä mainitusta hormikatselmuksesta (kohteessa ei ollut pidetty sellaista). K:lle toimitettujen asennusohjeiden mukaan on ennen asennusta selvitettävä paikalliset viranomaismääräykset. Tampereella rakennusvalvontaviranomaiset olisivat edellyttäneet hormin vuoraamista näkymättömiltä osin palovillalla.

Vahinkopaikalla EH:n edustaja havaitsi, että välipohjan puurakenteet olivat vastoin asennusohjeita liian lähellä hormia. Välipohjan läpiviennin kohdalla oli lisäksi käytetty tavallista mineraalivillaa. Palon syttymissyynä on todennäköisesti hormin nokivalkea. Sellainen syntyy esimerkiksi hormin nuohoamattomuudesta tai epäpuhtaan aineksen polttamisesta. Vahingon syynä on ohjeiden ja viranomaismääräysten laiminlyönti, mistä myyjä ei ole vastuussa. Piipun asennusohjeet eivät ole olleet puutteellisia eikä palo johdu niistä.

Vastuu lupa-asioista on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Neuvoja hän saa suunnittelijalta ja vastaavalta työnjohtajalta. Piipun tuuletuksen järjestäminen K:n toteuttamalla tavalla ei ole valmistajan ohjeiden mukaista eikä viranomaisten edellyttämää. Kyse on liiallisesta korjauksesta.

Vastauksen liitteitä

Maahantuoja XX:n vastaus 14.9.2001. NN ilmoittaa havainneensa onnettomuuspaikalla, että eristetilaan oli asennettu tavallista lasivillaa kiinni savupiipun ulkopintaan, johon se oli sulanut kiinni. Myös tukilaudat olivat kiinni piipun ulkopinnassa. Piipun asennuksessa ei ollut noudatettu asennusohjeita eikä rakennusmääräyksiä. Savupiipulle ei oltu suoritettu myöskään lopputarkastusta eikä sille oltu saatu käyttöönottolupaa. Syttyminen on johtunut väärästä käyttötavasta ja näistä laiminlyönneistä.

Asentajan selvityksessä 13.11.2001 hän kertoo asentaneensa kohteessa myyjän lukuun takan vaatiman hormiliitoksen ja kaksi hormielementtiä takan taakse. Muilta osin hormi oli asennettu jonkun toisen toimesta.

Ratkaisu

Kaupan teon hetkellä voimassaolleen kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee muun muassa:

- soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;

- soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin;

- vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin;

- kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Tavaran tulee ominaisuuksiltaan vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia.

Jos tavara poikkeaa tästä, siinä on virhe.

Luvun 13 §:n mukaan tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa sellaisia 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, joita joku muu kuin myyjä on aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun ennen kaupantekoa antanut tavaraa markkinoitaessa. Tavarassa on niin ikään virhe, jos sen yhteydessä ei luovuteta ostajalle sellaisia ohjeita, jotka ovat tarpeen tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten.

Tuotevastuulain 3 §:n mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.

Lain 4 a §:n mukaan vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy-yhteys.

Lautakunta arvioi tapausta seuraavasti. Kirjeenvaihdon perusteella on kiistaa siitä, kuka on tehnyt alkuperäisen hormiasennuksen. Sopimusasiakirjojen perusteella työ ei kuulunut EH:n sovittuun kauppaan. Lautakunnalle antamassaan selvityksessä myyjän asentaja lisäksi kiistää tehneensä hormiasennusta. Tämän selvityksen perusteella lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että hormia olisi asennettu myyjän toimesta enemmälti kuin mitä asentaja selvityksessään ilmoittaa.

Lautakunnan käsityksen mukaan asiassa ei ole selvitetty, että tuotteesta saadut kirjalliset asennusohjeet olisivat missään vaiheessa poikenneet viranomaismääräyksistä, sekä etteikö hormi olisi ollut asennettavissa paloturvallisesti niitä noudattaen. Myös valituksessa esitetyn mukaan asennusta ei ole tehty ohjeiden mukaan, vaan yläpohjan eristeenä ollut tavallinen vuorivilla on ollut kosketuksissa piippuun.

Lautakunta katsoo vielä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä on ensisijaisesti vastuussa viranomaismääräysten noudattamisesta.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 23.7.2003