Auton moottorivika. Työtilauksen sisältö. Korjauksen asianmukaisuus. Hinnanalennus.

ammattitaito
hinnanalennus
sopimuksen sisältö

Diaarinumero: 02/34/597
Antopäivä: 14.07.2003

Kuluttajan (K) vuonna 1987 käyttöönotettu Mazda 626 GLX 2.0-merkkinen henkilöauto hinattiin 27.10.2001 elinkeinonharjoittajalle (EH), koska moottori oli ylikuumentunut. EH:lla tehdyssä korjauksessa oikaistiin sylinterinkansi, vaihdettiin kansitiiviste ja sytytystulpat. Korjaus oli valmis 16.11.2001 ja se maksoi yhteensä 2 009 markkaa.

Auto hinattiin joulukuun alussa uudelleen EH:lle. Tällöin lämmittimen kennot puhdistettiin takuutyönä. Auto toimi koeajossa. Auto hinattiin 17.12.2001 jälleen EH:lle, jolloin sylinterikannessa todettiin halkeama.

K katsoo, että 27.10.2001 tehty kansiremontti oli turha, koska vikaa ei saatu korjattua. K:n mukaan hän oli tilannut EH:lta vianetsinnän ja korjauksen.

Vaatimukset

K vaatii, että EH palauttaa hänelle ensimmäisestä korjauksesta maksetun summan 2 009 markkaa, koska korjaus oli tarpeeton ja vahinkoa tuottava. K hyväksyy kuitenkin 17.12.2001 vianetsimisestä aiheutuneet kustannukset 650 markkaa, koska tämä oli se tutkimustyö, joka olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen korjauksen yhteydessä.

K:n mukaan EH korjasi moottoria mutta ei saanut sitä kuntoon, vaikka auto oli korjaamolla kaikkiaan yli kaksi kuukautta. Autolla ajettiin tänä ajanjaksona alle 100 kilometriä. Jokaisella korjauskerralla öljyntäyttöaukosta näkyi harmaata vaahtoa, joten jäähdytysnesteet ja öljy olivat sekaisin. K:n mukaan korjaamolta ei otettu kertaakaan yhteyttä häneen, vaikka auto oli noudettavissa.

K:n mukaan hän oli soittanut korjaamolle 6.11.2001 ja käskenyt tutkimaan vian aiheutumisen syyn tarkasti sekä ilmoittamaan havainnoista. K soitti vielä uudestaan korjaamolle 12.11.2001, jolloin moottori oli juuri avattu. K pyysi edelleen EH:ta tutkimaan, löytyykö autosta muuta vikaa. Auto noudettiin korjaamolta 16.11.2001. Auto ei kuitenkaan käynnistynyt seuraavana päivänä, joten K ilmoitti asiasta EH:lle 19.11.2001. Huonon kelin takia auto hinattiin korjaamolle vasta joulukuun alussa. Tällin K pyysi korjaamoa tutkimaan moottorin ja erityisesti venttiilikannen mahdollisen halkeaman vuoksi. K:n mukaan EH ilmoitti puhdistaneensa moottorin, mutta kannessa ei ollut halkeamaa. Muutaman päivän kuluttua auton jäähdyttäjästä alkoi kuitenkin hävitä huomattavasti nestettä ja auto syttyi ajon aikana lähes palamaan.

Korjaamon omistaja kieltäytyi palauttamasta 17.12.2001 K:n vaatimaa 2 009 markan laskun summaa takaisin. Vika tutkittiin ja kannessa todettiin halkeama. EH ei suostunut takuutyöhön. K vei autonsa 3.1.2002 toiselle korjaamolle vaihtomoottorin asentamista varten, koska moottorin korjaaminen ei enää kannattanut.

Vastaus

EH kiistää K:n vaatimukset. Korjaamon omistaja otti K:n auton vastaan 27.10.2001. K halusi ainoastaan, että kannentiiviste vaihdetaan. Kannen koeponnistusta ei tehty, koska työtä ei tilattu. Kannenoikaisu kuuluu työhön automaattisesti, kun kone keittää ja tiiviste palaa. Ensimmäisen korjauksen yhteydessä ei havaittu, että jäähdytysnesteet olisivat sekoittuneet öljyn kanssa. Joulukuun alussa K ilmoitti, että auton lämmittimestä ei tule kuumaa ilmaa. Lämmittimen kennot puhdistettiin ja autoa koeajettiin noin kaksi tuntia. Käynnistysvaikeudet johtuivat huonosta akusta, josta K:lle ilmoitettiin jo ensimmäisen korjaamokäynnin yhteydessä.

Kolmannella korjauskerralla 17.12.2001 havaittiin, että jäähdytysnesteet olivat menneet öljyn sekaan, mikä on merkki kannen halkeamasta. Vasta tällöin K:n kanssa puhuttiin halkeaman tutkimisesta sekä vaihtomoottorin asentamisesta.

EH:n mukaan K on todennäköisesti ajanut ensimmäisen korjauskerran jälkeen enemmän kuin 100 kilometriä. Tällöin kansi on voinut haljeta ylikuumentumisen seurauksena. EH:n mukaan he purkivat kannen viimeisellä kerralla veloituksetta.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Jos palvelus poikkeaa edellä esitetyistä vaatimuksista, siinä on virhe.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 19 §:n 1 momentin mukaan jollei virheen korjaaminen tai uusi suoritus tule kysymykseen, tilaaja saa vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

K:n mukaan sovittiin, että moottorin avaamisen yhteydessä vikaa etsitään tarkasti ja löydetty vika korjataan. EH:n mukaan sovittiin vain kansitiivisteen vaihdosta, eikä koeponnistusta tehty, koska työtä ei ollut tilattu. Lautakunta katsoo, että ammattitaitoisen korjaamon olisi pitänyt suosittaa sylinterinkannen koeponnistusta kannentiivisteen vaihdon yhteydessä, ottaen huomioon auton ikä ja autossa esiintyneet vikaoireet. Näyttämättä on myös jäänyt, että sylinterinkansi olisi haljennut vasta EH:lla tehdyn korjauksen jälkeen.

Näin ollen lautakunta katsoo, että EH:n suorituksessa on ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukainen virhe, koska tehty korjaus on ollut hyödytön. Virheen johdosta K:lla on oikeus saada kuluttajansuojalain 8 luvun 19 §:n mukaista hinnanalennusta. Lautakunta katsoo, että EH:n on palautettava K:lle virhettä vastaavana hinnanalennuksena kansiremontista maksettu summa, 2 000 markkaa (336,38 euroa), kokonaisuudessaan. Korjauslaskusta 2 009 markkaa on vähennetty pois lampun osuus.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että EH palauttaa K:lle 336,38 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 14.7.2003