Uuden Opel Omega 2. 01henkilöauton kauppa ja korjaus. Vesipumpun hajoaminen. Moottorin vaurioituminen.

ammattitaito
huolellisuusvelvollisuus

Diaarinumero: 01/33/2253
Antopäivä: 10.07.2003

Kuluttaja (K) osti 22.8.1996 elinkeinonharjoittaja 1:ltä (EH1) uuden Opel Omegahenkilöauton. Kauppahinta oli 237 500 markkaa.

Auton vesipumppu hajosi 16.4.2001 aiheuttaen vakavia vaurioita auton moottorille. Autolla oli vahingon sattumisajankohtana ajettu 146 000 kilometriä. K vaatii korjauskustannusten korvaamista. Myyjäliike, maahantuoja ja auton huollot tehnyt elinkeinonharjoittaja 3 (EH3) katsovat, etteivät ole vastuussa vesipumpun rikkoutumisesta.

Vaatimukset

K vaatii, että EH1, elinkeinonharjoittaja 2 (EH2) ja EH3 korvaavat vesipumpun hajoamisesta syntyneet auton korjauskustannukset 14 878,20 markkaa.

K:n mukaan autoa on pidetty hyvin, ja kaikki huollot on tehty merkkikorjaamossa. Autolla ei ollut ikää tai kilometrejä kovinkaan paljon suhteessa vahinkoon, joka tapahtui hetkessä ilman ennakkovaroitusta. Auton pitäisi olla kestokulutushyödyke, eikä auton hajoaminen tällä tavalla ole normaalia. K epäilee, että autossa on jokin poikkeuksellinen vika.

Vastaus

EH1 pitää valitusta aiheettomana. Yhtiössä tehtiin autoon luovutushuolto ja tilatut varustelutyöt 12.8.1996. Tämän jälkeen myyjäliike ei ole huoltanut autoa. Myyjäliike katsoo, että vesipumppu on kuluva osa, jossa tapahtuu normaalia kulumista ajan myötä. Sinänsä on harvinaista, että vesipumpun särkyminen aiheuttaa näin suuren vahingon. Vesipumpun laakerivaurion seurauksena jakopään ajoitus muuttui ja sylinterikansi särkyi. Kyseisenlainen vaurio ei synny hetkessä, vaan moottorista on täytynyt kuulua ylimääräistä ääntä jonkin aikaa.

EH2 katsoo, ettei ole vastuussa korjauskustannuksista ajoneuvon ikä ja sillä ajetut kilometrit huomioon ottaen. EH2 huomauttaa, että vesipumpun laakerivaurio ilmenee ylimääräisenä äänenä moottorin käydessä. Edellisessä vuosihuollossa tämä ääni olisi havaittu ja pumppu olisi vaihdettu, jos vesipumpun laakerointi olisi jo silloin ollut viallinen.

EH3 toteaa, että vesipumppuun ei kohdistu huoltotoimenpiteitä ja että EH3:n tekemät huollot eivät ole syy-yhteydessä vesipumpun laakerin vaurioitumisen kanssa.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran on laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee 5 kohdan mukaan kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. Jos tavara poikkeaa tästä, on siinä virhe.

K:n vuonna 1996 uutena ostaman Opel Omegan vesipumppu rikkoutui 16.4.2001 ja aiheutti vakavia moottorivaurioita. K katsoo, että kyseessä on poikkeuksellinen vika, minkä vuoksi auton myyjä EH1, maahantuoja EH2 ja EH3 ovat korvausvastuussa korjauskustannuksista. EH1, EH2 ja EH3 ovat kiistäneet korvausvastuun viitaten auton ikään ja sillä ajettuihin kilometreihin.

Selvityksen mukaan vesipumppu on rikkoutunut, koska siitä rikkoutuivat laakerit, mikä aiheutti moottorivaurion. Laakerien rikkoutuminen johtui lautakunnan käsityksen mukaan siitä, että pumpun tiiviste oli vuotanut ja nestettä oli päässyt pumpun laakereihin. Tätä ei sinänsä voi pitää virheenä noin viisi vuotta vanhassa autossa, jolla on ajettu yli 100 000 kilometriä vaan luonnollisena kulumisena.

Kuluttajapalveluksia koskevan kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti ottaen huomioon tilaajan edut. Jos palvelus poikkeaa tästä, siinä on virhe.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka palveluksessa oleva virhe on hänelle aiheuttanut. Vahingonkorvaus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon.

K oli EH3:n työmääräysten mukaan ainakin 11.4.2000 ja 31.3.2001 ilmoittanut EH3:lle, että autosta häviää pakkasnestettä. EH3 ei ollut havainnut autossa vikaa. Kun jäähdytysnestettä vähenee, on jäähdytysjärjestelmä tutkittava tarkasti. Jos kysymyksessä on vesipumpun tiivisteen vuoto, se on huolellisessa ja ammattitaitoisessa tarkastuksessa havaittava ja pumppu on vaihdettava. Muutoin jäähdytysnesteen häviäminen jatkuu, laakerit alkavat pitää kuuluvaa ääntä, ja jakohihna alkaa luistaa pumpun käyttöpyörän päällä pitäen myös vinkuvaa ääntä. Lopulta jako menee sekaisin, kun hihna katkeaa, venyy tai löystyy, ja seurauksena on moottorivaurio.

Lautakunta katsoo, ettei EH3 ole tässä tapauksessa menetellyt ammattitaitoisesti ja huolellisesti, koska se ei ollut havainnut jäähdytysnesteen häviämisen syytä. EH3:n suorituksessa on ollut virhe. Tästä syystä se on velvollinen korvaamaan K:lle aiheutuneen vahingon kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaisesti.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että EH3 korvaa K:lle 14 878,20 markkaa vastaavat 2 502,33 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

 
Julkaistu 10.7.2003