Pankkikortti. Murto. Kortin luvaton käyttö. Vahingonkorvaus. Korvauksen sovittelu.

tuottamus
huolellisuusvelvollisuus
ennalta arvattavuus

Diaarinumero: 01/39/2427
Antopäivä: 13.11.2002

Kuluttajan (K) kotoa varastettiin 23.11.2000 elinkeinonharjoittajan (EH) myöntämä pankkikortti ja pankkikortin tunnusluku. K ei huomannut, että asunnossa oli käynyt varkaita. Vasta 29.11.2000 hän huomasi, että hänen säästötililtään oli nostettu 40 000 markkaa. K vaatii pankkia pankkikorttijärjestelmän ylläpitäjänä korvaamaan sattuneen vahingon.

K teki asiasta rikosilmoituksen 29.11.2000. Vantaan poliisin 20.12.2000 päivätyn ilmoitusjäljennöksen mukaan K säilytti automaattikorttia ja tunnuslukua kaksilaatikkoisen yöpöydän eri laatikoissa. K ei ollut havainnut asunnossa murron jälkiä. Asunnosta ei ollut anastettu muuta eikä K ollut havainnut, että asuntoa olisi pengottu. Vantaan poliisin tekninen tutkinta kävi paikalla 30.11.2000 todeten asunnon ovessa murtojäljet.

Vaatimukset

K vaatii, että EH korvaa hänelle aiheutuneen vahingon, joka hänen saamansa vakuutuskorvauksen jälkeen on 37 000 markkaa. EH on pankkikorttijärjestelmän ylläpitäjänä vastuussa vahingosta.

Ensimmäisen oikeudettoman noston ajankohdasta K päättelee, että pankkikortti ja tunnusluku vietiin hänen asunnostaan 23.11.2000 saunavuoron aikana kello 19-20. K katsoo säilyttäneensä pankkikorttiaan ja sen tunnuslukua huolellisesti ja erillään toisistaan niin, etteivät ne ole olleet helposti löydettävissä hänen lukitusta asunnostaan. Tunnuslukua ei ole säilytetty pankin antaman tiedotepaperin muodossa, vaan käsin kirjoitettuna kuittien ja muiden asiapapereiden joukossa. Säilytystapa ei ilmennä K:n mukaan minkäänlaista huolimattomuutta.

Kortin ja tunnusluvun tallella olon K on tarkistanut huolellisen kortinhaltijan tavoin säännöllisesti. Koska kyseessä oli säästöjen keräilytili, jota ei käytetty päivittäin, K ei kuitenkaan välittömästi huomannut, että pankkikortti oli viety. Huomattuaan internetistä, että rahat olivat kadonneet hänen tililtään, K otti välittömästi yhteyttä pankkiin sekä poliisiin. Poliisin mukaan rikosjäljet oli taitavasti peitelty, mistä syystä K ei voinut edes ymmärtää, että hänen asuntoonsa oli murtauduttu.

Vastaus

EH pitää valitusta aiheettomana. Pankin mukaan K vastaa korttiehtojen mukaan itse automaattikorttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta.

Korttiehtojen mukaan kortinhaltija on sitoutunut säilyttämään korttia huolellisesti sekä tunnusluvun erillään kortista ja siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Pankki katsoo, ettei K:n tapa säilyttää automaattikorttia ja tunnuslukua kaksilaatikkoisen yöpöydän eri laatikoissa täytä korttiehtojen edellyttämää huolellisuuskriteeriä. K on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua toistensa välittömässä läheisyydessä siten, että tunnusluku on ollut yhdistettävissä korttiin.

Vaikka K:n asunto on yksiö, siinä on mahdollista säilyttää korttia ja tunnuslukua merkittävästi huolellisemmin kuin sijoittamalla ne saman yöpöydän laatikoihin. Yksiössäkin huolellisen henkilön on mahdollista säilyttää korttia ja tunnuslukua toisistaan erillään eri paikoissa. Tässä tapauksessa korttia ja tunnuslukua ei ole säilytetty riittävän erillään. K:n säilytystapa ilmentää siten lievää suurempaa huolimattomuutta.

K on ilmoittanut anastuksesta pankille vasta sen jälkeen kun kaikki oikeudettomat nostot ovat tapahtuneet. Pankin mukaan huolellisen kortinhaltijan tulee aika ajoin tarkistaa korttinsa tallella olo, hyvinkin tiheästi silloin, kun korttiin liittyvää tunnuslukua säilytetään kortin läheisyydessä. K:n kortti on ollut sivullisen hallussa lähes kuusi päivää ennen kuin K on huomannut korttinsa ja siihen liittyvän tunnusluvun kadonneen. Pankki katsoo, että K on laiminlyönyt korttiehtojen mukaisen velvollisuutensa viipymättä ilmoittaa kortin katoamisesta pankille.

Ratkaisun perustelut

Lautakunta katsoo selvitetyksi seuraavan. K:n asunnosta anastettiin pankkikortti ja sen tunnusluku 23.11.2000. K:n tekemän rikosilmoituksen mukaan hän säilytti pankkikorttia ja tunnuslukua kaksilaatikkoisen yöpöydän eri laatikoissa. K huomasi anastuksen vasta 29.11.2000, kun kävi ilmi, että hänen tililtään oli oikeudettomasti nostettu 40 000 markkaa. K katsoo säilyttäneensä pankkikorttia ja sen tunnuslukua huolellisesti ja erillään toisistaan ja vaatii, että pankki korvaa hänelle syntyneen vahingon. EH puolestaan ei katso olevansa vahingonkorvausvelvollinen, koska sen mukaan K on säilyttänyt korttia ja tunnuslukua huolimattomasti toistensa välittömässä läheisyydessä. Lisäksi K on pankin mukaan laiminlyönyt velvollisuutensa välittömästi ilmoittaa kortin katoamisesta pankille.

Tapaukseen sovellettavien EH:n korttiehtojen 8 kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttia huolellisesti sekä tunnusluvun erillään kortista ja siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa. Kortin katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun taikka tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon on viipymättä ilmoitettava EH:lle.

Kortinhaltijan vastuu automaattikäytöstä lakkaa silloin, kun EH on vastaanottanut ilmoituksen kortin katoamisesta tai sen joutumisesta sivullisen haltuun ja pankilla ilmoituksen saatuaan on ollut kohtuullinen aika estää kortin automaattikäyttö. Kortinhaltija vastaa kortilla siihen asti aiheutetusta vahingosta vain, jos:

1. kortinhaltija on antanut kortin tai tunnusluvun sivulliselle;

2. kortin joutuminen sivullisen haltuun tai tunnusluvun joutuminen sivullisen tietoon johtuu kortinhaltijan muusta kuin lievästä huolimattomuudesta. Tunnusluvun säilyttäminen siten, että se joutuu ulkopuolisen tietoon, aiheuttaa kortinhaltijalle vahingonvastuun, ellei hän näytä toteen, että tunnusluvun joutuminen sivullisen tietoon johtuu tapahtumasta, jota ei voida kohtuudella hänen syykseen lukea;

3. kortin joutuminen sivullisen haltuun tai tunnusluvun joutuminen sivullisen tietoon johtuu kortinhaltijan lievästä huolimattomuudesta tai tapahtumasta, jota ei voida kohtuudella hänen syykseen lukea, eikä hän ole viipymättä asian havaittuaan siitä ilmoittanut edellä mainitulla tavalla.

Lautakunta pitää todennäköisenä, että pankkikortti anastettiin K:n saunavuoron aikana. K:n asunnossa ei ollut anastuksen jälkeen havaittavissa etsimisen jälkiä. Lautakunta katsoo tämän osoittavan, että pankkikortti ja sen tunnusluku ovat olleet ilmeisen helposti sivullisen löydettävissä ja yhdistettävissä toisiinsa. Tunnusluvun ja pankkikortin sijoittaminen saman yöpöydän eri laatikoihin ei täytä erillään säilyttämisen vaatimusta. Pienessäkin asunnossa tunnusluku voidaan piilottaa eri paikkaan kuin pankkikortti. Lautakunta katsoo edellä todetun perusteella, että K:n huolimattomuus pankkikortin ja sen tunnusluvun säilyttämisessä on ollut lievää suurempaa.

Pankkikortin anastuksen ja K:n pankille tekemän katoamisilmoituksen välinen aika oli lähes kuuden päivän pituinen. Vaikka pankkikortti liittyi tiliin, joka ei ollut K:n päivittäisessä käytössä, lautakunta katsoo, että hänen olisi pitänyt aikaisemmin havaita pankkikorttinsa puuttuminen. Lautakunta katsoo, ettei K ole pankkikorttiehtojen edellyt-tämällä tavalla viipymättä ilmoittanut kortin katoamisesta pankille.

EH:lle ei edellä esitetyn perusteella normaalisti Pankkikorttiehtojen mukaan syntyisi asiassa korvausvastuuta. Lautakunta toteaa kuitenkin, että pankkikorttiehtojen soveltaminen nyt esillä olevassa tapauksessa johtaisi tapauskohtaisten olosuhteiden ja vahingon suuruuden vuoksi kohtuuttomaan lopputulokseen. Lautakunta katsoo, että pankkikorttiehtoja on soviteltava siten, että vastuu oikeudettomista nostoista jaetaan K:n ja pankin kesken.

Lautakunta pitää sovittelua puoltavana tekijänä sitä, että pankkikortti tunnuslukuineen anastettiin kuluttajan lukitusta asunnosta, missä vahingon ennalta arvattavuus on pienempi kuin asunnon ulkopuolella. Edelleen lautakunta katsoo sovittelua puoltavaksi tekijäksi sen, että anastus tapahtui K:n varsin lyhytaikaisen poissaolon aikana.

Lautakunta katsoo edellä kerrotun perusteella, että K:lle aiheutunutta vahinkoa tulee sovitella siten, että K vastaa noin kahdesta kolmasosasta aiheutuneesta vahingosta huolimattomuutensa vuoksi. EH:n pitää edellä esitettyjen, vahingon kohtuullistamista puoltavien seikkojen perusteella korvata noin yksi kolmasosa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta. Näin ollen EH:n on korvattava K:lle aiheutuneesta vahingosta 15 000 markkaa.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että EH korvaa K:lle 2 522,82 euroa (15 000 markkaa).

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

 
Julkaistu 13.11.2002